HE 136/1999

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vakuutuskassalain ja eläkesäätiölain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutuskassalakia ja eläkesäätiölakia siten, että ehdotetuilla muutoksilla täsmennettäisiin ja täydennettäisiin tietojen salassapitoa koskevia säännöksiä erityisesti salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevin osin.

Ehdotetut säännökset sisältävät täsmennyksiä salassapitosäännöstöön silloin kun on kysymys liike- tai ammattisalaisuudesta tai henkilön terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia oloja koskevasta tiedosta.

Vakuutuskassalakiin ja eläkesäätiölakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset vakuutuskassan ja eläkesäätiön oikeudesta luovuttaa salassa pidettäviä tietoja vakuutuskassan tai eläkesäätiön toimintaan liittyviä tehtäviä hoitaville ulkopuolisille tahoille. Tämä on tarpeen, jotta tietojen luovuttamista koskevat vakuutuskassalain ja eläkesäätiölain säännökset olisivat nykyistä täsmällisemmät ja johdonmukaiset varsinkin henkilötietojen luovuttamisesta yleisemmin annettujen säännösten kanssa.

Ehdotettujen säännösten mukaan vakuutuskassalla ja eläkesäätiöllä olisi oikeus luovuttaa vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja muun muassa vakuutuskassan tai eläkesäätiön palveluyritykselle, vakuutuskassalautakunnalle sekä sille, joka hoitaa vakuutuskassan tai eläkesäätiön antamaa tehtävää toimeksiannon perusteella. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja olisi oikeus luovuttaa myös vakuutusyhtiölle jälleenvakuutuksen järjestämistä varten, vakuutuskassan tai eläkesäätiöön kohdistuvan rikollisuuden ehkäisemiseksi sekä eräin edellytyksin historiallista tai tieteellistä tutkimusta tai tilastointia varten.

Koska lakisääteisen eläkevakuutustoiminnan toimeenpanoon ja ratkaisutoimintaan liittyvästä vaitiolovelvollisuudesta sekä muutoinkin tietojen saamisesta ja luovuttamisesta työeläkejärjestelmässä säädetään työntekijäin eläkelaissa, ehdotetut vaitiolovelvollisuutta koskevat säännökset koskisivat eläkekassojen ja eläkesäätiöiden muuta kuin mainittua toimintaa. Vastaavasti ehdotukset eivät koskisi työpaikkakassojen tietojen luovuttamista silloin kun kysymys on sairausvakuutuslain mukaisesta toiminnasta.

Esityksessä ehdotetut muutokset liittyvät laajempaan kokonaisuuteen vakuutuslaitosten salassapitosäännösten täsmentämisestä uudistetun henkilötietolain ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain johdosta.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila

Viranomaisten, julkista tehtävää hoitavan ja viranomaisen toimeksiannosta toimivan vaitiolovelvollisuudesta säädetään 1 päivänä joulukuuta 1999 voimaan tulevassa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), jäljempänä julkisuuslaki. Julkisuuslakia sovelletaan kaikkiin julkista valtaa käyttäviin niiden organisaatiomuodosta riippumatta. Uusi julkisuuslaki koskee siten myös vakuutuskassoja ja eläkesäätiöitä silloin, kun ne suorittavat julkisen vallan käyttöön liittyviä tehtäviä.

Vakuutuskassoihin ja eläkesäätiöihin sovelletaan myös 1 päivänä kesäkuuta 1999 voimaan tullutta henkilötietolakia (523/1999), jollei muualla laissa toisin säädetä. Henkilötietolain tarkoituksena on ajanmukaistaa henkilötietojen sääntely perusoikeusuudistuksen sekä yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY, jäljempänä tietosuojadirektiivi, mukaisesti. Henkilötietolailla kumottiin aikaisemmin voimassa ollut henkilörekisterilaki (471/1987).

Vakuutuskassalaista (1164/1992) ja eläkesäätiölaista (1774/1995) puuttuvat säännökset vakuutuskassan ja eläkesäätiön oikeudesta salassa pidettävien tietojen luovuttamiseen vakuutusyhtiölle jälleenvakuutuksen järjestämistä varten, vakuutuskassalautakunnalle, historiallista tai tieteellistä tutkimusta tai tilastointia varten sekä vakuutuskassaa tai eläkesäätiötä palvelevalle yritykselle, joka vakuutuskassan tai eläkesäätiön toimeksiannon perusteella tuottaa näille niiden toimintaan liittyviä palveluja.

