HE 174/2004

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ja väliaikaisesti muutettavaksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annettua lakia. Lakiin tehtäisiin muutokset energiapuun käytön lisäämiseksi. Laissa määriteltäisiin alueet, joilta kerättävästä energiapuun korjuusta maksettaisiin tukea. Tuen saaminen ei ehdotuksen mukaan enää riippuisi siitä, onko energiapuu korjattu laissa tarkoitetun nuoren metsän hoitotyön yhteydessä. Tuen piiri laajenisi sekä energiapuun korjuun että haketuksen osalta. Koska korjuukustannuksissa on alueittaisia eroja, tuen määrä ehdotetaan eriytettäväksi vyöhykkeittäin. Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäviksi eräitä tarkistuksia energiapuun korjuu- ja haketustukiasian käsittelyssä tarvittavia asiakirjoja koskeviin vaatimuksiin. Energiapuun korjuuta ja haketusta koskevat säännökset ehdotetaan siirrettäviksi omaksi luvukseen.

Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Väliaikaisesti muutettavat säännökset olisivat voimassa vuoden 2005 loppuun saakka.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila

Puun energiakäyttöä tuetaan nykyisin kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla. Tukimuodot ovat nuoren metsän hoitotuki, energiapuun korjuutuki ja energiapuun haketuksen tuki. Nuoren metsän hoidossa keskeisenä perusteluna ovat metsänhoidolliset tavoitteet. Energiapuun käytöllä on merkittäviä ilmasto- ja ympäristöpoliittisia hyötyjä. Myös vähintään nykytasoisen metsätalouden työllisen työvoiman ja metsänomistajakunnan aktiivisuuden säilyttäminen on tärkeä tavoite.

Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan energiapuun korjuulla tarkoitetaan nuoren metsän hoidon yhteydessä kaadettavan ja energiakäyttöön luovutettavan puun kasausta ja metsäkuljetusta. Energiapuun korjuutuen myöntämisen edellytyksistä säädetään tarkemmin kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi tehtävistä töistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (44/01) 4 ja 5 §:ssä. Tuen määrästä säädetään tarkemmin kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 9 §:ssä ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla tehtävän suunnittelun ja puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi tehtävien töiden rahoituksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (97/01) 2, 5 ja 6 §:ssä.

Energiapuun haketustuesta säädetään kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 22 ja 23 §:ssä. Haketustuesta säädetään tarkemmin energiapuun haketukseen käytettävän tuen myöntämisestä ja tuen enimmäismäärästä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1287/2002).

Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun asetuksen (1311/1996) 1 §:n mukaan energiapuun korjuutuen ja haketustuen maksamisen edellytyksenä on toteutusselvityksen antaminen.

Keväällä 2002 Eduskunta päätti, että valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Teollisuuden Voima Oy:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta jää sellaisenaan voimaan (M 4/2001). Eduskunnan päätökseen liittyi neljä lausumaa, joista yksi koskee energiapuuta. Uusiutuvan energian osalta "Eduskunta edellyttää, että uusiutuvan energian tutkimusta, kehittämistä ja käyttöönottoa tuetaan ilmastostrategiaan sisältyvän edistämisohjelman mukaisesti kuitenkin niin, että biomassan käyttöä edistetään ohjelmaa enemmän muun muassa veropolitiikan, investointitukien ja teknologian kehittämistukien sekä kestävän metsätalouden metsänparannusvarojen lisäresursseilla, tehostamalla energiapuun ja turpeen käyttöä". Lisäksi Eduskunta on vuoden 2002 ensimmäisen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä hyväksynyt valtion talousarvion momenttiin 30.31.44 liittyen lausuman, jonka mukaan "Eduskunta edellyttää että kehitettäessä energiapuuketjulogistiikkaa selvitetään mahdollisuudet alueellisten kustannuserojen tasaamiseen" (HE 67/2002 vp).

Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työryhmä uudisti vuonna 2002 Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman. Työryhmän ehdottamassa ohjelmassa "Uusiutuvan energian edistämisohjelma 2003–2006" painopiste on bioenergian ja siinä pääosin puun energiakäytön lisäämisessä. Metsähakkeen käyttötavoitteeksi vuonna 2005 esitetään 2,9 miljoonaa kuutiometriä ja vuonna 2010 noin 5 miljoonaa kuutiometriä. Vuoden 2003 tulos oli 2,1 miljoonaa kuutiometriä. Käyttö on kasvamassa ja kehitystä on tarve edelleen kiihdyttää. Metsähakkeen kokonaismäärästä valtion tukemasta nuoren metsän hoidosta saatua kokopuuhaketta oli noin 7 prosenttia ja loppuosa oli pääasiallisesti kuusikoiden avohakkuualojen tähteistä valmistettua metsähaketta, jossa ovat mukana risupaalit ja kannot. Tämän pääosan tuotanto on lähes puhtaasti kaupallisella pohjalla, vaikka sen kilpailukyky vaihtoehtoisiin polttoaineisiin nähden on vielä heikohko. Kuitenkaan sille ei ehdoteta edelleenkään tukea. Korjuu- ja kuljetusteknologiaa kehittämällä tukien käyttöä pitäisi voida vähentää pitkällä aikavälillä.

