HE 171/2004

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annettua lakia.

Uusi lainsäädäntö on tiukentanut talousjätevesien käsittelyvaatimuksia. Tämän vuoksi joudutaan uusimaan kiinteistökohtaisia talousjätevesijärjestelmiä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Ehdotuksen mukaan uudistuksista syntyviin kustannuksiin voitaisiin myöntää korjausavustusta. Avustusta voisivat saada sellaiset kotitaloudet, joiden tilanne huomioon ottaen avustaminen olisi sosiaalisesti tarpeellista.

Korjausavustuksilla rahoitettavista toimenpiteistä ehdotetaan poistettavaksi mahdollisuus myöntää avustuksia kustannuksiin, joilla muutetaan laitosrakennusten tai asuinrakennusten tilojen käyttötarkoitusta, koska uusia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen tarkoitettuja avustuksia voitaisiin myöntää myös tällaisiin tarkoituksiin. Lisäksi ehdotetaan luovuttavaksi avustuksista, joita on myönnetty vain nimettyjen lähiöprojektialueiden asunto-osakeyhtiöille.

Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2005 alusta.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset
1.1. Avustus kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen

Hallituksen asuntopoliittisessa ohjelmassa vuosille 2004—2006 on todettu, että talousjätevesien käsittelyvaatimukset viemäriverkostojen ulkopuolella tiukkenevat vuonna 2004 voimaan tulleen asetuksen johdosta. Vuonna 2005 otetaan käyttöön uusi avustus, jolla tuetaan pysyvässä asuinkäytössä olevissa kiinteistöissä, joissa kustannukset nousevat kohtuuttoman korkeiksi, asuvia pienituloisimpia kotitalouksia täyttämään asetuksen vaatimukset. Avustuksia voidaan myöntää korjausavustusvaltuudesta vuositasolla noin 3 miljoonaa euroa vuosina 2005—2014.

Laki vesihuollon tukemisesta (686/2004) tulee voimaan vuoden 2005 alussa. Laissa säädetään vesihuollon tukemisesta valtion talousarviossa tätä varten myönnettävillä määrärahoilla. Määrärahoja voidaan osoittaa sekä ympäristöministeriön että maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen pääluokissa. Lakia voitaisiin soveltaa myös myönnettäessä avustuksia Euroopan yhteisön varoista. Laki antaisi mahdollisuuden avustaa myös kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmän saattamista vastaamaan uusia vaatimuksia. Käytännössä vesihuoltoavustuksia ei kuitenkaan ole juuri myönnetty yksittäisten kiinteistöjen kustannuksiin eikä tähän käytäntöön ole ollut tarkoitus tehdä muutosta. Avustusmäärärahat pyritään kohdentamaan vesiensuojelun tehostamiseksi yksittäisiä kiinteistöjä laaja-alaisempiin hankkeisiin.

Nykyisistä korjausavustuksista on saatettu myöntää vanhusten ja vammaisten asunto-olojen parantamiseen tarkoitettuja avustuksia myös tässä tarkoitettuihin kustannuksiin.

Edellä mainittujen avustusten merkitys jää kuitenkin vähäiseksi eivätkä ne kata syntynyttä avustustarvetta.

Paras asiantuntemus myöntää tarveharkintaisia avustuksia on kuntien viranomaisilla, jotka myöntävät nykyisinkin tällaisia korjausavustuksia. Muutoinkin voidaan käyttää hyödyksi sitä pitkäaikaista hallinnollista kokemusta, joka on olemassa korjausavustusten myöntämisestä.

2 §. Avustusten käyttötarkoitus. Asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain (1021/2002) 2 §:n 1 momentissa on lueteltu kaikki ne käyttötarkoitukset, joihin korjaus- ja energia-avustuksia voidaan myöntää. Momentin luetteloon käyttötarkoituksista ehdotetaan lisättäväksi mahdollisuus avustaa kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien parantamista sosiaalisin perustein.