2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
2.1. Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

Esityksen tavoitteena on vakuutuskassalain ja eläkesäätiölain salassapitosäännösten täsmentäminen ja täydentäminen sekä terminologian yhdenmukaistaminen uudistuneen julkisuus- ja henkilötietolainsäädännön johdosta. Tämän mukaisesti vakuutuskassalakiin ja eläkesäätiölakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset, joiden mukaan vakuutuskassalla ja eläkesäätiöllä olisi oikeus erityisissä tilanteissa luovuttaa salassa pidettäviä tietoja muillekin kuin vakuutuskassalaissa ja eläkesäätiölaissa nykyisin säädetyille nimenomaisille tahoille. Lakeja täsmennettäisiin ja selkeytettäisiin lisäksi henkilötietojen luovuttamista koskevilta osin henkilötietolaissa omaksuttujen periaatteiden mukaisesti.

2.2. Keskeiset ehdotukset

Palveluyritys. Vakuutuskassalakiin ja eläkesäätiölakiin ehdotetaan lisättäväksi määritelmä palveluyrityksestä, jolle voitaisiin luovuttaa vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja tietyin edellytyksin.

Palveluyrityksellä tarkoitettaisiin yhteisöä, joka tuottaa vakuutuskassoille ja eläkesäätiöille näiden toimintaan liittyviä palveluita.

Vakuutuskassojen ja eläkesäätiöiden omien toimihenkilöiden määrä on yleensä pieni. Eläkesäätiöiden toimihenkilöt ovat usein työsuhteessa taustatyönantajaansa ja hoitavat säätiöiden asioita oman toimensa ohella. Vakuutuskassoilla on yleensä omat toimihenkilönsä. Vakuutuskassalain ja eläkesäätiölain mukaan eläkesäätiöllä on oltava asiamies ja vakuutuskassalla toimitusjohtaja. Sekä vakuutuskassan että eläkesäätiön hallitus vastaa kuitenkin viime kädessä vakuutuskassan tai eläkesäätiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Muutoinkin vakuutuskassan ja eläkesäätiön johdon tehtävät ja vastuu vastaavat yhteisölainsäädännössä omaksuttuja yleisiä lähtökohtia. Näin ollen tehtävien antaminen ulkopuolisen tahon hoidettavaksi ei poista vakuutuskassan tai eläkesäätiön laissa säädettyä vastuuta tehtävistään.

Vakuutuskassat ja eläkesäätiöt ovat merkittävässä määrin siirtäneet tehtäviään (ulkoistaneet) ulkopuolisten palveluyritysten hoidettavaksi. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa vakuutusten ja siihen liittyvien työsuhdetietojen hoito, vakuutusmaksujen laskutus, eläkehakemusten käsittely ratkaisuehdotuksineen, vakuutusteknisten laskelmien laatiminen, erilaiset atk- järjestelmätoiminnot, varainhoito ja kirjanpito. Eläkelaitokset eivät voi kuitenkaan ulkoistaa ydintoimintojaan, joita ovat varsinainen päätöksenteko korvausasioissa sekä vakuutuksista ja muista etuuksista päättäminen. Tätä periaatetta on sovellettava myös eläkesäätiöihin ja vakuutuskassoihin. Näitä toimintoja eivät palveluyrityksetkään voi nykyisen toimialansa puitteissa hoitaa.

Vaitiolovelvollisuus. Käsite salassapitovelvollisuus ehdotetaan korvattavaksi henkilötietolaissa omaksutulla käsitteellä vaitiolovelvollisuus. Kuten henkilötietolaissa ja julkisuuslaissa, vaitiolovelvollisuus sisältäisi paitsi asiakirjojen salassapitovelvollisuuden myös kiellon ilmaista muussa kuin kirjallisessa muodossa oleva tieto. Tämän mukaisesti täsmennettäisiin vakuutuskassalain 165 §:ää ja eläkesäätiöalain 132 §:ää.

Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen luovuttaminen. Kysymyksessä oleviin lakeihin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja voitaisiin luovuttaa vakuutuskassan tai eläkesäätiön palveluyritykselle, vakuutuskassalautakunnalle sekä sille, joka hoitaa vakuutuskassan tai eläkesäätiön antamaa tehtävää toimeksiannon perusteella, sekä vakuutusyhtiölle jälleenvakuutuksen järjestämistä varten. Lakeihin ehdotetaan otettavaksi myös säännökset tietojen luovuttamisesta tietyin edellytyksin historiallista tai tieteellistä tutkimusta tai tilastointia varten.

3. Esityksen taloudelliset vaikutukset

Esityksellä ei arvioida olevan välittömiä taloudellisia vaikutuksia.

4. Asian valmistelu

Esitysehdotus on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä virkatyönä. Vakuutuskassojen yhdistystä ja Eläkesäätiöyhdistys ESY r.y:tä on kuultu asian valmistelun yhteydessä.

Lisäksi asiasta ovat antaneet lausuntonsa oikeusministeriö, Vakuutusvalvontavirasto, Kansaneläkelaitos, tietosuojavaltuutettu, vakuutuskassalautakunta ja vakuutusoikeus.

