HE 103/1999

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että saamelaisilla olisi kirkolliskokouksessa oma saamelaiskäräjien valitsema maallikkoedustajansa. Lisäksi ehdotetaan muutosta kirkolliskokouksen maallikkoedustajan vaalin menettelytapaan seurakunnassa, joka kuuluu täydelliseen yhteistalouteen.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian siten, että saamelaisten edustaja voitaisiin valita jo kirkolliskokoukseen 1 päivänä toukokuuta 2000 alkavaksi toimikaudeksi.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Hallitusmuodon 14 §:n 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Hallitusmuodon 16 a §:n 1 momentin nojalla julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Säännökset velvoittavat myös Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa sallimaan ja tukemaan saamelaisten oman kielen ja kulttuurin kehittämistä. Lisäksi hallitusmuodon 51 a §:n mukaan saamelaisille alkuperäiskansana turvataan saamelaisten kotiseutualueella omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva kulttuuri-itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Tavoitteena on ollut luoda saamelaisille perustuslain turvaama hallinnollis-poliittinen asema, jonka avulla he voisivat aikaisempaa paremmin vaikuttaa heitä erityisesti koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon.

Hallitusmuodon tilalle 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulevan Suomen perustuslain 17 §:n 3 momentissa säädetään asiasisällöltään nykyistä vastaavasti saamelaisten oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin. Perustuslain 22 §:ssä säädetään samoin perusoikeuksien turvaamisesta ja 121 §:n 4 momentissa saaamelaisten kulttuurisesta ja kielellisestä itsehallinnosta.

Vuoden 1994 alusta voimaan tulleen kirkkolain (1054/1993) 3 luvun 5 §:ssä ja 4 luvun 4 §:ssä säädetään kaksikielisen suomalais-saamelaisen seurakunnan perustamisesta ja saamen kielen käyttämisestä saamelaisten kotiseutualueella. Hyväksyessään voimassa olevan kirkkolain kirkolliskokous kehotti kirkkohallitusta seuraamaan saamen kielen käytön kehittymistä saamelaisten kotiseutualueen seurakunnissa ja ryhtymään tarvittaessa saamen kielen asemaa turvaaviin toimenpiteisiin.

Saamelaisia koskevan kirkollisen lainsäädännön kehittämisessä eniten keskustelua on herättänyt saamelaisten kirkolliskokousedustus. Asia oli esillä vuonna 1990 kirkolliskokouksessa. Jatkovalmistelussa ei kuitenkaan löytynyt sellaista yhteisymmärrystä eri tahojen välillä, että aloite olisi voitu toteuttaa. Lähtökohtana on ollut löytää ratkaisu, jossa saamelaiset itse voisivat valita edusmiehensä kirkolliskokoukseen. Kirkollishallinnossa ei ole sellaista elintä, joka voisi toimittaa valinnan.

Saamelaisten kirkolliskokousedustusta koskeva asia nousi uudestaan esille edustaja-aloitteesta vuoden 1996 kirkolliskokouksessa. Edustaja-aloitteessa viitattiin aiempaan kaikkien tahojen periaatteessa myönteiseen kantaan saamelaisedustuksen saamiseksi kirkolliskokoukseen sekä esitettiin, että kirkolliskokous ryhtyisi toimenpiteisiin kirkkolain muuttamiseksi siten, että kirkolliskokouksen edustajamäärään lisättäisiin saamelaisten edustaja.

Kirkolliskokous on asettunut sille kannalle, että saamelaisilla on oikeus saada yksi kirkolliskokousedustaja, joka ei vähennä muiden hiippakuntien edustusta. Esityksessä ehdotetaan, että edustaja voitaisiin valita jo 1 päivänä toukokuuta 2000 alkavaksi kirkolliskokouksen toimikaudeksi.

