HE 118/2004

Hallituksen esitys Eduskunnalle Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehdyn yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi liittymisen Luxemburgissa kesäkuussa 1994 solmittuun Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehtyyn yleissopimukseen.

Sopimuksella Euroopan yhteisöt pyrkivät turvaamaan yhtenäisen koulutuksen henkilökuntansa lapsille Eurooppa-kouluissa taatakseen yhteisön toimielinten moitteettoman toiminnan ja helpottaakseen niiden tehtävien suorittamista.

Yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan 1 päivänä syyskuuta sen jälkeen, kun Suomen liittymiskirja on talletettu Luxemburgin hallituksen huostaan. Esitykseen liittyvä lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen kanssa.


SISÄLLYSLUETTELO
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1
SISÄLLYSLUETTELO 2
YLEISPERUSTELUT 3
1. Johdanto 3
2. Nykytila 3
3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
4. Esityksen vaikutukset 3
4.1. Taloudelliset vaikutukset 3
4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset 4
4.3. Vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan 4
5 Asian valmistelu 4
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 5
1. Yleissopimuksen sisältö ja suhde Suomen lainsäädäntöön 5
2. Lakiehdotuksen perustelut 7
3. Voimaantulo 7
4. Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys 7
LAKIEHDOTUS 9
Laki Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
SOPIMUSTEKSTIT 10

YLEISPERUSTELUT

1. Johdanto

Ensimmäisen yleissopimuksen Eurooppa-koulujen perussäännöstä allekirjoittivat Euroopan hiili- ja teräsyhteisön kuusi alkuperäistä jäsenvaltiota 12 päivänä huhtikuuta 1957. Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta liittyivät Eurooppa-koulua koskevaan perussääntöön 1 päivänä syyskuuta 1972. Tanska liittyi 1973, Kreikka 1980, Espanja 1986 ja Portugali 1987.

Eurooppa-neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet opetusministerit pyysivät 31 päivänä toukokuuta 1990, että laadittaisiin ehdotus uudeksi yleissopimukseksi Eurooppa-kouluista, jotta näiden koulujen toimintaa tehostettaisiin ja yhteisön merkitys siinä tunnustettaisiin paremmin.

Luxemburgissa 21 päivänä kesäkuuta 1994 solmittiin uusi Eurooppa-koulun perussäännön määrittelevä yleissopimus (EYVL L 212, 17.8.1994, s. 3-14).

Luxemburgin ulkoasiainministeri on antanut 18 päivänä syyskuuta 2002 Luxemburgin opetus- ja ammattikoulutusministerille ilmoituksen siitä, että Kreikka viimeisenä alkuperäisistä sopimuspuolista on 13 päivänä syyskuuta 2002 tallettanut Eurooppa-kouluja koskevan yleissopimuksen ratifioimiskirjan Luxemburgin ulkoasiainministeriön huostaan.

2. Nykytila

Suomen liityttyä Europaan uniooniin liittyttin vuonna 1995 myös alkuperäiseen vuoden 1957 sopimukseen 1 päivänä syyskuuta 1995 annetulla asetuksella Eurooppa-koulun perussäännön ja siihen liittyvien pöytäkirjojen voimaansaattamisesta (SopS 54/1995).

Vaikka Suomi on vuoden 1957 Eurooppa-koulusopimuksen sopimuspuolena, puuttuu tällä hetkellä Suomen osallistumiselta Eurooppa-kouluja koskevaan järjestelmään tyydyttävät oikeudelliset perusteet kun vuonna 2002 kansainvälisesti voimaan tullut uusi yleissopimus on korvannut alkuperäisen Eurooppakoulusopimuksen.

3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esityksen tavoitteena on, että Suomi liittyy Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehtyyn yleissopimukseen. Liittymiskirjat talletetaan Luxemburgin hallituksen huostaan; Luxemburg toimii Eurooppa-koulujen perussäännön tallettajana.

Sopimukseen liittyminen tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta sen jälkeen, kun Suomen liittymiskirja on jätetty Luxemburgin hallitukselle. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa.

Sopimuksella Euroopan yhteisöt pyrkivät turvaamaan yhtenäisen koulutuksen henkilökuntansa lapsille Eurooppa-kouluissa taatakseen yhteisön toimielinten moitteettoman toiminnan ja helpottaakseen niiden tehtävien suorittamista.