5. Riippuvuus muista esityksistä

Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys laeiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 37/1999 vp), jossa ehdotetaan yhdenmukaisia säännösmuutoksia tämän esityksen ehdotusten kanssa.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla hallituksen esitys työntekijäin eläkelain (395/1961), jäljempänä TEL, muuttamisesta, joka koskee tietojen luovuttamista ja vaitiolovelvollisuutta silloin, kun kyse on lakisääteisen eläkevakuutuksen täytäntöönpanosta ja tähän liittyvistä henkilötietorekistereistä. Koska eläkesäätiöt ja vakuutuskassalain alaiset eläkekassat ovat eläkelaitoksia, jotka voivat hoitaa myös TEL:n mukaista työeläketurvaa, valmisteilla olevia TEL:n tietojen luovutusta ja vaitioloa koskevia säännöksiä sovelletaan ensisijaisesti lakisääteistä toimintaa harjoittaviin eläkekassoihin ja eläkesäätiöihin tai eläkekassojen tai eläkesäätiöiden tätä toimintaa harjoittaviin osastoihin. Vastaavasti sairausvakuutuslain (364/1963) mukaista toimintaa harjoittaviin työpaikkakassoihin sovelletaan ensi sijassa sairausvakuutuslain tietojen luovutusta koskevia säännöksiä.

Mainittu HE 37/1999 vp ja tämä esitys ovat kuitenkin laaditut siten, että ne voidaan käsitellä ja niissä ehdotetut lait saattaa voimaan toisistaan riippumatta. Tämän esityksen mukaisten tavoitteiden kannalta olisi kuitenkin suotavaa, että esitykset voitaisiin saattaa voimaan mahdollisimman pian yhdenmukaisen aikataulun puitteissa.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotusten perustelut
1.1. Vakuutuskassalaki

3 §. Vakuutuskassalakiin ei ole aikaisemmin sisältynyt palveluyrityksen määritelmää, josta nyt ehdotetaan säädettäväksi uudessa 3 §:n 6 kohdassa.

Pykälän mukaan palveluyrityksellä tarkoitettaisiin yhteisöä, joka tuottaisi vakuutuskassalle kassan toimintaan liittyviä palveluja. Koska vakuutuskassan toimiala on laissa rajattu koskemaan vakuutustoimintaa liikemäisesti harjoittamatta vain tiettyä sosiaalisen henkilövakuutustoiminnan piiriä, koskisi palvelutoimintakin näin ollen ainoastaan tällaiseen toimintaan liittyviä ja sitä palvelevia asiantuntijapalveluja. Tällaisia toimeksiantoon perustuvia palveluja voisivat olla muun muassa erilaiset vakuutustekniset tutkimukset sekä atk-järjestelmä- ja varainhoitopalvelut (salkunhoito).

165 §. Nykyisen pykälän viisi momenttia ehdotetaan jaettavaksi erillisiksi pykäliksi siten, että 165 §:ssä asetettaisiin vaitiolovelvollisuus kaikille niille, jotka vakuutusalalla toimiessaan voivat saada vakuutuskassaa, vakuutuskassan osakasta tai jäsentä tai jotakuta muuta koskevia luottamuksellisia tietoja. Uudessa 165 b §:ssä säädettäisiin sosiaali- ja terveysministeriön ja Vakuutusvalvontaviraston ja uudessa 165 c §:ssä vakuutuskassan oikeudesta luovuttaa vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja. Samalla nykyistä 165 a §:ää, jossa säädetään salassapitovelvollisuuden rikkomisesta aiheutuvista rangaistuksista, täsmennettäisiin henkilötietolain mukaisesti.

Pykälässä asetettaisiin yleinen vaitiolovelvollisuus kaikille niille tahoille, jotka vakuutustoimintaa harjoittaessaan, vakuutuskassaa valvoessaan tai muutoin vakuutustoimintaan liittyviä tehtäviä suorittaessaan voivat saada tietoonsa sekä käsitellä vakuutuskassaa, sen jäsentä tai osakasta tai muuta henkilöä koskevia luottamuksellisia tietoja. Viranomaisten osalta vaitiolovelvollisuus määräytyisi julkisuuslain nojalla. Yhdenmukaisesti henkilötietolain 33 §:n kanssa ehdotetaan käsite salassapitovelvollisuus korvattavaksi käsitteellä vaitiolovelvollisuus. Kuten henkilötietolaissa ja julkisuuslaissa, vaitiolovelvollisuus sisältäisi paitsi asiakirjojen salassapitovelvollisuuden myös kiellon ilmaista muussa kuin kirjallisessa muodossa olevaa tietoa.