Kokopuuhakkeen lisäpotentiaalia on erityisesti aiemmin vaille taimikonhoitoa jääneissä ensiharvennusmetsiköissä, varttuneiden kasvatusmetsiköiden alikasvoksissa, vajaatuottoisissa uudistettavissa metsiköissä sekä tavanomaisilla metsän uudistamisaloilla. Energiakäyttöön on perusteltua ohjata teollisuuden ainespuun mitat täyttämätöntä runkopuuta sekä oksa- ja kantomassaa.

Taimikonhoito- ja nuoren metsän kunnostusmäärä on saatu viime vuosina kohoamaan 230 000–240 000 hehtaarin tasolle vuodessa. Kansallisen metsäohjelman tavoiteluku on 250 000 hehtaaria. Ensiharvennusleimikoita hakattiin vuonna 2003 yhteensä noin 170 000 hehtaaria. Metsäohjelman tavoiteluku on 250 000 hehtaaria. Koko maan yksityismetsistä vajaatuottoisten alueiden osuus on 7,3 prosenttia, mikä on hehtaareissa 900 000. Tästä valtaosa tulisi uudistaa.

Metsäparannustöiden lähdettyä kansallisen metsäohjelman myötä uudelleen kasvuun yleisenä ongelmana on ammattitaitoisen suorittavan työvoiman saatavuus ja valtion rahoituksen riittävyys. Nykyisen hallitusohjelman kohdassa 12.2 todetaan, että kestävän metsätalouden lisärahoituksella toteutetaan ilmasto- ja energiapolitiikkaa kansallisen metsäohjelman mukaisesti ja että lisärahoitus on tarpeen tavoitteen mukaisen puun energiakäytön saavuttamiseksi.

Vielä pinta-alaperusteista veroa maksavilta poistuvat uudistamis-, taimikko- ja ensiharvennusvähennykset vuoden 2006 alusta. Tarvitaan kannustavia toimenpiteitä. Toisaalta yleiseen myyntiverotukseen siirtyminen jo sinällään lienee omiaan lisäämään harvennuspuun kysyntää tukkipuuvaltaisten leimikoiden tarjonnan todennäköisesti vähentyessä. Metsätalouden verokertymä todennäköisesti kasvaa siirtymäkauden päätyttyä.

Kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla valtion tukea käytettiin vuonna 2003 energiapuun korjuun tukemiseen 3,24 miljoonaa euroa ja energiapuun haketuksen tukemiseen 0,61 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 arvioidaan vastaavasti käytettävän energiapuun korjuuseen 3,47 miljoonaa euroa ja haketukseen 0,63 miljoonaa euroa.

2. Ehdotetut muutokset

Esityksessä ehdotetaan, että energiapuun korjuutuen myöntämisen edellytyksiä muutettaisiin. Energiapuun korjuutuen edellytyksenä ei enää vastaisuudessa olisi, että energiapuu on korjattu kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisesti rahoitetun nuoren metsän hoitotyön yhteydessä. Sen sijaan laissa määriteltäisiin alueet, joilta kerättävän energiapuun korjuusta maksettaisiin tukea.

Tuen myöntämisen edellytyksenä olisi, että tuen saaja sitoutuisi määräajassa luovuttamaan puuerän energiakäyttöön ja toimittamaan luovutuksesta selvityksen metsäkeskukseen luovutuksen jälkeen. Nykyisin edellytetään ainoastaan vakuutuksen antamista siitä, että puuerä luovutetaan energiakäyttöön. Tämän vuoksi luovutusehdon täyttymistä ei ole käytännössä kyetty tehokkaasti valvomaan.

Haketustuen myöntämisen edellytyksiä muutettaisiin energiapuun korjuutuen edellytyksiä vastaavasti. Haketustuen osalta rahoituksen saajaa koskeva määritelmä ehdotetaan nostettavaksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta lain tasolle. Lain tasolla säädettäisiin myös tuen saamisen edellytyksenä olevista selvityksistä.