Esitystä valmisteltaessa on pohdittu eri hallinnollisia ja vaaliteknisiä vaihtoehtoja saamelaisedustajan valitsemiseksi ja päädytty malliin, jossa saamelaiskäräjät suorittaisivat edustajan vaalin. Saamelaiskäräjien, johon on vaaleilla valittu neljäksi vuodeksi kerrallaan 21 jäsentä ja neljä varajäsentä, tehtävänä on hoitaa Suomen noin 7000 saamelaisen omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat. Saamelaiskäräjät käyttää lisäksi päätösvaltaa siten kuin saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tai muussa laissa säädetään. Saamelaiskäräjien vaalissa äänioikeutettu ja vaalikelpoinen on asuinpaikkaan katsomatta jokainen ennen vaalivuoden alkua 18 vuotta täyttänyt saamelainen, joka on Suomen kansalainen tai jolla ulkomaan kansalaisena on ollut kotikunta Suomessa kahden vaalivuotta lähinnä edeltäneen vuoden ajan. Saamelaiskäräjät olisi saamelaisia kokonaisvaltaisesti parhaiten edustava toimielin myös saamelaisten kirkolliskokousedustajan valinnassa. Tämä malli olisi myös kustannuksiltaan edullisin.

Kirkolliskokous on pitänyt periaatteessa parempana vaihtoehtona saamelaiskäräjien toimittamassa vaalissa sitä, että vain evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvat saamelaiskäräjien jäsenet ja tarvittaessa varajäsenet voisivat suorittaa vaalin, kuin sitä vaihtoehtoa, ettei jäsenten äänioikeutta millään tavalla rajoitettaisi. Kirkkolailla ei kuitenkaan voida puuttua saamelaiskäräjien päätöskokoonpanoon. Rajoitettu osallistuminen vaaliin tulisi toteuttaa saamelaiskäräjien työjärjestykseen otettavilla määräyksillä.

Vaaliin ei katsota tarkoituksenmukaiseksi säätää ehdokasasettelua, koska saamelaiset jakautuvat Lapin lisäksi myös muualle Suomeen. Ehdokasasettelussa edustaja ja varamiehet määräytyisivät mitä todennäköisimmin vain asettajien ryhmäkohtaisten intressien mukaisesti. Näissä tilanteissa voittanut ehdokaslista veisi sekä varsinaisen edustajan että varaedustajien paikat. Tämän vuoksi olisi parempi, että saamelaiskäräjät voisi käyttää vaalissa kokonaisharkintaa ja sen puitteissa valita varsinaisen edustajan ja varaedustajat. Siten olisi mahdollista haluttaessa jakaa kokonaisedustusta esimerkiksi Lapin eri osien ja muun Suomen kesken.

Saamelaiskäräjien päätökseen saa saamelaiskäräjistä annetun lain 41 §:n nojalla hakea muutosta korkeimpaan hallinto-oikeuteen hallintolainkäyttölain (586/1996) mukaisesti. Näin ollen kirkkolain muutoksenhakusäännöksiä ei tarvitse nyt esillä olevassa mallissa muuttaa tai täydentää.

Saamelaisedustukseen suoraan liittymättömänä esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi maallikkoedustajien vaalia koskeva 20 luvun 5 § täydellisessä yhteistaloudessa olevan seurakunnan osalta. Voimassa olevan säännöksen mukaan niissä tilanteissa, joissa kirkolliskokouksen maallikkoedustajan vaalissa äänivaltainen on sekä yhteisen kirkkovaltuuston että seurakuntaneuvoston jäsen, varajäsen tulee hänen tilalleen yhteisestä kirkkovaltuustosta. Käytännössä voi tulla esille tilanteita, joissa lähes kaikki seurakunnasta valitut yhteisen kirkkovaltuuston edustajat ovat myös seurakuntaneuvoston jäseniä. Tämän vuoksi säännös ehdotetaan muutettavaksi siten, että seurakunnan äänioikeutta käyttävä varajäsen tulisi seurakuntaneuvostosta.