4. Esityksen vaikutukset
4.1. Taloudelliset vaikutukset

Eurooppa-koulun toiminnan rahoituksesta vastaavat Euroopan yhteisöt ja jäsenmaat yhdessä. Jäsenmaiden rahoitusosuus vastaa kunkin jäsenmaan maksamia palkkausmenoja lähettämilleen opettajille tai muulle henkilöstölle. Rahoitussäännön mukaan Euroopan yhteisöt kattaa käyttömenojen ja saatujen tulojen kuten jäsenmaiden osuuksien, lukukausimaksujen ja muiden tulojen välisen erotuksen.

Eurooppa-koulujen kokonaismenot olivat vuonna 2003 talousarvion mukaan noin 201 miljoonaa euroa, josta Euroopan yhteisöjen osuus oli 58 % ja jäsenvaltioiden osuus 22 %. Rahoitussopimuksista ja lukukausimaksuista ja muista tuloeristä kertyy loput 20 % koulujen rahoituksesta. Keskimääräiset kustannukset oppilasta kohden ovat noin 10 850 euroa lukuvuodessa.

Suomesta lähetetyn henkilöstön palkkausmenot olivat noin 840 000 euroa vuonna 2003. Menot maksetaan valtion talousarvion momentilta 29.40.21 (valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot). Suomalaisten oppilaiden määrä on pysynyt suhteellisen vakaana eikä opettajien tarpeeseen ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Päättäessään perustaa kieliosaston jäsenmaa sitoutuu samalla lähettämään päätoimisia opettajia tarpeen mukaan. Tällä hetkellä Brysselin ja Luxemburgin Eurooppa-kouluissa toimii yhteensä 22 suomalaista opettajaa ja 3 muuta henkilöstöön kuuluvaa.

4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Esitys ei sisällä määräyksiä, joilla olisi organisaatio- tai henkilöstövaikutuksia.

4.3. Vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan

Eurooppa-kouluja koskevan yleissopimuksen mukaisesti koulujen tarkoituksena on kouluttaa yhdessä Euroopan yhteisön henkilöstön lapsia. Euroopan yhteisön tehtävissä olevien suomalaisten lapsilla on siten mahdollisuus saada opetusta sopimuksen tarkoittamissa kouluissa. Eurooppa-kouluihin voidaan johtokunnan päättämien perusteiden mukaisesti ottaa muitakin oppilaita kuin yhteisön henkilöstön lapsia. Esityksellä ei ole muutoin vaikutuksia eri kansalaisryhmien asemaan eikä naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon.

5. Asian valmistelu

Yleissopimus on tullut kansainvälisesti voimaan 1 päivänä lokakuuta. Artiklan 32 mukaisesti Itävalta, Suomi ja Ruotsi voivat tehdä kirjallisen hakemuksen sopimukseen liittymisestä Luxemburgin hallitukselle. Sopimukseen liittyminen tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta sen jälkeen, kun sopimukseen liittymiskirja on talletettu Luxemburgin hallitukselle.

Tasavallan presidentti päätti 5 päivänä maaliskuuta 2004, että Suomi jättää hakemuksen Eurooppa-koulun perussäännöstä 17 päivänä kesäkuuta 1994 tehtyyn yleissopimukseen liittymisestä.

Ulkoasiainministeriö ilmoitti 19 päivänä maaliskuuta 2004 Suomen Luxemburgissa olevan suurlähetystön välityksellä Luxemburgin hallitukselle Suomen liittymispyynnöstä.

Luxemburgin ulkoministeriö on vahvistanut 22 päivänä huhtikuuta 2004 päivätyllä nootillaan ilmoittaneensa yleissopimuksen 32 artiklan 1 kappaleen mukaisesti muille sopimuspuolille Suomen liittymispyynnöstä. Edelleen nootissa ilmoitetaan, että ottaen huomioon yleissopimuksen voimaantulon 1 päivänä lokakuuta 2002 Suomen jäsenyys tulee voimaan seuraavan 1 päivän syyskuuta jälkeen liittymiskirjan tallentamisesta Luxemburgin hallituksen huostaan yleissopimuksen 32 artiklan mukaisesti.