Energiapuun korjuutuen määrää ehdotetaan eriytettäväksi vyöhykkeittäin. Lisäksi tuen määrästä ehdotetaan säädettäväksi valtioneuvoston asetuksella.

Energiapuun korjuutukea ja haketustukea koskevat säännökset ehdotetaan siirrettäväksi omaksi luvukseen. Tästä johtuen lakiin esitetään tehtäväksi teknisiä muutoksia.

Energiapuun korjuu- ja haketustukeen käytettävien määrärahojen niukkuuden vuoksi ehdotetaan, että lain väliaikaisesti muutettavat säännökset olisivat voimassa vuoden 2005 loppuun saakka.

3. Esityksen vaikutukset
3.1. Taloudelliset vaikutukset

Muuttamalla korjuutuen myöntämisen edellytyksiä nyt esitettävällä tavalla on arvioitavissa, että energiapuun korjuu ja käyttö kasvaisivat metsähakkeen valtakunnallisen käytön tavoitteen mukaisesti.

Korjuutuki porrastettaisiin korjuukustannuksia vastaavasti niin, että se olisi ensimmäisellä tukivyöhykkeellä viisi, toisella tukivyöhykkeellä kuusi ja kolmannella tukivyöhykkeellä seitsemän euroa kiintokuutiometrille. Tukivyöhykkeellä III otetaan talteen tällä hetkellä noin 8 prosenttia koko valtakunnassa korjattavasta valtion tukemasta energiapuusta. Tukivyöhykkeeltä I sen sijaan tulee lähes puolet koko maan valtion tukemasta energiapuusta. Mikäli energiapuun korjuussa tuen taso porrastetaan ehdotetulla tavalla tukivyöhykkeittäin, voidaan arvioida tuen vuotuisen kokonaismäärän keskimäärin laskevan noin 20 prosentilla nykyisestä, kun tuki energiapuun korjuuseen on seitsemän euroa kiintokuutiometrille.

Vuonna 2004 energiapuuta korjataan valtion tuella noin 495 000 kiintokuutiometriä ja haketustukea myönnetään noin 150 000 kiintokuutiometrinhaketukseen. Vuonna 2005 toimintaan olisi käytettävissä 2 miljoonaa euroa enemmän määrärahoja kuin vuonna 2004. Määrärahan lisäyksellä on tarkoitus korjata ja hakettaa noin 175 000 kiintokuutiometriä energiapuuta.

3.2. Ympäristövaikutukset

Energiapuun käytöllä on suotuisia vaikutuksia ilmastomuutoksen hillitsemiseen. Yhdellä kiintokuutiometrillä puupolttoainetta voidaan vähentää noin 0,6 tonnia hiilidioksidirasitusta, jos puun poltolla korvataan raskasta polttoöljyä. Siten esimerkiksi 100 000 kiintokuutiometrin energiapuun käytön lisäys vuosittain vähentää noin 60 000 tonnia hiilidioksidin nettopäästöjä. Tämän arvo päästökaupassa on laskelmissa yleisesti käytetyllä hintatasolla, kymmenen euroa tonnilta, yhteensä 600 000 euroa.

Lisääntyvä energiapuun talteenotto saattaa joissain tapauksissa aiheuttaa haittaa metsikön kehitykselle esimerkiksi ravinteiden poistumana tai korjuuvaurioiden seurauksena. Ravinnekysymysten vuoksi energiapuun korjuutuki ehdotetaan rajattavaksi siten, ettei tukea myönnetä silloin, kun kyseessä ovat kuivat kankaat ja niitä vähäravinteisemmat kivennäismaat taikka ravinteisuudeltaan vastaavat turvemaat.

3.3. Sosiaaliset vaikutukset

Työllistävyyteen vaikuttaa oleellisesti se, kuinka suuri osa talteenotosta tehdään henkilötyönä. Energiapuun korjuumäärän kasvun työllisyysvaikutus olisi noin 150 henkilötyövuotta.Tällä hetkellä käytettävillä pienpuun korjuu-, kuljetus- ja haketustekniikoilla eniten työllistää osuuskuntien jäsenten tekemä energiapuun korjuu, haketus ja hakkeen kuljetus (noin 1,0 henkilötyövuotta tuhatta kiintokuutiometriä kohti). Metsurihakkuuseen perustuva ketju työllistää noin 0,65 henkilötyövuotta tuhatta kiintokuutiometriä kohti ja kaato-kasauskoneeseen perustuva ketju 0,40 henkilötyövuotta tuhatta kiintokuutiometriä kohti. Lisäksi tulevat välilliset työllisyysvaikutukset.