Vaitiolovelvollisuus laajennettaisiin koskemaan myös 3 §:n 6 kohdassa tarkoitetun palveluyrityksen palveluksessa olevalle tai palveluyrityksen toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä oleville luovutettuja tietoja. Palveluyrityksen hoitamat tehtävät ovat yleensä luonteeltaan sellaisia, että niitä hoidettaessa joudutaan käsittelemään vakuutuskassan jäseniä ja osakkaita koskevia vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja. Samoin tällaisia tietoja voivat joutua käsittelemään henkilöt, jotka vakuutuskassan toimeksiannosta hoitavat jotakin yksittäistä kassaan kohdistuvaa tehtävää.

Vakuutuskassojen yhteydessä toimii vakuutuskassalautakunta, jonka käsiteltäväksi vakuutuskassan edunsaajat ja -hakijat voivat saattaa esimerkiksi vakuutuskassan ja edunsaajan välisen korvauspäätöstä koskevan erimielisyyden. Vaitiolovelvollisuus ehdotetaan ulotettavaksi myös tämän lautakunnan palveluksessa ja jäseninä oleviin henkilöihin.

Tietojen luovuttamisen edellytyksenä on pääsääntöisesti se, että vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja ei saa luovuttaa sivullisille, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna siihen suostumustaan. Tietojen luovuttamiseen voi kuitenkin olla velvollisuus lain nojalla suostumuksesta riippumatta. Tällöin useimmiten jokin muualla laissa oleva säännös velvoittaa vakuutuskassan tietojen luovuttamiseen. Tällaisia säännöksiä on muun muassa vero-, ulosotto- ja sosiaaliviranomaisia koskevissa säännöksissä.

165 a §. Pykälä vastaa henkilötietolain 48 §:n 1 momenttiin sisältyvää säännöstä vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta.

165 b §. Nykyisen 165 §:n 2 ja 4 momentti ehdotetaan siirrettäväksi uuteen 165 b §:ään. Pykälän käsite salassapitovelvollisuus ehdotetaan korvattavaksi käsitteellä vaitiolovelvollisuus. Sisällöllisesti säännös pysyisi muuttumattomana. Samalla nykyinen 4 momentin 4 kohta ehdotetaan poistettavaksi, koska viranomaisen päätöksistä tehtyjen valitusten yhteydessä tapahtuvasta tietojen luovutuksesta säädetään julkisuuslain 29 §:ssä.

165 c. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi vakuutustoiminnan erityisluonteesta johtuvista poikkeuksista vaitiolovelvollisuutta koskeviin säännöksiin siltä osin kuin kysymys on vakuutuskassan oikeudesta salassa pidettävien tietojen luovuttamiseen.

Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan vakuutuskassalla olisi oikeus luovuttaa vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja vakuutusyhtiölle jälleenvakuutusta varten. Vakuutuskassan on vakuutuskassalain 9 §:n nojalla joko jälleenvakuutuksella tai muulla tavoin järjestettävä toimintansa siten, että syntyy vakuutettuja etuja turvaava suhde vastuumenojen todennäköisen vaihtelun ja kassan vastuukyvyn välillä. Jälleenvakuutuksella tarkoitetaan sitä, että vakuutuskassa vakuuttaa sen osan vakuuttamastaan riskistä, jota se ei voi itse kantaa, jälleenvakuuttajana toimivassa vakuutusyhtiössä. Jälleenvakuutussopimus edellyttää, että vakuutuksenottaja antaa jälleenvakuuttajalle tietoja vakuutettavasta riskistä.

Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan vakuutuskassalla olisi oikeus luovuttaa vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja vakuutuskassan palveluyritykselle ja sille, joka hoitaa vakuutuskassan antamaa tehtävää toimeksiannon perusteella. Ehdotetun 3 §:n 6 kohdan nojalla tällaisia yhteisöjä olisivat muun muassa vakuutusteknisiä tutkimuksia ja tietojenkäsittelypalveluja tuottavat yritykset. Toimeksiannoilla tarkoitetaan esimerkiksi toimeksiantoja oikeudenkäynnin hoitamiseksi sekä asiantuntijalausuntoja lääketieteellisistä kysymyksistä.

Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan vakuutuskassalla olisi oikeus luovuttaa vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja vakuutuskassojen yhteydessä toimivalle vakuutuskassalautakunnalle.

Pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan vakuutuskassalla olisi oikeus luovuttaa vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja toiselle vakuutuslaitokselle vakuutuslaitoksiin kohdistuvan rikollisuuden ehkäisemiseksi ja jos tietosuojalautakunta on antanut tietojen käsittelyyn henkilötietolain 43 §:ssä tarkoitetun luvan. Säännös liittyy muun muassa tietosuojalautakunnan mahdollisuuteen myöntää poikkeuksia rikostietojen tai muiden arkaluonteisten tietojen käsittelyyn tärkeää yleistä etua koskevasta syystä. Tällainen poikkeuslupa voidaan myöntää, jos rekisteröidyn yksityisyyden sekä hänen etujensa vaarantuminen voidaan estää.

