HE 219/2004

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tavaramerkkilain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tavaramerkkilakia. Ehdotetut muutokset perustuvat Euroopan yhteisön liittymiseen Madridin pöytäkirjaan ja liittymisen vuoksi yhteisön tavaramerkkiasetukseen tehtyihin muutoksiin.

Yhteisön tavaramerkkiasetukseen on tehty muutokset, jotka mahdollistavat yhteisön liittymisen tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Madridin pöytäkirjaan. Liittymisen vuoksi tavaramerkkilain kansainvälistä rekisteröintiä sekä yhteisön tavaramerkkiä koskevat säännökset on saatettava yhdenmukaisiksi yhteisön tavaramerkkiasetuksen kanssa. Näin yhteisön nimeävä kansainvälinen rekisteröinti saisi Suomessa samanlaista suojaa kuin Suomen nimeävä kansainvälinen rekisteröintikin.

Euroopan yhteisön liittyminen Madridin pöytäkirjaan on tullut voimaan 1 päivänä lokakuuta 2004. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.


SISÄLLYSLUETTELO
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
YLEISPERUSTELUT
1. Johdanto
2. Nykytila
2.1. Tavaramerkkilaki
2.2. Yhteisön tavaramerkkiasetuksen sisältö
2.3. Madridin pöytäkirjan sisältö
3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
4. Esityksen vaikutukset
4.1. Taloudelliset ja organisatoriset vaikutukset
4.2. Vaikutukset hakijoihin
5. Asian valmistelu
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1. Lakiehdotusten perustelut
2. Voimaantulo
LAKIEHDOTUS
tavaramerkkilain muuttamisesta
LIITE
RINNAKKAISTEKSTI
tavaramerkkilain muuttamisesta

YLEISPERUSTELUT

1. Johdanto

Yhteisön tavaramerkistä annetulla neuvoston asetuksella (EY N:o 40/94; jälj. yhteisön tavaramerkkiasetus) luodussa yhteisön tavaramerkkijärjestelmässä hakija voi yhdellä, Euroopan yhteisöjen sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle (tavaramerkit ja mallit) (jälj. yhteisön tavaramerkkivirasto) jätettävällä hakemuksella saada koko yhteisön laajuisen tavaramerkkisuojan. Hakemusta ei saateta erikseen kansallisesti voimaan, vaan yhteisön tavaramerkkivirastossa tehtävä rekisteröinti kattaa kaikki jäsenvaltiot. Rekisteröidystä yhteisön tavaramerkistä voidaan luopua tai sen hallintaoikeus voidaan menettää vain koko yhteisön aluetta koskevana. Yhteisön tavaramerkin käyttö voidaan kieltää joko koko yhteisön aluetta koskevana tai paikallisesti.

Neuvosto antoi 27 lokakuuta 2003 asetuksen (N:o 1992/2003) yhteisön tavaramerkistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 muuttamisesta siten, että otetaan huomioon Euroopan yhteisön liittyminen tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Madridin sopimukseen liittyvään, Madridissa 27 päivänä kesäkuuta 1989 tehtyyn pöytäkirjaan. Muutosten tarkoituksena on mahdollistaa yhteisön liittyminen Madridissa 14 päivänä huhtikuuta 1891 solmitun tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröimistä koskevan sopimuksen (Madridin sopimus) 27 päivänä kesäkuuta 1989 tehtyyn pöytäkirjaan (Madridin pöytäkirja). Asetukseen lisättiin uusi osasto, joka koskee tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä. Osastoon tehdyt muutokset tulevat voimaan samanaikaisesti kun yhteisö liittyy Madridin pöytäkirjaan. Yhteisön liittyminen tuli voimaan 1 päivänä lokakuuta 2004, jonka jälkeen tavaramerkkien hakijat voivat käyttää hyväksi uutta järjestelmää.

Yhteisön tavaramerkkijärjestelmä ja Madridin pöytäkirjan mukainen kansainvälinen rekisteröintijärjestelmä ovat toisiaan täydentäviä. Yritykset voivat hyödyntää yhteisön tavaramerkin etuja Madridin pöytäkirjan nojalla ja päinvastoin. Liittymisen jälkeen yhteisön tavaramerkkiä voi käyttää kansainvälisen rekisteröinnin perusteena ja kansainvälisen rekisteröinnin haltijalla on mahdollisuus nimetä Euroopan yhteisö kansainvälisessä rekisteröinnissä ja hakea tavaramerkilleen yhteisön tavaramerkkijärjestelmän mukaista suojaa. Hakija voi hakea myös suoraan yhteisön tavaramerkkiä ja samalla hetkellä tavaramerkin kansainvälistä rekisteröintiä. Liittyminen mahdollistaa yhteisötavaramerkin hakijoiden jättämien tavaramerkkihakemusten etuoikeuspäivän hyödyntämisen kansainvälisessä rekisteröinnissä. Järjestelmä mahdollistaa myös voimassaolevien tavaramerkkien kansallisiin rekisteröinteihin perustuvan aiemmuuden ottamisen huomioon myös kansainvälistä rekisteröintiä haettaessa.