Esitys on valmisteltu virkatyönä opetusministeriössä yhteistyössä ulkoasianministeriön oikeudellisen osaston kanssa.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Yleissopimuksen sisältö ja suhde Suomen lainsäädäntöön

Sopimuksen johdannossa todetaan, että Eurooppa-koulujärjestelmä on oma erityinen järjestelmänsä. Se perustuu jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön. Samalla jäsenvaltiot hyväksyvät täysin jäsenvaltioiden vastuun niiden omien koulutusjärjestelmien opetuksen sisällöstä ja organisaatiosta sekä niiden kulttuuriset ja kielelliset erot.

Sopimuksen 1 artiklassa todetaan, että sopimus määrittelee Eurooppa-koulujen (jäljempänä koulujen) perussäännön. Koulujen pääasiallisena tehtävänä on tarjota yhteistä opetusta Euroopan yhteisöjen henkilöstön lapsille. Koulut luetellaan sopimuksen liitteessä. Yleissopimuksen tekovuonna oli toiminnassa kaikkiaan 10 koulua, nyt 12 ja lisäksi kahdesta on tehty rakentamispäätös. Vuonna 2008 tulisi olemaan toiminnassa yhteensä 14 koulua.

Sopimuksen 2 artiklan mukaan johtokunta voi yksimielisellä päätöksellä perustaa uusia kouluja sopimalla isäntämaana toimivan jäsenvaltion kanssa koulutilojen järjestämisestä ja ylläpidosta sijaintimaan kustannuksella.

Sopimuksen 3 artikla määrittelee koulun perusrakenteeksi kaksivuotisen esikoulun, viisivuotisen ala-asteen ja seitsenvuotisen yhdistetyn yläasteen ja lukion. Opetusta antavat pääasiassa jäsenvaltioiden lähettämät tai nimittämät opettajat.

Sopimuksen 4 artiklassa määrätään, että perusopetusta annetaan unionin jäsenmaiden kielillä, joskin eri kieliosastojen samantasoisille luokille annetaan yhteistä opetusta joissakin oppiaineissa. Oppilaille pyritään erityisesti opettamaan perusteellinen kielitaito nykykielissä, ja opetussuunnitelmissa korostetaan eurooppalaista ulottuvuutta.

Sopimuksen 5 artiklassa määrätään, että koulussa suoritetut opintovuodet ja niitä koskevat tutkintotodistukset tunnustetaan sopimusvaltioissa. Koulussa suoritetun eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (European Baccalaureate, EB) suorittaneilla on samat edut kuin jäsenvaltioissa kansallisen ylioppilastutkinnon suorittaneilla sekä samat oikeudet pyrkiä minkä tahansa jäsenvaltion yliopistoon. Suomessa on Eurooppa-koulujen tutkintojen tunnustamisesta on säädetty ylioppilastutkintoasetuksen (1000/1994) 22 §:ssä (osittain muutettuna asetuksella 126/1996).

Sopimuksen 6 artiklan mukaan jokainen koulu on oikeushenkilö. Koulut ovat jokaisessa jäsenvaltiossa samassa asemassa kuin muut julkisoikeudellisesti säännellyt oppilaitokset yleissopimuksen erityismääräysten mukaisesti. Oikeushenkilöllisyydestä ja siihen liittyvästä oikeuskelpoisuudesta ja oikeudellisesta toimintakyvystä säädetään Suomessa nykyisin lailla. Vastaava määräys sisältyy vuoden 1957 6 artiklaan joka on silloisen perustuslakitulkinnan mukaan saatettu voimaan asetuksella.

Sopimuksen 7 artikla määrittelee koulujen yhteisiksi elimiksi johtokunnan, pääsihteerin, tarkastuslautakunnat ja valituslautakunnan. Jokaisessa koulussa on hallinnollinen lautakunta ja rehtori.

Sopimuksen 8—14 artiklassa määritellään johtokunnan kokoonpano, päätöksentekomenettely ja tehtävät. Johtokunta koostuu jäsenvaltioiden ministeritason edustajista sekä komission, opetushenkilöstön ja oppilaiden vanhempien edustajasta. Oppilaiden edustaja voidaan kutsua tarkkailijaksi.

Johtokunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Puheenjohtajuus kestää vuoden ja puheenjohtajana toimii vuorotellen kunkin jäsenvaltion edustaja (aakkosjärjestyksessä jäsenvaltioittain).

Johtokunta tekee päätöksensä kahden kolmasosan äänten enemmistöllä, joskin joissakin erikseen määritellyissä tapauksissa vaaditaan yksimielinen päätös.