2. Esityksen vaikutukset

Muutoksella parannettaisiin evankelis-luterilaisessa kirkossa saamelaisten perustuslain turvaamaa asemaa. Saamelaisilla olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kirkossa heitä erityisesti koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon.

Muutoksesta aiheutuisi kirkolle vuosittain noin 20 000 markan kustannukset, jotka muodostuisivat lähinnä uuden saamelaisten kirkolliskokousedustajan matka- ja kokouskuluista.

3. Asian valmistelu

Kirkkohallitus asetti 11 päivänä joulukuuta 1997 saamelaisten kirkolliskokousedustusta selvittäneen toimikunnan, jonka mietintöön tämä esitys perustuu. Toimikunnan mietinnöstä pyydettiin lausunnot Oulun hiippakunnan tuomiokapitulilta, Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen seurakunnilta, saamelaisten papilta sekä saamelaiskäräjiltä. Kaikki lausunnonantajat puolsivat toimikunnan ehdotuksia. Saamelaiskäräjien mielestä esitetty ratkaisu on toimiva. Saamelaiskäräjät pyrkii työjärjestyksensä määräyksin varmistamaan vaalien valmisteluun, toimittamiseen ja vahvistamiseen liittyvät seikat siten, että saamelaisten kirkolliskokousedustaja varamiehineen edustaisi saamen kansaa tarpeelliset näkökohdat huomioon ottaen. Oikeusministeriö ilmoitti, että sillä ei ollut asiassa lausuttavaa.

Toimikunnan ehdotusten pohjalta esitys on valmisteltu kirkkohallituksessa ja kirkolliskokouksen lakivaliokunnassa.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotuksen perustelut

20 luku. Kirkolliskokous

1 §. Kokoonpano. Pykälän 1 momentissa säädetään kirkolliskokouksen kokoonpanosta. Momenttiin ehdotetaan otettavaksi uusi 4 kohta, jonka mukaan kirkolliskokouksessa on saamelaiskäräjien valitsema saamelaisten edustaja.

Saamelaisten edustus kasvattaisi kirkolliskokouksen jäsenmäärää yhdellä maallikkojäsenellä eikä vaikuttaisi muiden hiippakuntien edustukseen vähentävästi. Saamelaisten väkilukua ei myöskään otettaisi huomioon hiippakuntien paikkojen jaossa. Saamelaisten edustajalla ei siten olisi kirkolliskokousedustuksen osalta lakisääteistä hiippakuntakytkentää mihinkään hiippakuntaan. Tämän vuoksi 3 momenttia ehdotetaan täydennettäväväksi siten, että siinä viitattaisiin 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin pappis- ja maallikkoedustajiin, joiden luku jaetaan hiippakuntien kesken. Varsinaisesta saamelaisten edustajan vaalista säädettäisiin ehdotetussa uudessa 6 a §:ssä, minkä lisäksi 3 §:ään olisi otettava viittaussäännös saamelaisedustajan vaalista.

2 §. Vaalikelpoisuus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka mukaan saamelaisten edustajan vaalikelpoisuuteen kuuluisi seurakunnan vaalikelpoisuuden lisäksi, että hän on saamelaiskäräjistä annetussa laissa tarkoitettu saamelainen ja että hän on maallikko. Lisäksi edellytetään, että henkilö on antanut suostumuksensa toimeen.

3 §. Vaalimenettely, vaalien ajankohta ja edustajan toimikausi. Kun saamelaisten edustajan vaalimenettelystä ja vaalien ajankohdasta ehdotetaan säädettäväksi muiden edustajien vaalista poikkeavalla tavalla uudessa 6 a §:ssä, ehdotetaan 3 §:ään lisättäväksi tätä koskeva viittaussäännös uudeksi 3 momentiksi, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyisi 4 momentiksi.