Avustusta myönnettäisiin sellaisten pysyvässä asuinkäytössä olevien kiinteistöjen, joita ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon, jätevesijärjestelmien korjaus- ja tehostamistoimien kustannuksiin. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä olisi, että tarve talousjätevesijärjestelmän parantamiseen perustuu lainsäädännössä asetettuihin vaatimuksiin. Parantamisen tuloksena jätevesijärjestelmän tulisi täyttää ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annetun asetuksen (asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, 542/2003, jäljempänä jätevesiasetus) vaatimukset. Jätevesien käsittelyvaatimuksia on voitu tarkentaa myös kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Eräissä tapauksissa säännökset voivat edellyttää vielä mainitussa asetuksessa olevaa vaatimustasoa tehokkaampaakin jätevesien käsittelyä. Tällainen vaatimus voi tulla esimerkiksi terveydensuojelulaissa (763/1994) asetetuista vaatimuksista.

Jätevesiasetuksen toimeenpanosta aiheutuu tarvetta jätevesijärjestelmän tehostamistoimiin noin 200 000 vuoden 2004 alussa pysyvään asuinkäyttöön soveltuvaan kiinteistöön. Nämä tehostamistoimet tulee tehdä kymmenen vuoden siirtymäajan kuluessa eli vuoteen 2014 mennessä. Hakemuksesta aikaa voidaan kuitenkin tästä pidentää.

Avustusta voitaisiin myöntää sekä rakennustoimenpiteisiin, joilla asuinkiinteistö viemäröidään vesihuoltolaitoksen viemäriin että toimenpiteisiin, joilla kiinteistön viemäröintiä ja jätevesien käsittelyjärjestelmää parannetaan. Tarkemmin siitä, mitä kustannuksia avustettaisiin, voitaisiin säätää asetuksella.

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 4 §:n mukaisen aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta. Siten pääsääntönä on, että kiinteistön haltijat vastaavat jätevesien asianmukaisesta käsittelystä ja siitä syntyvistä kustannuksista.

Voidaan arvioida, että jätevesien uusista käsittelyvaatimuksista aiheutuu kiinteistöille keskimäärin 3 000 euron rakennuskustannukset vaihteluvälin ollessa yleensä 500—6 000 euroa. Tällainen kustannus voi olla kohtuuton osalle kotitalouksista. Ehdotetaankin, että rakennuskustannuksiin ryhdyttäisiin myöntämään korjausavustuksia sosiaalisin perustein. Tarveharkinnan osalta tarkemmat myöntämisperusteet säädettäisiin asetuksella. Avustuksen enimmäissuuruudesta säädettäisiin myös asetuksella. Nykyisistä korjausavustuksista sosiaalisin perustein myönnetään muun muassa avustukset vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjaustoimenpiteisiin. On oletettavaa, että suuri osa uuden avustuksen tarvitsijoista on haja-asutusalueilla asuvia vanhusruokakuntia.

2 a §. Käyttösuunnitelma. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 a §, jonka mukaan valtioneuvosto voisi päättää avustusvaltuuden jakautumisesta eri käyttötarkoituksiin sekä valtuuden alueellisista käyttöperusteista.

Korjaus- ja energia-avustuksia myönnetään varsin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Valtuuden jakautumista näihin käyttötarkoituksiin on ohjattu lähinnä ympäristöministeriön tulosohjauksella. Käyttösuunnitelmaa ei ole vahvistettu. Avustusvaltuuden käytön ohjauksen tehostamiseksi valtioneuvostolla tulisi kuitenkin olla mahdollisuus antaa tarvittaessa käyttösuunnitelma. Tämä mahdollisuus on erityisesti tarpeen silloin, kun avustuksia haetaan paljon enemmän kuin valtuuden puitteissa on mahdollista myöntää.