Johtokunta valvoo yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja antaa koulun yleiset säännöt. Johtokunta raportoi koulujen toiminnasta vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Opetusta koskevissa asioissa johtokunta päättää, mitä opintoja ja tutkintoja koulussa suoritetaan sekä miten ne järjestetään; johtokunta hyväksyy opetussuunnitelmat ja tuntijaot.

Hallinnollisissa asioissa johtokunta vuosittain päättää opetushenkilöstön määrästä sekä hallinnollista ja avustavaa henkilökuntaa koskevista tarpeista. Jäsenvaltioista lähetetyt opettajat säilyttävät oikeutensa uralla etenemiseen ja eläkkeisiin kansallisten määräysten mukaisesti. Johtokunta nimittää pääsihteerin ja apulaispääsihteerin sekä koulujen rehtorit ja apulaisrehtorit.

Talousarviota koskevissa asioissa johtokunta hyväksyy taloussäännön sekä tilivuosittain koulujen talousarvion. Johtokunta laatii kunkin tilivuoden huhtikuun loppuun mennessä koulujen talousarvion, jonka se toimittaa komissiolle ja muille tarkemmin määritellyille julkisoikeudellisille yhteisöille.

Pääsihteeri edustaa johtokuntaa ja on sille vastuussa toiminnastaan. Pääsihteeri edustaa kouluja oikeudenkäynneissä.

Sopimuksen 5—18 artikla koskee tarkastuslautakuntia, joita on kaksi: toinen esikoulua ja ala-astetta varten, toinen yläastetta ja lukiota varten. Jokaisella jäsenvaltiolla on yksi tarkastaja kummassakin lautakunnassa. Tarkastuslautakuntien tehtävänä on varmistaa koulujen antaman opetuksen laatu ja suorittaa tätä tarkoitusta varten tarpeelliset tarkastukset koulussa. Tarkastajien tehtävänä on valvoa kansallisista järjestelmistä tulevien opettajien työtä, verrata havaintojaan opetuksen tasosta ja opetusmenetelmien laadusta sekä esittää kehittämistarpeita.

Sopimuksen 19—20 artikla määrittelee koulujen hallinnollisten lautakuntien jäsenyydet ja lautakuntien tehtävät, muun muassa koulun talousarvion valmistelun ja täytäntöönpanon valvonnan.

Sopimuksen 21 artikla koskee koulun johtajaa (rehtoria), joka on vastuussa toiminnastaan johtokunnalle. Johtajan on täytettävä samat pätevyysvaatimukset kuin kotimaassaan vastaavassa virassa.

Sopimuksen 22 artikla koskee henkilöstön edustusta. Koulua varten perustetaan henkilöstötoimikunta, joka koostuu jokaisesta koulusta valituista opetushenkilöstön sekä hallinnollisen ja avustavan henkilökunnan edustajista. Henkilöstötoimikunta nimeää vuosittain edustajansa johtokuntaan.

Sopimuksen 23 artikla määrittelee vanhempainyhdistyksen toiminnan; jokaisella koululla on yhdistys, joka edustaa oppilaiden vanhempia. Johtokunnan hyväksymä vanhempainyhdistys nimeää vuosittain edustajansa kunkin koulun hallinnolliseen lautakuntaan. Vanhempainyhdistykset nimeävät yhden jäsenen ja varajäsenen edustajikseen johtokuntaan.

Sopimuksen 24 ja 25 artikla koskee talousarviota. Sopimuksessa Suomi sitoutuu vuosittaisiin menoihin. Artiklat sisältävät määräyksiä, jotka vaikuttavat eduskunnan budjettivaltaan. Koulujen tilivuosi vastaa kalenterivuotta. Koulujen talousarvio koostuu (a) jäsenvaltioiden osuudesta lähetetyn opetushenkilöstön palkkojen osalta (b) Euroopan yhteisöjen rahoitusosuudesta, jolla katetaan koulujen kokonaismenojen ja muiden tulojen kokonaismäärän erotus (c) ulkopuolisten yhteisöjen, joiden kanssa johtokunta on tehnyt sopimuksen, rahoitusosuuksista (d) koulujen omista tuloista, lähinnä lukukausimaksuista (e) muista tuloista.