5 §. Maallikkoedustajien vaali. Saamelaisten edustajan vaali ei edellytä tämän pykälän muuttamista. Tässä yhteydessä pidetään kuitenkin tarkoituksenmukaisena muuttaa maallikkoedustajien vaalin menettelytapaa koskevaa säännöstä täydellisessä yhteistaloudessa olevan seurakunnan osalta. Voimassa olevan säännöksen mukaan niissä tilanteissa, joissa maallikkoedustajan valintaan äänivaltainen on sekä seurakuntaneuvoston että yhteisen kirkkovaltuuston jäsen, tulee hänen varajäsenensä yhteisestä kirkkovaltuustosta. Käytännössä ongelmana saattaa olla, että lähes kaikki seurakunnasta valitut yhteisen kirkkovaltuuston edustajat ovat myös seurakuntaneuvoston jäseniä. Kun yhteisen kirkkovaltuuston jäsenillä ei ole lainkaan tai on hyvin vähän varajäseniä, ei seurakunnassa riitä yhteisen kirkkovaltuuston varajäseniä käyttämään äänioikeutta kirkolliskokousedustajien vaalissa. Kun tällaisten yhteistalousseurakuntien äänioikeutettujen edustajien lukumäärä on pieni, mutta äänikerroin suuri, voi käyttämättä jäävien äänien vaikutus vaalitulokseen olla huomattava. Vaalitulosten vääristymiseen liittyvä ongelma voitaisiin välttää, jos tällaisessa tilanteessa äänioikeutta käyttäisi seurakuntaneuvoston varajäsen, koska seurakuntaneuvoston ehdokaslistalle yleensä asetetaan enemmän ehdokkaita kuin yhteisen kirkkovaltuuston ehdokaslistalle, joten varajäseniä olisi riittävästi.

Tämän vuoksi säännös ehdotetaan muutettavaksi siten, että seurakunnan äänioikeutta käyttävä varajäsen tulisi seurakuntaneuvostosta.

6 a §. Saamelaisten edustajan vaali. Uudessa pykälässä ehdotetaan, että saamelaisten edustajan vaalin toimittaisivat saamelaiskäräjien jäsenet. Vaali toimitettaisiin ilman ehdokasasettelua normaalin hallinnollisen valmistelun pohjalta. Kirkolliskokouksen varsinaisen saamelaisten edustajan lisäksi valittaisiin ensimmäinen ja toinen varamies. Ahvenanmaalta valittavan maallikkoedustajan vaalista on vastaava säännös 6 §:ssä. Kun saamelaisia asuu koko valtakunnan alueella, voidaan varamiesjärjestelmällä jossain määrin pyrkiä ottamaan huomioon myös alueellisia näkökohtia.

Saamelaisten edustajan vaalia ei tarvitse kytkeä ajallisesti samaan vaalipäivään kirkolliskokouksen pappis- ja maallikkojäsenten valinnan kanssa eli helmikuun toiseen maanantaihin. Saamelaiskäräjien seuraava neljä vuotta kestävä toimikausi alkaa 1 päivänä tammikuuta 2000 ja se noudattelee muutenkin vastaavaa rytmiä kuin kirkolliskokouksen toimikausi. Uusille saamelaiskäräjien jäsenille olisi varattava riittävästi aikaa kirkolliskokousedustajansa vaalia varten. Tämän vuoksi ehdotetaan, että saamelaisten edustajan ja tämän varamiesten vaali tulisi toimittaa ennen seurakuntavaalien jälkeisen toisen vuoden huhtikuun 1 päivää.