3 §. Myöntämisen edellytykset. Pykälän 3 momentin tarkoituksena on kohdistaa tässä laissa tarkoitetut avustukset sellaisiin kustannuksiin, joihin ei ole saatavissa korvausta tai muuta julkista rahoitusta. Samoihin kustannuksiin, joihin korjaus- tai energia-avustusta myönnetään, on nykyisen säännöksen mukaan voinut saada vain Valtion asuntorahaston tai Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnettävää lainaa tai korkotukea. Koska jätevesijärjestelmän tehostamistoimista syntyviin kustannuksiin saattaisi olla mahdollista saada avustusta myös vesihuollon tukemisesta annetun lain nojalla valtion varoista, tämäkin mahdollisuus tulee lisätä poikkeuksena pääsäännöstä 3 momenttiin.

4 §. Avustuksensaaja. Avustuksensaajia olisivat aina kotitaloudet. Avustusta ei voitaisi myöntää kunnille, kuntayhtymille eikä yhteisöille, joissa kunnilla on määräysvalta.

5 §. Valtionapuviranomaiset. Kunta olisi avustusmenettelyssä valtionapuviranomainen eli se myöntäisi avustukset ja tekisi myös muut päätökset, jotka kuuluvat valtionapuviranomaiselle. Kunta myöntäisi avustukset Valtion asuntorahaston osoittamasta myöntämisvaltuudesta. Menettely vastaisi sitä, mitä muutoinkin käytetään kuntien myöntäessä korjaus- ja energia-avustuksia.

6 §. Käyttörajoitus. Avustusten myöntämiseen liittyisi viiden vuoden mittainen asunnon käyttörajoitus, joka alkaisi avustuksen myöntämisestä. Asuntoa olisi käytettävä avustuksen saannin edellytykset, eli sosiaalisen tarveharkinnan, täyttävien ruokakuntien asuntona tuon ajan. Kunta voisi erityisestä syystä vapauttaa avustuksensaajan käyttörajoituksesta.

1.1. Avustukset käyttötarkoituksen muuttamiseen

Asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan avustuksilla voidaan tukea korjauksia, joilla muutetaan rakennuksen tai asuinrakennuksessa olevien tilojen käyttötarkoitusta taloudellista tai erityistä hoidollista tukea tarvitsevien asukasryhmien asuinkäyttöön tai asuinkäyttöä palveleviksi tiloiksi. Asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun asetuksen (57/2003) 8 §:n mukaan avustusta kyseiseen tarkoitukseen voidaan myöntää muun laitosrakennuksen kuin teollisuus-, liike- tai muussa yritystoiminnan käytössä olevan tai olleen laitosrakennuksen muuttamiseen asunnoiksi. Avustuksen enimmäissuuruus on 20 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista. Avustusten käyttö on ollut vähäistä. Vuonna 2003 myönnettiin varaukset viiden laitosrakennuksen muuttamiseen asuinkäyttöön, varausten ollessa yhteissuuruudeltaan 1,5 miljoonaa euroa. Avustusta palvelutilan toteuttamiseksi myönnettiin kolmelle kohteelle yhteensä 376 000 euroa.

Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että edellä mainitusta käyttötarkoituksesta luovuttaisiin. Uusi erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen tarkoitettu avustusjärjestelmä, jota koskeva lakiehdotus annetaan käsiteltäväksi myös vuoden 2005 talousarvioesityksen yhteydessä, tulisi olemaan käyttöalaltaan osittain päällekkäinen tässä kyseessä olevan avustuksen kanssa. Uutta avustusta voitaisiin myöntää muun muassa perusparannuskustannuksiin silloin, kun asunnot ja niihin liittyvät tilat tulevat erityisryhmiin kuuluvien asuinkäyttöön.