Korjattavan energiapuuerän suuruus vaikuttaa ratkaisevasti korjuun kannattavuuteen. Mitä pienemmäksi korjattu puumäärä hehtaaria kohti jää, sitä kalliimpaa korjuu on. Tästä syystä energiapuun talteenotto on kuutiometriä kohti Pohjois-Suomessa selvästi muuta maata kalliimpaa. Tämän vuoksi esitetään, että tuen määrä voitaisiin eriyttää vyöhykkeittäin siten, että tuki maksettaisiin Pohjois-Suomessa korotettuna. Tämän vuoksi voidaan myös arvioida tuen olevan vaikuttavampaa Pohjois-Suomessa.

4. Asian valmistelu

Maa- ja metsätalousministeriö asetti 22 päivänä tammikuuta 2003 työryhmän valmistelemaan hallituksen esityksen muotoon laaditut ehdotukset kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Työryhmässä olivat jäseninä maa- ja metsätalousministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, ympäristöministeriön, Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n edustajat. Työryhmä luovutti 19 päivänä toukokuuta 2004 muistion "Metsätalouden rahoituslakityöryhmän muistio" maa- ja metsätalousministeriölle. Työryhmä esitti muutoksia muun muassa nuoren metsän hoitoon, energiapuun käyttöön ja ympäristötukeen liittyen. Työryhmä ei käsitellyt perustuslaista johtuvia muutostarpeita. Muistiosta pyydettiin lausunnot noin 80 eri taholta.

Esitys on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon metsätalouden rahoituslakityöryhmän muistio ja siitä saadut lausunnot koskien energiapuun käyttöä. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin on tarkoitus tehdä kokonaisuudistus virkatyönä. Uudistustyössä huomioitaisiin metsätalouden rahoituslakityöryhmän muistiossa esitetyt muut ehdotukset ja perustuslaista johtuvat lain muutostarpeet.

5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja
5.1. Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

5.2. Riippuvuus kansainvälisistä velvoitteista

Euroopan yhteisön valtiontukisäännöt sisältyvät Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87—89 artiklaan. Komissio seuraa jatkuvasti jäsenvaltioiden kanssa niiden voimassa olevia tukijärjestelmiä. Komission harjoittama valtiontukien yleisvalvonta perustuu tukiohjelmien ilmoittamiseen eli notifiointiin komissiolle, niiden hyväksymiseen komissiossa sekä jäsenmaiden raportointiin tukiohjelmien soveltamisesta.

Energiapuun korjuuta ja haketusta koskevat tuet on notifioitu Euroopan yhteisöjen komissiolle. Perustamissopimuksen 88 artiklan mukaan jäsenvaltion on annettava tieto tuen muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että komissio voi esittää huomautuksensa. Asiaa koskeva kirjelmä on tarkoitus lähettää komissiolle heti sen jälkeen, kun Eduskunta on hyväksynyt lain. Ehdotettua muutosta energiapuun korjuu- ja haketustukeen ei voida saattaa voimaan ennen kuin komissio on hyväksynyt esitetyn muutoksen.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Soveltamisala. Pykälän 2 momentissa säädetään toimenpiteistä, joihin voidaan myöntää rahoitusta. Toimenpiteiden luettelo vastaa lain 2-5 luvun otsikointia. Koska energiapuun korjuuta ja haketusta koskevat säännökset ehdotetaan otettaviksi lakiin lisättävään uuteen lukuun, ehdotetaan, että nämä toimenpiteet mainittaisiin omina kohtinaan toimenpiteiden luettelossa.

2 §. Rahoituksen saajat. Pykälässä säädetään rahoituksen saajista. Esityksessä ehdotetaan, että pykälän 1 momenttiin lisättäisiin haketustuen saajaa koskeva säännös. Ehdotettu säännös vastaa energiapuun haketukseen käytettävän tuen myöntämisestä ja tuen enimmäismäärästä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 2 §:ää, jossa säädetään tuen myöntämisestä. Sisällöllisesti kyseessä on tuen saajaa koskeva määrittely. Kyseisen pykälän mukaan tuen saajana voi olla muun muassa "nuoren metsän hoitotöitä organisoiva ja haketta välittävä metsänhoitoyhdistys tai muu riittävän ammattitaidon metsäasioissa omaava yhteisö taikka ammatinharjoittaja". Energiapuun korjuutuen myöntäminen ei enää vastaisuudessa riippuisi siitä, onko puu korjattu nuoren metsän hoitotyön yhteydessä. Tämän vuoksi esitetään määritelmää tarkistettavaksi siten, että määre "nuoren metsän hoitotöitä organisoiva" muutettaisiin muotoon "energiapuun korjuuta organisoiva". Lisäksi momenttiin ehdotetaan tehtäviksi teknisiä muutoksia.