Useissa Euroopan maissa yhdeksi tehokkaimmista tavoista taistella vakuutusrikollisuutta vastaan on todettu automaattisen tietojen käsittelyn tarjoamat mahdollisuudet rikoksen torjunnassa ja tutkinnassa käytettävien tietojen käsittelyssä ja tietojen vaihdossa vakuutuslaitosten kesken. Tästä syystä ehdotetaan, että vakuutuskassat voisivat tällöin vaitiolovelvollisuuden estämättä luovuttaa tietosuojalautakunnan luvalla toiselle vakuutuslaitokselle paitsi tietoja rikoksista myös niiltä haetuista etuuksista.

Pykälän 1 momentin 5 kohdan mukaan vakuutuskassalla olisi oikeus luovuttaa vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja sosiaali- ja terveysministeriön luvalla historiallista tai tieteellistä tutkimusta tai tilastointia varten. Henkilötietolain 14 §:ssä säädetään vastaavasta oikeudesta. Koska vakuutustoiminnan yhteydessä joudutaan käsittelemään erityisen arkaluonteisia tietoja, kuten terveydentilatietoja, ehdotetaan, että vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja voisi luovuttaa vain sosiaali- ja terveysministeriön luvalla. Lupa voitaisiin kuitenkin myöntää vain, jos olisi ilmeistä, ettei tietojen antaminen loukkaisi niitä etuja, joiden suojaksi vaitiolovelvollisuus on säädetty. Lupa voitaisiin myöntää määräajaksi ja siihen olisi liitettävä yleisen ja yksityisen edun suojaamiseksi tarpeelliset määräykset. Vastaavasti lupa olisi peruutettava, milloin syytä siihen harkittaisiin olevan.

Pykälän 1 momentin 6 kohdan mukaan vakuutuskassalla olisi nykyisen 165 §:n 3 momentin säännöstä vastaavasti oikeus luovuttaa tietoja 165 b §:n 1 momentissa tarkoitetuille viranomaisille ja toimielimille. Nykyisen 165 §:n 3 momentin nojalla terveydentilaan liittyviä tietoja saa kuitenkin luovuttaa vain syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle vakuutus- tai eläkelaitokseen kohdistuvan petosrikoksen estämiseksi, selvittämiseksi ja syytteeseen panoa varten. Vastaava säännös sisältyisi myös uuteen 165 c §:ään.

Nykyiseen 165 §:n 5 momenttiin sisältyvä säännös vakuutuskassan velvollisuudesta ilmoittaa ulosottomiehen pyynnöstä maksamansa eläkkeen tai muun toimeentuloetuuden määrä sekä tiedossaan olevat muut laitokset, jotka maksavat edunsaajalle toimeentuloetuuksia, ehdotetaan poistettavaksi, koska tietojen luovuttamisesta mainituissa tilanteissa säädetään julkisuuslain 29 §:ssä.

Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa tietojen luovutus olisi mahdollista vain tilanteissa, joissa tietojen luovutus olisi tarpeen kyseessä olevien tehtävien hoitamiseksi.

Pykälän 3 momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voisi antaa tarvittaessa säännöksiä pykälän 1 ja 2 momentin soveltamisesta.

169 §. Pykälän 6 momentin mukaan vakuutuskassalautakunnalla olisi oikeus saada tarpeellisia tietoja myös vakuutuskassalta asian selvittämiseksi. Samalla käsite salassapitovelvollisuus on korvattu käsitteellä vaitiolovelvollisuus.

172 a §. Vakuutusvalvontavirastosta annetun lain (78/1999) säätämisen yhteydessä vakuutuskassalakiin lisättiin uusi 172 a §, jonka 2 momentista ilmenee, miltä osin se, mitä vakuutuskassalaissa säädetään sosiaali- ja terveysministeriöstä tai asianomaisesta ministeriöstä, ei Vakuutusvalvontavirastosta annetun lain tultua voimaan koske Vakuutusvalvontavirastoa. Mainittuun momenttiin ehdotetaan tehtäväksi esityksen edellyttämät tarpeelliset viittaustekniset muutokset.

1.2. Eläkesäätiölaki

2 §. Säännökseen ehdotettu uusi 6 kohta vastaa vakuutuskassalakiin ehdotettua 3 §:n 6 kohtaa.

132 §. Säännös vastaa asiasisällöltään vakuutuskassalakiin ehdotettua 165 §:ää. Eläkesäätiössä vakuutuskassan osakasta vastaa kuitenkin eläkesäätiöön kuuluva työnantaja ja jäsentä eläkesäätiön edunsaaja.

132 a §. Pykälään on tehty vastaavat muutokset kuin vakuutuskassalain 165 a §:ään.

132 b §. Säännös vastaa vakuutuskassalakiin ehdotettua 165 b §:ää.