1.2. Avustukset lähiöitten asunto-osakeyhtiötaloille

Asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain 2 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan avustuksia voidaan myöntää erityisten kehittämistoimenpiteiden kohteena olevien asuinalueiden asunto-osakeyhtiötalojen korjaamiseen. Ehdotetaan, että tästä käyttötarkoituksesta luovuttaisiin, jonka jälkeen kaikille asunto-osakeyhtiötaloille niiden sijainnista riippumatta myönnettäisiin yhtäläisesti korjaus- ja energia-avustuksia. Korjaus- ja energia-avustusten myöntämistä kehitettäisiin niillä periaatteilla, jotka sisältyvät hallituksen asuntopoliittiseen ohjelmaan vuosille 2004—2006.

Valtion asuntorahasto on nimennyt asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun asetuksen 10 §:n mukaisesti ne lähiöalueet, joilla sijaitseville asunto-osakeyhtiötaloille on avustusta myönnetty. Kuluvana vuonna tällaisia alueita on 34. Kunnat ovat vuonna 2003 myöntäneet avustuksia näillä alueilla sijaitsevien asunto-osakeyhtiötalojen korjaamiseen yhteensä lähes 11 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna on avustusten myöntämistä varten osoitettu kunnille myöntämisvaltuutta yhteensä noin 6 miljoonaa euroa.

Avustuksilla on tuettu kehittämistyötä, jota on tehty ympäristöministeriön johdolla toteutetussa Lähiö 2000—ohjelmassa. Ohjelmakausi on päättynyt, samoin ohjelmaan liittyvät lähiöprojektihankkeet ovat lähes kaikki loppuneet.

Kyseessä olevan momentin muutosten johdosta siirtyvät 6 ja 7 kohta muuttumattomina 5 ja 6 kohdaksi. Myös lain 4 §:n 2 momenttiin sekä 5 §:n 1 momenttiin on tarpeen tehdä vastaavat muutokset kohtien numeroinnin muuttumisen vuoksi.

1. Esityksen vaikutukset
1.1. Taloudelliset vaikutukset

Hallituksen asuntopoliittisessa ohjelmassa vuosille 2004—2006 on todettu, että avustuksia kiinteistökohtaisten talousjätevesien käsittelyjärjestelmien asentamisen kustannuksiin voidaan myöntää korjausavustusvaltuudesta vuositasolla noin 3 miljoonaa euroa. Ohjelman mukaan korjaus- ja energia-avustusvaltuuden taso pidetään vuoden 2004 tasolla, joka tarkoittaa 70 miljoonan euron valtuutta.

Käyttötarkoituksiin, joiden myöntäminen esitetään lopetettavaksi, on myönnetty avustuksia vuonna 2003 yhteensä lähes 13 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna näitten avustusten yhteismäärä tulee kuitenkin jäämään huomattavasti vähäisemmäksi.

1.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Arvioidaan, että talousjätevesien käsittelyjärjestelmien asentamisen kustannuksiin myönnettäviä avustuksia koskevia päätöksiä tehdään kunnissa vuosittain noin 1 000 kappaletta. Lisäksi uuden avustusmuodon vuoksi neuvonta- ja valvontatehtävät lisääntyvät jonkin verran sekä kunnissa että Valtion asuntorahastossa.

Toisaalta kuntien ja Valtion asuntorahaston työtä vähentää se, että on tarkoitus luopua käyttötarkoituksen muuttamiseen myönnettävistä avustuksista sekä erityisistä lähiöitten asunto-osakeyhtiötalojen korjausavustuksista. Käyttötarkoituksen muutoksiin liittyviä avustuspäätöksiä on tosin tehty vain muutamia vuosittain, mutta toisaalta kohteet ovat saattaneet olla suuria. Valtion asuntorahasto on nimennyt vuosittain lähiöprojektialueet, joilla sijaitseville asunto-osakeyhtiötaloille on myönnetty avustuksia. Kunnat ovat tehneet lähiöiden asunto-osakeyhtiötalojen korjausavustuksia koskevia päätöksiä viime vuosina keskimäärin noin 2 000 kappaletta vuodessa.

Voidaankin arvioida, että uudet tehtävät voidaan hoitaa nykyisillä henkilöstöresursseilla niitä uudelleen kohdentamalla.