5, 6, 9 ja 11 §. Lain 5 ja 6 §:stä kumottaisiin energiapuun korjuuta koskevat kohdat. Lain 9 §:n 1 momentista ja 11 §:stä poistettaisiin energiapuun korjuuta koskevat lauseet. Energiapuun korjuuta koskevat säännökset ehdotetaan otettaviksi uuteen 2 a lukuun.

18 §. Hyödyn menetys. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi 1 §:n 2 momentin muuttamisesta johtuva tekninen muutos.

18 a §. Energiapuun korjuu. Energiapuun korjuusta säädetään lain 5, 6, 9 ja 11 §:ssä. Energiapuun korjuuta koskevat säännökset erotettaisiin 5 ja 6 §:stä omaksi pykäläkseen. Myös tuen määrää koskevat säännökset siirrettäisiin 9 ja 11 §:stä omaksi pykäläkseen. Lisäksi ehdotetaan muutettaviksi tuen myöntämisen edellytyksiä.

Pykälän 1 momentissa määriteltäisiin energiapuun korjuukohteet. Energiapuun korjuussa tyypillisiä kasvatusmetsiköiden kohteita olisivat jatkossa aiemmin vaille taimikonhoitoa jääneet kunnostettavat nuoret metsät sekä varttuneet kasvatusmetsät, joille on kohonnut alikasvoksena hieskoivua, leppää tai kuusta. Vajaatuottoisista uudistettavista metsiköistä kysymykseen tulisivat esimerkiksi kuivahko-jen kankaiden tai vastaavien kasvupaikkojen alikasvoskuusikot ja vajaasti metsittyneiden peltojen hieskoivikot. Edellä mainituista kohteista on tilastotietoa lähinnä vajaatuottoisten kohteiden osalta. Tällaisia, pääosaltaan uudistettavia aloja on vuoden 1992-2001 inventoinnin mukaan koko maassa yksityis-mailla 900 000 hehtaaria (7,3 prosenttia), mistä Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsäkeskusten alueilla on 462 000 hehtaaria (11,6 prosenttia) ja muualla maassa 438 000 hehtaaria (5,2 prosenttia). Vain osalla koko alasta käytettäisiin korjuutukea. Valtion tuella näitä metsiä on uudistettu vuosittain 10 000-12 000 hehtaaria.

Pykälän 1 momentin mukaan tuki voitaisiin myöntää energiakäyttöön luovutettavan puun kasaukseen ja metsäkuljetukseen, joka liittyy luonnonsuojelulain 33 §:n mukaisesti perustettujen maisema-alueiden ja valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisten valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kulttuurimaiseman hoitamiseen. Kyseisessä kohdassa viitataan valtioneuvoston periaatepäätökseen maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä vuodelta 1995 (Vnp 2.1.1995). Kulttuurimaisemalla tarkoitetaan tässä yhteydessä perinteisen maankäyttömuodon (esim. laidunnus) tuloksena syntynyttä avointa tai puoliavointa maisemaa. Kulttuurimaisemia uhkaa umpeutuminen perinteisten maankäyttömuotojen väistyessä. Lisäksi kulttuurimaisemilla tarkoitetaan tienvarsimaisemia. Tienvarsimetsien maisemanhoidon tarve riippuu mm. maastonmuodosta. Käytännössä kyseeseen voi tulla noin 20–50 metrin leveän vyöhykkeen hoitaminen avaamalla näkymiä vesistöihin, pelloille tai kyliin taikka ottamalla esiin erityisiä puita, pensaita tai kalliokohteita. Kulttuurimaisemalla ei tarkoiteta tässä yhteydessä täystiheän metsän muodostamaa maisemaa eikä metsätalouden uudistusaloja. Energiapuun korjuutukea ei saisi metsänomistajan omin varoin toteutettavalle metsänuudistamiskohteelle, jos kohde sijaitsee luonnonsuojelulain 33 §:n mukaisesti perustetulla maisema-alueella tai valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisella valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, ettei tuen myöntäminen riippuisi siitä, onko hakija saanut muuta tukea eräisiin tämän lain mukaisiin töihin. Nykyisten säännösten mukaan tukea voidaan myöntää vain nuoren metsän hoitotöiden yhteydessä tehtyyn energiapuun korjuuseen. Ravinnepuutosten välttämiseksi ehdotetaan säädettäväksi, ettei tukea myönnettäisi energiapuun korjuuseen eräiltä vähäravinteisilta kohteilta.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tuen myöntämisen edellytyksistä. Momentin 1 kohdan mukaan hakijan olisi toimitettava metsäkeskukselle lain 3 §:ssä tarkoitettu selvitys. Vastaava säännös on kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun asetuksen 1 §:ssä.