132 c §. Eläkesäätiöllä ei ole vakuutuskassalautakuntaa vastaavaa lautakuntaa eikä vakuutuskassalain 9 §:ää vastaavaa säännöstä. Vakuutuskassalain 165 c §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen säännös on kuitenkin tarpeen, koska eläkesäätiö voi kattaa eläkevastuutaan jälleenvakuutuksin. Muilta osin säännös vastaa sisällöltään vakuutuskassalakiin ehdotettua 165 c §:ää.

137 a §. Pykälään on tehty vastaavat muutokset kuin vakuutuskassalain 172 a §::ään.

2. Voimaantulo

Ottaen huomioon tietojen luovutusta koskevan uudistetun lainsäädännön voimaantulo sekä eduskunnan käsiteltävänä oleva hallituksen esitys 37/1999 vp., ehdotetaan, että lait tulisivat voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki vakuutuskassalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 27 päivänä marraskuuta 1992 annetun vakuutuskassalain (1164/1992) 3, 165 ja 165 a §, 169 §:n 6 momentti ja 172 a §:n 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 165 § laeissa 200/1998 ja 84/1999, 165 a § mainitussa laissa 200/1998 ja 172 a §:n 2 momentti mainitussa laissa 84/1999, sekä

lisätään lakiin uusi 165 b ja 165 c § seuraavasti:

3 §

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) eläkekassalla vakuutuskassaa, jonka pääasiallisena tarkoituksena on myöntää eläkkeitä;

2) sairauskassalla vakuutuskassaa, jonka pääasiallisena tarkoituksena on myöntää korvausta sairauden johdosta;

3) toimintapiirillä niitä henkilöitä, jotka voivat olla kassassa vakuutettuina;

4) jäsenellä vakuutuskassassa vakuutettua henkilöä, jolla on äänioikeus kassankokouksessa; henkilö, jonka vakuutettuna oleminen riippuu toisen henkilön vakuutettuna olemisesta, ei ole kassan jäsen;

5) osakkaalla jatkuvan kannatusmaksun suorittajaa; sekä

6) palveluyrityksellä yhteisöä, joka tuottaa vakuutuskassalle sen toimintaan liittyviä palveluita.

165 §

Joka vakuutuskassan tai sen palveluyrityksen palveluksessa tai näiden toimielinten jäsenenä tai varajäsenenä tai vakuutuskassan antaman toimeksiannon perusteella tehtävää suorittaessaan taikka vakuutusalan lautakunnan tai vastaavan toimielimen palveluksessa tai jäsenenä tai asiantuntijana toimeksiannon perusteella taikka 165 b tai 165 c §:n nojalla on saanut tietää vakuutuskassan, vakuutuskassan osakkaan tai jäsenen tai jonkun muun taloudellisesta asemasta tai liike- tai ammattisalaisuudesta taikka jonkun henkilön terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia oloja koskevan seikan, ei saa tätä ilmaista sivulliselle, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tiedon ilmaisemiseen tai jollei laissa ole muuta säädetty.

Sosiaali- ja terveysministeriön tai Vakuutusvalvontaviraston toimeksiannosta tehtävää suorittavan vaitiolovelvollisuudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999).

165 a §

Rangaistus 165 §:ssä säädetyn vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

165 b §

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, sosiaali- ja terveysministeriöllä ja Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus luovuttaa vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja:

1) syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi; sekä

2) rahoitustarkastukselle ja muulle rahoitusmarkkinoita valvovalle Suomen viranomaiselle.

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja 1 momentissa säädetään, sosiaali- ja terveysministeriö ja Vakuutusvalvontavirasto voivat luovuttaa toisilleen ja käyttää 165 §:ssä tarkoitetun vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja vain:

1) tarkastaakseen, että vakuutustoiminnan aloittamisen edellytykset on täytetty;

2) vakuutuskassan toiminnan, erityisesti vakuutusteknisen vastuuvelan, vakavaraisuusaseman, hallinto- ja kirjanpitomenettelyn sekä sisäisen tarkastustoiminnan valvontaan; sekä

3) pakotteiden asettamiseen.

165 c §

Sen estämättä, mitä 165 §:ssä säädetään, vakuutuskassalla on oikeus luovuttaa vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja:

1) vakuutusyhtiölle jälleenvakuutuksen järjestämistä varten;

2) vakuutuskassan palveluyritykselle tai sille, joka hoitaa vakuutuskassan antamaa tehtävää toimeksiannon perusteella;

3) vakuutuskassalautakunnan palveluksessa tai sen jäsenenä olevalle sinne käsiteltäväksi saatetun asian hoitamista varten;

4) vakuutuskassaan kohdistuneista rikoksista sekä siltä haetuista etuuksista toiselle vakuutuslaitokselle vakuutuslaitoksiin kohdistuvan rikollisuuden ehkäisemiseen liittyvän tärkeän edun vuoksi siten kuin tietosuojalautakunta henkilötietolain (523/1999) 43 §:n 3 momentin nojalla tarkemmin määrää;