Ehdotuksen mukaan saamelaiskäräjien erityisenä tehtävänä on valita juuri saamelais- ten edustaja. Saamelaiskäräjien jäseninä ja varajäseninä voi olla henkilöitä, joilla on äänioikeus valittaessa hiippakuntien pappis- ja maallikkoedustajia kirkolliskokoukseen. Myös saamelaiskäräjien varajäsenet joutuvat ilmeisesti säännönmukaisesti ottamaan osaa vaaliin. Kun äänioikeutta ei voi käyttää kaksissa vaaleissa, on erikseen säädettävä, että saamelaiskäräjien jäsenillä ja varajäsenillä ei olisi äänioikeutta sanotuissa pappis- ja maal- likkoedustajien vaaleissa, joista säädetään 4 ja 5 §:ssä. Heidän varajäsenensä maallikkoedustajan vaalissa määräytyisi edellä selostetun 5 §:n 1 momentin mukaan. Pappisedustajien vaalissa ääni jäisi käyttämättä.

2. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Saamelaiskäräjien olisi valittava edustaja ennen 1 päivää huhtikuuta 2000 ja edustajan toimikausi alkaisi 1 päivänä toukokuuta 2000.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki kirkkolain muuttamisesta

Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 26 päivänä marraskuuta 1993 annetun kirkkolain (1054/1993) 20 luvun 1 §:n 1 ja 4 momentti ja 5 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti laissa 999/1995, 1 §:n 4 momentti laissa 677/1997 ja 5 §:n 1 momentti laissa 987/1994, ja

lisätään 20 luvun 2 §:ään uusi 3 momentti, 3 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, sekä lukuun uusi 6 a § seuraavasti:

20 luku

Kirkolliskokous

1 §
Kokoonpano

Kirkon edustajina kirkolliskokouksessa ovat

1) hiippakuntien piispat tai, jos piispanvirka on avoinna tai piispalla on este, tuomiokapitulin keskuudestaan määräämä jäsen;

2) kenttäpiispa;

3) yhdeksänkymmentäkuusi valittua edustajaa, joista kolmekymmentäkaksi pappia ja kuusikymmentäneljä maallikkoa;

4) saamelaiskäräjien valitsema saamelaisten edustaja; sekä

5) valtioneuvoston määräämä edustaja.


Pappisedustajien ja maallikkoedustajien 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu luku jaetaan hiippakuntien kesken niiden väkiluvun mukaisessa suhteessa siten, että todetaan ensin hiippakunnasta valittavien edustajien kokonaismäärä ja sitten paikkojen jakaantuminen pappis- ja maallikkoedustajien kesken. Ahvenanmaan seurakunnista valitaan yksi maallikkoedustaja eikä näiden seurakuntien väkilukua oteta huomioon muita edustajanpaikkoja hiippakuntien kesken jaettaessa. Jokaisesta hiippakunnasta valitaan vähintään kaksi pappia ja neljä maallikkoa.


2 §
Vaalikelpoisuus

Saamelaisten edustajaksi voidaan valita seurakunnan maallikkojäsen, joka on saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitettu saamelainen, vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimiin ja on antanut suostumuksensa.

3 §
Vaalimenettely, vaalien ajankohta ja edustajan toimikausi

Saamelaisten edustajan vaalista on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.


5 §
Maallikkoedustajien vaali

Maallikkoedustajien vaalissa ovat äänivaltaisia kirkkovaltuustojen tai seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet. Jäsenen ollessa estynyt äänioikeus on varajäsenellä. Milloin sama henkilö on jäsenenä sekä seurakuntaneuvostossa että yhteisessä kirkkovaltuustossa, varajäsen hänen tilalleen tulee seurakuntaneuvostosta. Kukin äänivaltainen saa äänestää yhtä ehdokaslistassa olevaa ehdokasta.


6 a §
Saamelaisten edustajan vaali

Saamelaisten edustajan sekä tämän ensimmäisen ja toisen varamiehen valitsee saamelaiskäräjät ennen seurakuntavaalien jälkeisen toisen vuoden huhtikuun 1 päivää.

Saamelaiskäräjien jäsenellä ja varajäsenellä ei ole äänioikeutta 4 ja 5 §:ssä tarkoitetuissa vaaleissa.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Kulttuuriministeri
Suvi Lind‚n

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.