Pykälän 3 momentin 2 kohdan mukaan tuen myöntämisen edellytyksenä olisi vähintään 20 kiintokuutiometrin puuerän korjaaminen. Lisäksi 3 kohdassa ehdotetaan säädettäväksi, että tuen myöntämisen edellytyksenä olisi hakijan antama sitoumus energiapuun luovuttamisesta. Vastaavantyyppiset säännökset ovat kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi tehtävistä töistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 5 §:ssä. Pykälän mukaan tuen saajan on annettava metsäkeskukselle vakuutus puun luovutuksesta energiakäyttöön. Nykyiset tukiehdot eivät mahdollista luovutusehdon noudattamisen tehokasta valvontaa. Tämän vuoksi 4 kohdassa ehdotetaan säädettäväksi, että hakija toimittaisi selvityksen luovutuksesta määräajassa luovutuksen jälkeen. Tukiehtojen noudattamisen vuoksi on perustellumpaa, että tuen hakija olisi velvollinen antamaan sekä sitoumuksen energiapuuerän luovuttamisesta että selvityksen luovutuksesta määräajassa.

Pykälän 4 momentissa maa- ja metsätalousministeriölle ehdotetaan annettaviksi valtuudet säätää energiapuun tilavuuden mittaamisesta ja selvityksestä, jolla osoitetaan puun luovuttaminen energiakäyttöön.

18 b §. Energiapuun haketus. Energiapuun haketuksesta säädetään lain 22 ja 23 §:ssä. Lainkohdat ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 2007. Energiapuun haketusta koskevat säännökset erotettaisiin 22 ja 23 §:stä omaksi pykäläkseen. Tuen myöntämisen edellytykset säilyisivät ennallaan.

Pykälän 1 momentin mukaan tuki myönnettäisiin, jos haketettava puu on peräisin tämän lain mukaisesti rahoitetusta nuoren metsän hoitokohteesta tai energiapuun korjuukohteesta. Vastaava säännös on energiapuun haketukseen käytettävän tuen myöntämisestä ja tuen enimmäismäärästä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 1 §:ssä. Ehdotus poikkeaa nykyisistä säännöksistä siinä, ettei tukea vastaisuudessa maksettaisi, jos energiapuu on korjattu eräiltä vähäravinteisilta kohteilta. Ehdotettu rajaus on tarpeen ravinnepuutosten välttämiseksi.

Pykälän 2 momentin mukaan hakijan tulisi toimittaa metsäkeskukselle selvitys siitä, että haketettava puu on peräisin tämän lain mukaisesti rahoitetusta energiapuun korjuu- tai nuoren metsän hoitotyökohteesta. Riittävänä selvityksenä voitaisiin pitää kyseisten rahoituspäätösten hanketunnuksia. Lisäksi tuen myöntämisen edellytyksenä olisi toteutusselvitys. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun asetuksen 1 §:n mukaan edellytetään nykyisinkin toteutusselvityksen antamista.

Pykälän 3 momentissa maa- ja metsätalousministeriölle ehdotetaan annettavaksi valtuudet säätää 2 momentissa tarkoitetuista selvityksistä.

18 c §. Tuen määrä. Energiapuun korjuutuen määrästä säädetään lain 9 §:ssä ja haketustuen määrästä 23 §:ssä. Näiden tukien määriä koskevat säännökset erotettaisiin 9 ja 23 §:stä omaksi pykäläkseen.

Pykälän 1 momentin mukaan energiapuun tuki määräytyisi luovutetun energiapuun kiintokuutiometrimäärän perusteella. Lisäksi tuki voitaisiin eriyttää lain 9 §:ssä tarkoitettujen vyöhykkeiden mukaisesti. Tukivyöhykkeet on määritelty kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun asetuksen 4 §:ssä. Lain 9 §:n mukaan tuki määräytyy nykyisin kiintokuutiomäärän mukaan, mutta lainkohta ei mahdollista tuen määrän eriyttämistä vyöhykkeittäin energiapuun korjuutuen osalta.

Korjattavan energiapuuerän suuruus vaikuttaa ratkaisevasti korjuun kannattavuuteen. Mitä pienemmäksi korjattu puumäärä hehtaaria kohti jää, sitä kalliimpaa korjuu on. Tästä syystä energiapuun talteenotto on kuutiometriä kohti Pohjois-Suomessa selvästi muuta maata kalliimpaa. Tämän vuoksi tuen määrän eriyttämistä vyöhykkeittäin voidaan pitää perusteltuna.

Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi nykymuodossaan lain 11 §:n säännös, joka koskee työllisyystyön tuen määrää. Momentin mukaan energiapuun korjuutuen määrää voitaisiin korottaa silloin, kun energiapuun korjuu tehdään työllisyystyönä.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin haketustuen määrästä. Ehdotettu säännös vastaa nykytilaa.

Pykälän 3 momentissa valtioneuvostolle ehdotetaan annettaviksi valtuudet säätää energiapuun korjuuseen ja haketukseen myönnettävän tuen määrästä. Nykyisin tuen määrästä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Säännös ei ole linjassa valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 7 c §:n kanssa. Tämän vuoksi ehdotetaan tehtäväksi säädöstasoa koskeva tekninen muutos.

22 §. Rahoitettavat toimenpiteet. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi 1 §:n 2 momentin muuttamisesta johtuva tekninen muutos.

2. Tarkemmat säännökset

Energiapuun korjuuseen ja haketukseen myönnettävän tuen edellytyksistä säädettäisiin lain tasolla. Näiden tukien määrästä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädettäisiin tarkemmin eräisiin tuen myöntämisen edellytyksiin liittyvistä teknisluonteisista seikoista.

3. Voimaantulo

Laki on suunniteltu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Euroopan yhteisön valtiontukisääntöjen vuoksi laki voi kuitenkin tulla voimaan vasta sen jälkeen, kun Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt esitetyn muutoksen energiapuun korjuuta ja haketusta koskevaan tukeen. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Valtion talousarvion mukaisten määrärahojen niukkuuden vuoksi ehdotetaan, että lain väliaikaisesti muutettavat säännökset olisivat voimassa vuoden 2005 loppuun saakka.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan kestävän metsätalouden rahoituksesta 12 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1094/1996) 5 §:n 4 kohta, 6 §:n 1 momentin 4 kohta ja 23 §:n 5 momentti,

sellaisena kuin niistä on 23 §:n 5 momentti laissa 1285/2002,

muutetaan väliaikaisesti 1 §:n 2 momentti, 2 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti, 11 §, 18 §:n 2 momentti ja 22 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 9 §:n 1 momentti ja 11 § mainitussa laissa 1285/2002 sekä 22 §:n 1 momentti laissa 718/1999, sekä

lisätään väliaikaisesti lakiin uusi 2 a luku seuraavasti:

1 §
Soveltamisala

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä ovat:

1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen;

2) energiapuun korjuu ja haketus;

3) metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen;

4) metsäluonnon hoitohankkeet;

5) 1–3 kohdassa tarkoitettua toimintaa tukevat muut edistämistoimenpiteet.

2 §
Rahoituksen saajat

Rahoitusta voidaan hakemuksesta myöntää yksityiselle maanomistajalle. Edellä 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan rahoitusta hakemuksesta myöntää yksityisen maanomistajan lisäksi lämpöyrittäjälle, haketusurakoitsijalle sekä energiapuun korjuuta organisoivalle ja haketta välittävälle metsänhoitoyhdistykselle taikka muulle yhteisölle tai ammatinharjoittajalle, jolla on riittävä ammattitaito metsäasioissa. Edellä 1 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan rahoitusta yksityisen maanomistajan lisäksi myöntää muulle hakijalle, jos rahoitettavat toimenpiteet edistävät yksityismetsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Edellä 1 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan varoja käyttää metsäkeskuksen päätöksellä hakemuksetta.


9 §
Rahoituksen määrä ja perusteet

Toteuttamiskustannuksiin myönnettävän tuen suuruuden määräämistä varten maa jaetaan vyöhykkeisiin. Tuen enimmäismäärä on 70 prosenttia toteutuneista kustannuksista tai vastaavista keskimääräisistä kustannuksista, jotka vuosittain vahvistetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.


11 §
Työllisyystöiden rahoitus

Nuoren metsän hoitoon, joka teetetään työttömällä työvoimalla, voidaan tukea myöntää enintään 80 prosenttia toteuttamiskustannuksista. Työttömän työvoiman käyttämisestä nuoren metsän hoitoon (työllisyystyö) säädetään työministeriön asetuksella.