5) sosiaali- ja terveysministeriön luvalla historiallista tai tieteellistä tutkimusta tai tilastointia varten, jos on ilmeistä, ettei tietojen antaminen loukkaa etuja, joiden suojaksi vaitiolovelvollisuus on säädetty; lupa voidaan antaa määräajaksi ja siihen on liitettävä yleisen ja yksityisen edun suojaamiseksi tarpeelliset määräykset; lupa voidaan peruuttaa, milloin siihen harkitaan olevan syytä; sekä

6) Suomen syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi sekä 165 b §:n 1 momentissa tarkoitetuille viranomaisille; terveydentilaan liittyviä tietoja saa kuitenkin luovuttaa vain syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle vakuutus- tai eläkelaitokseen kohdistuvan petosrikoksen estämistä, selvittämistä ja syytteeseenpanoa varten.

Vakuutuskassa voi luovuttaa 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ainoastaan sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen mainitussa momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvittaessa säännöksiä tämän pykälän 1 ja 2 momentin soveltamisesta.

169 §

Lautakunnan jäsenellä tai sen palveluksessa olevalla on oikeus saada vakuutuskassalta käsiteltävänä olevan asian selvittämiseksi tarpeelliset tiedot tämän lain vaitiolovelvollisuutta koskevien säännösten estämättä sekä viranomaisilta ja terveyden- tai sairaanhoitotoimintaa harjoittavilta sen estämättä, mitä viranomaisen tai lääkärin ja sairaanhoitohenkilökunnan vaitiolovelvollisuudesta säädetään.

172 a §

Vakuutusvalvontavirastoon ei sovelleta, mitä tämän lain 8 §:n 2 momentissa, 65 §:ssä, 70 §:n 1 momentissa, 72 b §:ssä, 74 a §:n 1 momentin 3 kohdassa, 74 b §:n 1 ja 2 momentissa, 74 c §:n 3 momentissa, 77 §:ssä, 79 §:n 2 momentissa, 83 §:n 3 momentin 3 kohdassa, 4 momentissa, 5 momentin 11 kohdassa ja 7 momentissa, 83 a §:n 1 ja 3 momentissa, 83 d §:n 5 momentissa, 91 §:n 4 momentissa, 96 §:ssä, 97 §:n 2 ja 3 momentissa, 99 §:n 1 momentissa, 132 §:n 2 ja 3 momentissa, 165 §:n 2 momentissa, 165 b §:ssä, 165 c §:n 1 momentin 5 kohdassa ja 3 momentissa, 167―169 §:ssä ja 170 §:n 4 momentissa säädetään sosiaali- ja terveysministeriöstä tai asianomaisesta ministeriöstä.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta


2.

Laki eläkesäätiölain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1995 annetun eläkesäätiölain (1774/1995) 2 §:n 1 momentti, 132 ja 132 a § sekä 137 a §:n 2 momentti,

sellaisina kuin ne ovat 132 § laeissa 201/1998 ja 85/1999, 132 a § mainitussa laissa 201/1998 ja 137 a §: 2 momentti mainitussa laissa 85/1999, sekä

lisätään lakiin uusi 132 b ja 132 c § seuraavasti:

2 §

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) A-eläkesäätiöllä eläkesäätiötä, jonka tarkoituksena on myöntää yksinomaan vapaaehtoisia lisäeläkkeitä ja muita etuuksia;

2) B-eläkesäätiöllä eläkesäätiötä, jonka tarkoituksena on myöntää yksinomaan lakisääteisiä eläkkeitä ja muita etuuksia;

3) AB-eläkesäätiöllä eläkesäätiötä, jonka tarkoituksena on myöntää sekä vapaaehtoisoa lisäetuuksia (A-osasto) että lakisääteisiä eläkkeitä ja muita etuuksia (B-osasto);

4) yhteiseläkesäätiöllä 13 luvun mukaista eläkesäätiötä, johon voi kuulua kaksi tai useampia työnantajia;

5) toimintapiiriin kuuluvilla henkilöillä niitä henkilöitä, jotka ovat työnantajaan työ-, virka- tai muussa palvelussuhteessa tai kuuluvat sen johtoon ja jotka ovat eläkesäätiössä vakuutettuina; sekä

6) palveluyrityksellä yhteisöä, joka tuottaa eläkesäätiölle sen toimintaan liittyviä palveluita.


