HE 50/1999

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettua lakia siten, että rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin voidaan käyttää Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa. Vastaava muutos on toteutettu vuosien 1994―1999 osalta väliaikaisina lainmuutoksina.

Esitys liittyy valtion vuoden 2000 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2000 alusta.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettu laki (1184/1988) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989. Kuntoutuksen tarkoituksena on rintamaveteraanin toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen niin, että hän selviytyy mahdollisimman pitkään itsenäisesti jokapäiväisistä toiminnoistaan. Kuntoutus voidaan antaa avo- tai laitoskuntoutuksena, ja siihen kuuluu tarpeellinen tutkimus ja hoito. Kuntoutus on rintamaveteraanille maksutonta.

Lain 5 §:n 1 momentin mukaan kuntoutuksesta ja siihen liittyneestä ylläpidosta aiheutuneet tarpeelliset kustannukset korvataan valtion vuotuiseen talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa. Pykälän 2 momentin mukaan Valtiokonttori jakaa määrärahan kuntien käyttöön kunnassa asuvien rintamaveteraanien määrää koskevan arvionsa perusteella.

Rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuneet menot on ennen vuotta 1994 suoritettu kokonaisuudessaan valtion talousarviossa olevista yleisistä budjettivaroista. Vuodesta 1994 lähtien kuntoutuksen menoihin on käytetty myös Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroja. Tämä on liittynyt yhtenä säästötoimena valtioneuvoston vuonna 1992 tekemään periaatepäätökseen julkisen talouden tasapainon parantamisesta. Vuosien 1994―1997 talousarvioissa osoitettiin kussakin rintamaveteraanien kuntoutukseen käytettäväksi 170 miljoonaa markkaa. Tästä määrästä oli 68,6 miljoonaa markkaa vuonna 1994, 12 miljoonaa markkaa vuonna 1995 sekä 5 miljoonaa markkaa vuonna 1996 ja vastaavasti 5 miljoonaa markkaa vuonna 1997 valtion yleisiä budjettivaroja. Muilta osin kuntoutusmenot rahoitettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroista. Vuoden 1998 talousarviossa rintamaveteraanien kuntoutukseen osoitettiin 190 miljoonaa markkaa ja vuoden 1999 talousarviossa 195 miljoonaa markkaa. Tästä määrästä oli molempina vuosina 5 miljoonaa markkaa valtion yleisiä budjettivaroja momentilla 33.22.59 ja muu osa Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroja momentilla 33.92.59.

Raha-automaattivarojen käyttämisen mahdollistamiseksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettua lakia on muutettu väliaikaisesti. Lain 5 §:n 1 momenttiin väliaikaisesti tehdyn lisäyksen mukaan lain mukaisesta kuntoutuksesta ja siihen liittyneestä ylläpidosta aiheutuneisiin tarpeellisiin kustannuksiin voidaan käyttää myös Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa valtion talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa.

Hallituksen esityksessä valtion vuoden 2000 talousarvioksi on esitetty, että raha-automaattivarojen käyttämistä rintamaveteraanien kuntoutukseen jatkettaisiin.

Esityksessä ehdotetaan, että rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 5 §:n 1 momenttia muutettaisiin siten, että kuntoutuksesta ja siihen liittyvästä ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin voitaisiin käyttää myös Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa valtion talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa. Säännökset olisivat voimassa toistaiseksi kuten sotilasvammalain (404/1948) 6 d §:n säännökset Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käytöstä sotainvalidien laitoshuollosta ja kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin ja eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain (1039/1997) 8 §:n säännökset sanotun lain mukaisesta kuntoutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta.

2. Esityksen vaikutukset

Rintamaveteraanien kuntoutuksen menojen rahoittaminen ehdotetulla tavalla osaksi Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroista merkitsee valtion menojen vastaavansuuruista säästöä. Se, missä määrin Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroja käytetään rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin, ratkaistaisiin vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä ja päätettäessä Raha-automaattiyhdistyksen voittovarojen käytöstä. Valtion vuoden 2000 talousarvioesityksen mukaan rintamaveteraanien kuntoutuksen menoja rahoitettaisiin Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta 190 miljoonaa markkaa vuonna 2000. Valtion yleisiä budjettivaroja rintamaveteraanien kuntoutukseen käytettäisiin 5 miljoonaa markkaa. Esityksen ei arvioida heikentävän mahdollisuuksia rahoittaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen keskeisiä toimintoja Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroista.

3. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Asiasta on neuvoteltu Valtiokonttorin ja Raha-automaattiyhdistyksen kanssa.

4. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Esitys liittyy valtion vuoden 2000 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

5. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan rintamaveteraanien kuntoutuksesta 23 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain (1184/1988) 5 §:n 1 momentti seuraavasti:

5 §
Määräraha

Kuntoutuksesta sekä siihen liittyneestä ylläpidosta aiheutuneet tarpeelliset kustannukset korvataan valtion talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa. Tämän lain mukaisesta kuntoutuksesta ja siihen liittyneestä ylläpidosta aiheutuneisiin tarpeellisiin kustannuksiin voidaan käyttää myös Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa valtion talousarvioon tarkoitusta varten varatunmäärärahan rajoissa.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1999

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Peruspalveluministeri
Eva Biaudet

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.