18 §
Hyödyn menetys

Jos 1 momentissa tarkoitettu taloudellinen hyöty menetetään 1 §:n 2 momentin 3 tai 4 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden taikka alueeseen tai tiehen eri lakien nojalla kohdistettavien käyttörajoitusten tai toimenpidekieltojen vuoksi, metsäkeskus voi hakemuksesta päättää, että alueen tai metsätien hoito- ja kunnossapitovelvollisuus lakkaa ja, jos menetettyä hyötyä ei ole muutoin korvattu, että lainan enemmästä perimisestä luovutaan.

2 a luku

Energiapuun korjuu ja haketus

18 a §
Energiapuun korjuu

Tukea voidaan myöntää energiakäyttöön luovutettavan puun kasaukseen ja metsäkuljetukseen taimikoista, nuorista ja varttuneista kasvatusmetsistä, 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista metsänuudistamiskohteista sekä metsätie- ja ojalinjoilta. Lisäksi tukea voidaan myöntää energiakäyttöön luovutettavan puun kasaukseen ja metsäkuljetukseen, joka liittyy luonnonsuojelulain 33 §:n mukaisesti perustettujen maisema-alueiden tai valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisten valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kulttuurimaiseman hoitamiseen.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin toimiin tuki voidaan myöntää siitä riippumatta, onko samaa kohdetta varten myönnetty tämän lain mukaista rahoitusta nuoren metsän hoitoon, metsänuudistamiseen, metsätien tekemiseen taikka kunnostusojitukseen. Edellä 1 momentista poiketen tukea ei kuitenkaan myönnetä, jos energiapuu korjataan kuivilta kankailta tai niitä vähäravinteisemmilta kivennäismailta taikka ravinteisuudeltaan vastaavilta turvemailta.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) hakija on antanut energiapuun korjuusta 3 §:ssä tarkoitetun toteutusselvityksen;

2) hakija on sitoutunut luovuttamaan puuerän energiakäyttöön kahden vuoden kuluessa tuen maksamisesta;

3) luovutettava puuerä on vähintään 20 kiintokuutiometriä; sekä

4) hakija toimittaa metsäkeskukselle selvityksen energiapuun luovutuksesta kahden kuukauden kuluessa luovutuksen jälkeen.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään energiapuun tilavuuden mittaamisesta ja selvityksestä, jolla osoitetaan puun luovuttaminen energiakäyttöön.

18 b §
Energiapuun haketus

Tukea voidaan myöntää sellaisen energiapuun haketukseen, jonka korjuuseen on myönnetty rahoitusta tämän lain mukaisesti. Lisäksi tukea voidaan myöntää, jos haketettava energiapuu on kaadettu tämän lain mukaisesti rahoitetun nuoren metsän hoitotyön yhteydessä. Tukea ei kuitenkaan myönnetä, jos energiapuu on korjattu kuivilta kankailta tai niitä vähäravinteisemmilta kivennäismailta taikka ravinteisuudeltaan vastaavilta turvemailta.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija voi osoittaa haketettavan puun olevan peräisin 1 momentissa tarkoitetusta kohteesta. Lisäksi edellytetään, että hakija on antanut haketuksesta 3 §:ssä tarkoitetun toteutusselvityksen.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään tarkemmin 2 momentissa tarkoitetuista selvityksistä.

18 c §
Korjuuseen ja haketukseen myönnettävän tuen määrä

Energiapuun korjuuseen myönnettävä tuki määräytyy luovutetun puun kiintokuutiometrimäärän perusteella, ja se voidaan eriyttää vyöhykkeittäin. Energiapuun korjuussa työllisyystyönä voidaan tuki maksaa korotettuna.

Energiapuun haketukseen myönnettävä tuki määräytyy haketetun irtokuutiometrimäärän perusteella.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään energiapuun korjuuseen ja haketukseen myönnettävän tuen määrästä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös tuen alueellisesta eriyttämisestä perusteilla, jotka vastaavat lain 9 §:n 3 momentin nojalla annettujen säännösten mukaista alueellista eriyttämistä.


22 §
Rahoitettavat toimenpiteet

Edellä 1 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettuihin muihin edistämistoimenpiteisiin voidaan rahoitusta myöntää:

1) 3 §:ssä tarkoitetun toteutusselvityksen laadintaan;

2) juurikäävän torjuntaan;

3) ennalta arvaamattoman virheen korjaamiseen;

4) vahingon korvaamiseen;

5) yksityismetsien kestävää hoitoa ja käyttöä edistävään kokeilu- ja selvitystoimintaan.



Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Lain 1 §:n 2 momentti, 2 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti, 11 §, 18 §:n 2 momentti, 2a luku ja 22 §:n 1 momentti ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 2005.


Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2004

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Maa- ja metsätalousministeri
Juha Korkeaoja

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.