Yhteisön tavaramerkkiasetuksen muutokset ovat velvoittavia ja sovellettavissa kaikissa jäsenvaltioissa sellaisenaan niiden tultua voimaan. Ne eivät vaadi erillistä kansallista voimaansaattamista. Jotta Suomen tavaramerkkilakia ei voitaisi tulkita ristiriitaisesti neuvoston asetuksen kanssa on tavaramerkkilain eräitä säännöksiä kuitenkin muutettava.

2. Nykytila
2.1. Tavaramerkkilaki

Tavaramerkkien kansallisesta rekisteröinnistä säädetään tavaramerkkilaissa (7/1964). Lain 10 luku sisältää säännökset Madridin pöytäkirjan mukaisten kansainvälistä rekisteröintiä koskevien hakemusten käsittelystä sekä kansainvälisen rekisteröinnin oikeus-vaikutuksista Suomessa. Lain 10 a luvussa ovat säännökset yhteisön tavaramerkkiasetuksen mukaisten yhteisön tavaramerkkiä koskevien hakemusten käsittelystä ja yhteisön tavaramerkin muuntamisesta kansalliseksi rekisteröinniksi. Varsinaiset menettelytapasäännökset ovat yhteisön tavaramerkkiasetuksessa.

2.2. Yhteisön tavaramerkkiasetuksen sisältö

Yhteisön tavaramerkkiä koskeva hakemus voidaan jättää joko suoraan yhteisön tavaramerkkivirastoon tai minkä tahansa jäsenvaltion kansalliseen rekisterivirastoon. Kansalliselle virastolle jätetyllä hakemuksella on samat vaikutukset kuin suoraan yhteisön tavaramerkkivirastolle jätetyllä hakemuksellakin. Kansallisen viraston tulee toimittaa sille jätetyt hakemukset yhteisön tavaramerkkivirastolle.

2.3. Madridin pöytäkirjan sisältö

Madridin pöytäkirja (Protocol Relating to the Madrid Agreement) allekirjoitettiin 27 päivänä kesäkuuta 1989 tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaa Madridin sopimusta osin täydentäväksi ja osin myös korvaavaksi järjestelmäksi tavaramerkkien kansainväliselle rekisteröinnille. Molemmat ovat Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) hallinnoimia. Madridin pöytäkirja on nimestään huolimatta itsenäinen sopimus, ja useat valtiot, mm. Suomi ovatkin sopijapuolia pöytäkirjassa, mutta eivät ole sopijapuolia sopimuksessa. Suomi liittyi Madridin pöytäkirjaan huhtikuussa 1996 (SopS 12/1996).

Madridin pöytäkirjan mukaisessa järjestelmässä hakemuksen edellytyksenä on vireillä oleva kansallinen rekisteröintihakemus tai rekisteröity kansallinen tavaramerkki siinä pöytäkirjaan liittyneessä valtiossa tai valtioiden välisessä järjestössä, jossa on hakijan kotipaikka tai jossa hänellä on todellinen ja toimiva teollinen tai kaupallinen toimipaikka.

Pöytäkirjan mukainen kansainvälinen rekisteröintihakemus voidaan tehdä samanaikaisesti kansallisen hakemuksen kanssa. Kansainvälistä rekisteröintihakemusta ei voi tehdä ilman voimassa olevaa kansallista tai alueellista tavaramerkkiä tai sellaista koskevaa hakemusta. Hakemuksessa nimetään ne valtiot tai alueet, joissa suojaa halutaan. Kansainvälinen rekisteröinti on pääsääntöisesti voimassa siitä päivästä, jolloin rekisteröintihakemus on saapunut välittävälle kansalliselle virastolle. Myös etuoikeusaika otetaan huomioon. Kansalliset virastot soveltavat kansallista lainsäädäntöä käsitellessään kansainvälisiä rekisteröintejä.

3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Lakimuutosten tavoitteena on saattaa tavaramerkkilaki yhteensopivaksi yhteisön tavaramerkkiasetukseen tehtyjen muutosten kanssa, vaikka yhteisön tavaramerkkiasetukseen tehtyjä muutoksia ei olekaan saatettava kansallisesti voimaan. Samalla täydennetään Patentti- ja rekisterihallituksen ja yhteisön tavaramerkkiviraston välisiä toimivaltakysymyksiä sekä poistetaan mahdollisuus virheellisiin tulkintoihin kansainvälisen rekisteröinnin hakemisvaiheessa.