1.3. Vaikutukset erityisryhmien asemaan

Uuden avustusjärjestelmän tarkoituksena on auttaa kotitalouksia selviämään talousjätevesien käsittelyjärjestelmien asentamisen kustannuksista. Avustukset myönnetään tarveharkinnan perusteella, joten ne helpottavat pienituloisten ja vähävaraisten perheiden taloudellista rasitusta kustannuksista haja-asutusalueilla. Kustannukset ovat keskimäärin noin 3 000 euroa kotitaloutta kohden.

2. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä ympäristöministeriössä yhteistyössä Valtion asuntorahaston kanssa.

3. Riippuvuus muista esityksistä

Uusi eritysryhmien asunto-olojen parantamiseen tarkoitettu avustusjärjestelmä tulee osittain olemaan käyttöalaltaan sama kuin eräillä korjausavustuksilla. Tämä koskee erityisesti avustuksia rakennuksen tai asuinrakennuksen tilojen käyttötarkoituksen muuttamiseksi.

4. Voimaantulo

Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 2005 alusta.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista 3 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1021/2002) 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 3 momentti, 4 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 momentti ja 6 §:n 1 momentti sekä

lisätään lakiin uusi 2 a § seuraavasti:

1 §
Soveltamisala ja suhde valtionavustuslakiin

Valtion asuntorahaston varoista voidaan myöntää valtion talousarviossa vuosittain vahvistettavien myöntämisvaltuuksien rajoissa ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuntojen tai asuinrakennusten korjauksiin avustusta siten kuin tässä laissa säädetään.


2 §
Avustusten käyttötarkoitus

Avustuksilla voidaan tukea:

1) vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamista sosiaalisin perustein;

2) hissien asentamista olemassa oleviin kerrostaloihin ja korjauksia, joilla poistetaan liikkumisesteitä;

3) kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien parantamista sosiaalisin perustein;

4) terveyshaittojen poistamista sosiaalisin perustein;

5) asuinrakennuskannan suunnitelmallisen korjaustoiminnan toteutumista; ja

6) asuntojen energiatalouden parantamista ja energiankäytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämistä mukaan lukien uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto.


2 a §
Käyttösuunnitelma

Valtioneuvosto voi päättää avustusvaltuuden jakautumisesta eri käyttötarkoituksiin sekä valtuuden alueellisista käyttöperusteista.

3 §
Myöntämisen edellytykset

Avustusta myönnetään vain korjauskustannusten siihen osaan, johon ei ole saatu tai voitu saada korvausta tai muuta julkista tukea lukuun ottamatta Valtion asuntorahaston tai Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnettävää lainaa tai korkotukea taikka tukea, jota voidaan myöntää vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) nojalla valtion varoista.


4 §
Avustuksensaaja

Kunnille, kuntayhtymille sekä yhteisöille, joissa kunnilla on määräysvalta, voidaan myöntää vain 2 §:n 1 momentin 2, 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuja avustuksia.

5 §
Valtionapuviranomaiset

Valtion asuntorahasto on valtionapuviranomaisena 2 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa avustuksissa. Kunta on valtionapuviranomaisena momentin 1, 3, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa avustuksissa. Valtion asuntorahasto on kuitenkin valtionapuviranomainen myös näissä avustuksissa silloin, kun avustus myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle.


6 §
Käyttörajoitus

Asuntoa tai asuinrakennusta, jonka korjaamiseen on myönnetty 2 §:n 1 momentin 1, 3 tai 4 kohdassa mainittu avustus, on käytettävä avustuksensaajan ja hänen ruokakuntansa tai muun kyseisen korjausavustuksen saannin edellytykset täyttävän ruokakunnan asuntona viiden vuoden ajan avustuksen myöntämisestä. Erityisestä syystä valtionapuviranomainen voi myöntää vapautuksen edellä mainitusta käyttörajoituksesta.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 2004

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Hannes Manninen

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.