132 §

Joka eläkesäätiön tai sen palveluyrityksen palveluksessa tai näiden toimielinten jäsenenä tai varajäsenenä tai eläkesäätiön antaman toimeksiannon perusteella tehtävää suorittaessaan taikka vakuutusalan lautakunnan tai vastaavan toimielimen palveluksessa tai jäsenenä tai asiantuntijana toimeksiannon perusteella taikka 132 b tai 132 c §:n nojalla on saanut tietää eläkesäätiön, eläkesäätiöön kuuluvan työnantajan, edunsaajan tai jonkun muun taloudellisesta asemasta tai liike- tai ammattisalaisuudesta taikka jonkun henkilön terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia oloja koskevan seikan, ei saa tätä ilmaista sivulliselle, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tiedon ilmaisemiseen tai jollei laissa ole muuta säädetty.

Sosiaali- ja terveysministeriön tai Vakuutusvalvontaviraston toimeksiannosta tehtävää suorittavan vaitiolovelvollisuudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999).

132 a §

Rangaistus 132 §:ssä säädetyn vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

132 b §

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, sosiaali- ja terveysministeriöllä ja Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus luovuttaa vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja:

1) syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi; sekä

2) rahoitustarkastukselle ja muulle rahoitusmarkkinoita valvovalle Suomen viranomaiselle.

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja 1 momentissa säädetään, sosiaali- ja terveysministeriö ja Vakuutusvalvontavirasto voivat luovuttaa toisilleen ja käyttää 132 §:ssä tarkoitetun vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja vain:

1) tarkastaakseen, että vakuutustoiminnan aloittamisen edellytykset on täytetty;

2) eläkesäätiön toiminnan, erityisesti vakuutusteknisen eläkevastuun, vakavaraisuusaseman, hallinto- ja kirjanpitomenettelyn sekä sisäisen tarkastustoiminnan valvontaan; sekä

3) pakotteiden asettamiseen.

132 c §

Sen estämättä, mitä 132 §:ssä säädetään, eläkesäätiöllä on oikeus luovuttaa vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja:

1) vakuutusyhtiölle jälleenvakuutuksen järjestämistä varten;

2) eläkesäätiön palveluyritykselle tai sille, joka hoitaa eläkesäätiön antamaa tehtävää toimeksiannon perusteella;

3) eläkesäätiöön kohdistuneista rikoksista sekä siltä haetuista etuuksista toisille vakuutuslaitoksille vakuutuslaitoksiin kohdistuvan rikollisuuden ehkäisemiseen liittyvän tärkeän edun vuoksi siten kuin tietosuojalautakunta henkilötietolain (523/1999) 43 §:n 3 momentin nojalla tarkemmin määrää;

4) sosiaali- ja terveysministeriön luvalla historiallista tai tieteellistä tutkimusta tai tilastointia varten, jos on ilmeistä, ettei tietojen antaminen loukkaa etuja, joiden suojaksi vaitiolovelvollisuus on säädetty; lupa voidaan antaa määräajaksi ja siihen on liitettävä yleisen ja yksityisen edun suojaamiseksi tarpeelliset määräykset; lupa voidaan peruuttaa, milloin siihen harkitaan olevan syytä; sekä

5) Suomen syyttäjä- ja esitukintaviranomaiselle rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi sekä 132 b §:n 1 momentissa tarkoitetuille viranomaisille; terveydentilaan liittyviä tietoja saa kuitenkin luovuttaa vain syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle vakuutus- tai eläkelaitokseen kohdistuvan petosrikoksen estämistä, selvittämistä ja syytteeseenpanoa varten.

Eläkesäätiö voi luovuttaa 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ainoastaan sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen mainitussa momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi.

Sosiaali ja terveysministeriö voi antaa tarvittaessa säännöksiä tämän pykälän 1 ja 2 momentin soveltamisesta.

137 a §

Vakuutusvalvontavirastoon ei sovelleta, mitä tämän lain 4 §:n 3 momentissa, 6 §:n 4 momentissa, 36 §:n 1 momentissa, 37 §:n 1 momentissa, 39 §:n 2 momentissa, 41 §:n 1 momentin 3 kohdassa, 41 a §:n 1 ja 2 momentissa, 41 b §:n 3 momentissa, 42 §:ssä, 43 §:n 2 ja 3 momentissa, 45 §:n 4―6 momentissa, 46 §:n 1 momentissa, 3 momentin 3 kohdassa ja 4 momentissa, 48 §:n 1 ja 7 momentissa, 48 c §:n 2 ja 5 momentissa, 55 §:n 3 momentissa, 64 §:ssä, 65 §:n 2 ja 3 momentissa, 67 §:n 1 momentissa, 88 §:n 5 momentissa, 109 ja 110 §:ssä, 120 §:n 4 momentissa, 122 §:ssä, 132 §:n 2 momentissa, 132 b §:ssä, 132 c §:n 1 momentin 4 kohdassa ja 3 momentissa, 134 §:ssä, 135 §:n 2 momentissa ja 147 §:n 2 momentissa säädetään sosiaali- ja terveysministeriöstä tai asianomaisesta ministeriöstä.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta .


Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Sosiaali- ja terveysministeri
Maija Perho

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.