4. Esityksen vaikutukset
4.1. Taloudelliset ja organisatoriset vaikutukset

Lakiehdotuksella ei ole taloudellisia tai organisatorisia vaikutuksia.

Yhteisön liittymisestä Madridin pöytäkirjaan aiheutuvat vaikutukset on kuvattu liittymisestä annetussa valtioneuvoston kirjelmässä U 23/2003. Liittymisen pääasialliset vaikutukset ovat kansallisten nimeämisten ja hakemusten väheneminen sekä näistä aiheutuva PRH:n saamien tulojen pieneneminen.

4.2. Vaikutukset hakijoihin

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia voimassaolevan tavaramerkin nauttimaan suojaan. Sekä kansallisen että yhteisön voimassaolevan tavaramerkin haltijan nauttima yksinoikeus tavaramerkin käyttöön pysyy entisellään.

Yhteisön liittymisestä Madridin pöytäkirjaan aiheutuvat vaikutukset on kuvattu liittymisestä annetussa valtioneuvoston kirjelmässä U 23/2003. Liittymisen pääasiallisina vaikutuksina ovat kansainvälisen rekisteröinnin helpottuminen sekä hakijan mahdollisuuksien monipuolistuminen haettaessa kansainvälistä rekisteröintiä.

Ehdotus parantaa tavaramerkin hakijan tai haltijan asemaa selkeyttämällä PRH:n ja yhteisön tavaramerkkiviraston välistä toimi-valtaa ja kansainvälistä rekisteröintiä koskevia säännöksiä.

5. Asian valmistelu

Madridin pöytäkirjaan liittymisen johdosta yhteisön tavaramerkkiasetukseen tehtävät muutokset on annettu Eduskunnalle tiedoksi valtioneuvoston kirjelmällä U 23/2003 vp.

Ehdotus on valmisteltu virkatyönä kauppa- ja teollisuusministeriössä yhdessä Patentti- ja rekisterihallituksen kanssa.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotusten perustelut

14 §. Pykälän 1 momentin 8 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi. Vaikka Euroopan yhteisön nimeävät kansainväliset rekisteröinnit ovat ilman eri toimenpiteitä voimassa myös Suomessa, on ilmaisua ”Suomessa voimassa oleva” tulkittu tarkoittamaan nimenomaan kansallisen lain mukaisesti rekisteröityjä tai Suomeen kohdistettuja kansainvälisiä rekisteröintejä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että esteperusteisiin lisättäisiin myös Euroopan yhteisössä voimassa oleva kansainvälinen rekisteröinti, jolla on aikaisempi oikeus Suomessa tai Euroopan yhteisössä. Muutoksella poistetaan mahdollisuus tulkita 8 kohtaa siten, että yhteisön nimeävä kansainvälinen rekisteröinti ei kuuluisi kohdan soveltamisalaan. Muutos on luonteeltaan sanamuotoa selventävä ja yhdenmukaistaa lain ja yhteisön tavaramerkkiasetuksen säännökset.

54 §. Pykälään tehtäisiin yhteisön liittymisestä Madridin pöytäkirjaan sekä yhteisön tavaramerkkiasetukseen tämän vuoksi tehdyistä muutoksista aiheutuvat tekniset muutokset. Voimassaolevan 54 §:n mukaan Suomen kansalaisen tai täällä kotipaikkaansa tai todellista ja toimivaa teollisuuslaitosta taikka kauppaliikettä pitävän henkilön on tehtävä kansainvälistä rekisteröintiä koskeva hakemus Patentti- ja rekisterihallitukselle. Säännös ei anna mahdollisuutta muulla tavalla tehtävään hakemukseen. Lisäksi edellytyksenä kansainväliselle rekisteröinnille on, että hakijalla on samaa merkkiä koskeva rekisteröinti tai vireillä oleva hakemus Suomessa.

Yhteisön tavaramerkkiasetukseen lisätyn 141 artiklan mukaan yhteisön tavaramerkkiin tai sellaista koskevaan hakemukseen perustuvaa kansainvälistä rekisteröintiä on haettava suoraan yhteisön tavaramerkkivirastolta. Tämän vuoksi pykälää ehdotetaan muutettavaksi yhteisön tavaramerkkiasetuksen muutosten johdosta siten, että 1 momentin mukaan Suomen kansalaisen tai täällä pysyvää koti- tai liikepaikkaa pitävän tulisi hakea kansainvälistä rekisteröintiä jättämällä hakemuksen PRH:lle, jos kansainvälisen rekisteröinnin perusteena on kansallinen rekisteröinti tai sellaista koskeva hakemus.

Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan yhteisön tavaramerkkiin tai sellaista koskevaan hakemukseen perustuva hakemus kansainväliseksi rekisteröinniksi olisi tehtävä suoraan yhteisön tavaramerkkivirastolle. Yhteisön tavaramerkkiasetuksessa säädetään yhteisön tavaramerkkiin perustuvan kansainvälisen rekisteröinnin tekemisestä eikä tavaramerkkilakiin otettaisi säännöksiä yhteisön tavaramerkkiin tai sellaista koskevaan hakemukseen perustuvan kansainvälisen rekisteröinnin edellyttämistä menettelyistä. Muutoksella poistetaan mahdollisuus tulkinnalliseen ristiriitaan tavaramerkkilain ja yhteisön tavaramerkkiasetuksen välillä ja selvennetään PRH:n ja yhteisön tavaramerkkiviraston välistä toimivallan jakoa kansainvälisissä rekisteröinneissä.

57 a §. Pykälässä säädetään yhteisön tavaramerkin muuntamisesta kansalliseksi hakemukseksi. Pykälää ehdotetaan täydennettäväksi yhteisön Madridin pöytäkirjaan liittymisen vuoksi. Pykälän 1 momenttia täydennettäisiin siten, että myös Euroopan yhteisön nimeävä kansainvälinen rekisteröinti voitaisiin yhteisön tavaramerkkiasetuksen 154 artiklassa säännellyin tavoin muuntaa kansalliseksi hakemukseksi. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin säännös yhteisön nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin muuntamisen oikeusvaikutuksista. Samalla 2 momenttiin tehtäisiin kansainvälisen rekisteröinnin muuntamismahdollisuudesta aiheutuvat tekniset muutokset.

2. Voimaantulo

Yhteisön liittyminen Madridin pöytäkirjan järjestelmään on tullut voimaan 1 päivänä lokakuuta 2004. Yhteisön tavaramerkkiasetuksen muutokset ovat tulleet voimaan samalla hetkellä, kun yhteisön liittyminen pöytäkirjaan tuli voimaan. Tämän vuoksi laki ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki tavaramerkkilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 10 päivänä tammikuuta 1964 annetun tavaramerkkilain (7/1964) 14 §:n 1 momentin 8 kohta sekä 54 ja 57 a §,

sellaisina kuin ne ovat, 14 §:n 1 momentin 8 kohta ja 57 a § laissa 56/2000 sekä 54 § laissa 1715/1995, seuraavasti:

14 §

Tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä:


8) jos se on sekoitettavissa Suomessa tai Euroopan yhteisössä voimassa olevaan kansainvälisen rekisteröinnin suojaamaan tavaramerkkiin, jolla tämän rekisteröinnin perusteella on aikaisempi oikeus Suomessa tai Euroopan yhteisössä;


54 §

Jos Suomen kansalainen tai se, jolla on Suomessa kotipaikka tai todellinen ja toimiva teollisuuslaitos tai kauppaliike, haluaa hakea Suomessa voimassa olevaan rekisteröintiin tai vireillä olevaan hakemukseen perustuvaa kansainvälistä rekisteröintiä, hänen tulee tehdä hakemus kansainvälisestä rekisteröinnistä Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Jos kansainvälistä rekisteröintiä koskevan hakemuksen perusteena on 57 §:ssä tarkoitettu yhteisön tavaramerkki tai sitä koskeva hakemus, kansainvälistä rekisteröintiä haetaan yhteisön tavaramerkkivirastolta.

57 a §

Pyyntö, joka koskee yhteisön tavaramerkin, yhteisön tavaramerkkiä koskevan hakemuksen tai Euroopan yhteisön nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin muuntamista kansallista tavaramerkkiä koskevaksi hakemukseksi ja jonka yhteisön tavaramerkkivirasto on toimittanut virastolle, käsitellään kansallisena hakemuksena, jos hakija:

1) suorittaa säädetyt maksut;

2) antaa vieraskielisestä muuntamispyynnöstä ja siihen kuuluvasta liitteestä rekisteriviranomaiselle suomennoksen tai ruotsinnoksen;

3) ilmoittaa osoitteen josta hakijan tavoittaa Suomessa; ja

4) toimittaa tavaramerkin kuvauksen.

Hakemuksella, joka perustuu yhteisön tavaramerkin tai sitä koskevan hakemuksen muuntamiseen, katsotaan olevan sama hakemispäivä, etuoikeus ja aiemmuus Suomessa kuin yhteisön tavaramerkillä ja sitä koskevalla hakemuksella. Hakemuksella, joka perustuu Euroopan yhteisön nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin muuntamiseen, on hakemispäivänä kansainvälisen rekisteröinnin tai sen Euroopan yhteisöön kohdistuvan myöhemmän nimeämisen päivä sekä kansainvälisen rekisteröinnin etuoikeudet ja aiemmuudet.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 29 päivänä lokakuuta

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Paula Lehtomäki

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.