Sopimuksen 26 ja 27 artikla käsittelee riitojen ratkaisemista. Ainoastaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan yleissopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevia erimielisyyksiä, joita ei ole voitu ratkaista johtokunnassa. leissopimuksella perustetaan valituslautakunta, joka viime kädessä ratkaisee yleissopimuksen soveltamista koskevat riidat. Valituslautakunnan jäsenet ovat riippumattomia ja juridisesti päteviksi katsottuja henkilöitä, jotka ovat EY-tuomioistuimen tätä tarkoitusta varten listaamia. Johtokunta hyväksyy valituslautakunnan perussäännön ja lautakunnan esittämät menettelytapasäännöt. Valituslautakunnan tekemät päätökset ovat sitovia. Muut riidat, joiden osapuolena koulut ovat, kuuluvat kansallisten tuomioistuinten toimivaltaan.

Sopimuksen viimeiset artiklat 28—34 sisältävät erityismääräyksiä.

Sopimuksen 28 artikla antaa johtokunnalle mahdollisuuden tehdä osallistumissopimuksia sellaisten julkisoikeudellisten yhteisöjen kanssa, joihin koulun toiminnalla on sijaintinsa puolesta vaikutusta.

Sopimuksen 29 artikla antaa johtokunnalle mahdollisuuden neuvotella myös muita kuin osallistumissopimuksia sellaisten julkisoikeudellisten tai yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja laitosten kanssa, joihin olemassa olevan koulun toiminnalla on vaikutusta.

Sopimuksen 30 artikla antaa johtokunnalle oikeuden neuvotella koulun sijaintivaltion hallituksen kanssa mahdollisesti tarvittavasta lisäsopimuksesta.

Sopimuksen 31 artiklan mukaan sopimuksesta irtisanoutuminen tapahtuu ilmoittamalla siitä kirjallisesti Luxemburgin hallitukselle. Irtisanoutuva sopimuspuoli luopuu osuudestaan koulun varoihin, ja johtokunta päättää henkilökuntaan liittyvistä järjestelyistä. Samoin johtokunta päättää mahdollisesta koulun sulkemisesta. Pyyntö yleissopimuksen muuttamisesta esitetään Luxemburgin hallitukselle, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Sopimuksen 32 artikla käsittelee liittymismenettelyä. Uuden jäsenvaltion hakemus yleissopimukseen liittymisestä toimitetaan kirjallisesti Luxemburgin hallitukselle, joka ilmoittaa hakemuksesta muille sopijapuolille. Liittymiskirjat talletetaan niin ikään Luxemburgin hallituksen huostaan. Koulun elimien kokoonpanoa muutetaan liittymisen seurauksena. Liittyminen tulee voimaan seuraavan syyskuun ensimmäisenä päivänä siitä päivästä lukien, jona liittymiskirjat talletetaan Luxemburgin hallituksen huostaan

Sopimuksen 33 artikla sisältää ratifiointia koskevat määräykset. Jäsenvaltiot ratifioivat yleissopimuksen valtiosääntöön liittyvien vaatimusten mukaisesti. Ratifioimiskirjat lähetetään Luxemburgin hallitukselle, joka toimii Eurooppa-koulujen perussäännön tallettajana. Yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä päivästä lukien, jona jäsenvaltioiden ratifioimiskirjat on talletettu. Luxemburgin hallituksen arkisto toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen sopimusosapuolille.

Sopimuksen 34 artiklalla kumotaan ja korvataan vuonna 1957 tehty perussääntö ja siihen vuonna 1962 liitetty pöytäkirja. Sopimus eurooppalaisesta ylioppilastutkinnosta pysyy voimassa. Yleissopimus ei myöskään vaikuta Münchenin koulua koskevaan vuonna 1962 tehtyyn ja vuonna 1975 allekirjoitettuun lisäpöytäkirjaan.

2. Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Lain 1 § sisältää tavanomaisen blankettisäännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakiehdotuksen 1 §:n mukaan lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. Lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset on yksilöity jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta käsittelevässä jaksossa.

2 §. Lain täytäntöönpanosta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

3 §. Pykälä sisältää tavanomaisen voimaantulosäännöksen, jonka mukaan lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Tarkoituksena on, että laki tulee voimaan samanaikaisesti kuin yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan.

Yleissopimuksen tarkoituksena on tarjota koulutuspalveluja, jotka mahdollistavat EU:n instituutioiden asianmukaisen toiminnan. Eurooppa-koulujen opetuksen sisällöstä ja järjestämisestä sekä kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden säilyttämisestä vastaavat kuitenkin jäsenvaltiot. Eurooppa-koulut eivät kuulu EU:n instituutioihin ja niiden opettajat eivät ole unionin virkamiehiä. Yleissopimuksen tallettajana toimii Luxemburgin hallitus, eikä neuvoston pääsihteeristö. Sanotuilla perusteilla yleissopimus sisältää Suomen toimivallan osalta PeL 93 §:n 1 momentissa tarkoitettuja määräyksiä, joista hallituksen käsityksen mukaan päättää tasavallan presidentti.

3. Voimaantulo

Yleissopimus on tullut kansainvälisesti voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002. Yleissopimukseen liittyvän valtion osalta sopimus tulee voimaan samana päivänä, kun liittymiskirja talletetaan Luxemburgin hallituksen huostaan. Esityksen sisältyvä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan.

Yleissopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n mukaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Tällaisia ovat sopimuksen 5 artiklassa todetut opintovuosien, tutkintotodistusten ja Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon tunnustamista koskevat määräykset. Esitykseen sisältyvän voimaansaattamislakiehdotuksen voimaantulemiselle Ahvenanmaan maakunnassa on siten saatava itsehallintolain 59 §:n 2 momentin mukaan Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyminen.

4. Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaisesti eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan suostumuksen. Muusta syystä eduskunnan hyväksymistä edellyttäviä määräyksiä ovat muun muassa eduskunnan budjettivaltaa sitovat kansainväliset velvoitteet. Tällaisina velvoitteina on käytännössä pidetty lähinnä sellaisia määräyksiä, joista aiheutuu valtiolle välittömiä menoja.

Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan määräys luetaan lainsäädännön alaan kuuluvaksi 1) jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, 2) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla, 3) jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita, 4) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on jo voimassa lain säännöksiä 5) taikka siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kansainvälinen velvoite kuuluu lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla säädetyn säännöksen kanssa (PeVL 11 ja 12/2000 vp.)

Yleissopimuksen 6 artiklan mukaan kullakin Eurooppa-koululla on sellainen oikeushenkilöllisyys, joka on tarpeen sen 1 artiklassa todetun tarkoituksen saavuttamiseksi. Eurooppa-koulu voi olla osapuolena oikeudenkäynnissä ja se voi hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta. Yleissopimuksen 6 artiklan mukaan kunkin jäsenvaltion on käsiteltävä Eurooppa-koulua julkisoikeuden alaisena oppilaitoksena. Oikeushenkilöllisyydestä ja siihen liittyvästä oikeuskelpoisuudesta ja oikeudellisesta toimintakyvystä säädetään Suomessa lailla (PeVL 38/2000 vp.). Sopimuksen 6 artiklan määräykset kuuluvat siten lainsäädännön alaan ja edellyttävät eduskunnan suostumusta.

Eduskunnan hyväksymistä koskeva määräys on myös yleissopimuksen 25 artikla, jonka johdosta Suomelle aiheutuu vuosittain noin 840 000 euron menot. Yleissopimus kuuluu siten eduskunnan toimivaltaan myös siitä syystä, että siitä aiheutuu valtiolle välittömiä, eduskunnan budjettivaltaan vaikuttavia menoja.

Riitojen ratkaisua koskevat artiklat 26 ja 27 edellyttävät myös eduskunnan hyväksymistä koska tällaisessa riitojenratkaisumenettelyssä voi tulla Suomea sitovalla tavalla ratkaistuksi, miten tiettyä, lainsäädännön alaan kuuluvaa sopimusmääräystä on tulkittava. Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteistoimintaan kuuluvana tavanomaisena järjestelynä määräys ei ole kuitenkaan ristiriidassa nykyisen täysivaltaisuuskäsityksen kanssa.

Yleissopimus on sekasopimus, jossa sopimuspuolena ovat Euroopan unionin jäsenvaltiot ja Euroopan yhteisö. Eduskunnan hyväksyminen koskee jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia osia.

Yleissopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Yleissopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella sekä perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että

Eduskunta hyväksyisi Luxemburgissa 21 päivänä kesäkuuta 1994 Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehdyn yleissopimuksen siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan.

Koska yleissopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Luxemburgissa 21 päivänä kesäkuuta 1994 Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.


Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2004

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Opetusministeri
Tuula Haatainen

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.