16.06.2017 90/2017

Osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskeva työehtosopimus

Päätöksen antaja: Työtuomioistuin
Päätöksen numero: 90/2017
Päätöksen antopäivä: 16.06.2017
Yleissitovuus: Työehtosopimus ei ole yleissitova
Työnantajaosapuoli: Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry
Työntekijäosapuoli: Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry
Allekirjoituspäivämäärä: 31.12.2018
Voimaantulopäivämäärä: 01.01.2019
Päättymispäivämäärä: 31.12.2019
Huomautukset: --

Päätösteksti

TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 90
Antopäivä Diaarinro
16.6.2017 V 2/17

ASIA Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva valitus

VALITTAJAT Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry
Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN
Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös nro 5/2016 /
14.11.2016 Dnro 11621 osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskevan työehtosopimuksen
yleissitovuudesta

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU
Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on 14.11.2016 antamassaan päätöksessä
nro 5/2016 vahvistanut, että Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys
ry:n ja Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:n välinen osoitteettomien lähetysten
erillisjakelua koskeva työehtosopimus ei ole soveltamisalaltaan työsopimuslain 2 luvun
7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova.

Lautakunta on päätöksensä perusteluissaan todennut, että osoitteettomien lähetysten erillisjakelua
koskevaa työehtosopimusta noudatetaan sen soveltamisalaa koskevan määräyksen
mukaan osoitteettomien lähetysten erillisjakelua harjoittavissa työnantajayhdistyksen jäseninä
olevissa yrityksissä jakelua suorittavien työntekijöiden työsuhteisiin. Jakelua suorittavilla
työntekijöillä tarkoitetaan sekä päätyökseen jakelutyötä tekeviä ammattijakajia että vapaa-aikanaan
tai lisätyönä jakelua tekeviä kotipiirijakajia. Työehtosopimus vahvistettiin
4.3.2010 yleissitovuutta vailla olevaksi (TT 2010:126).

Työehtosopimus on soveltamisalaltaan päällekkäinen yleissitovaksi vahvistetun Palvelualojen
työnantajat PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n viestinvälitys- ja
logistiikka-alan työehtosopimuksen sekä yleissitovuutta vailla olevaksi vahvistetun Viestinnän
Keskusliitto ry:n ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n jakajia koskevan työehtosopimuksen
kanssa.

Helsingin hovioikeus on tuomiossaan 11.6.2015 katsonut, että Suomen Mainosjakajien Etujärjestö
ry ei edusta aidosti ja uskottavalla tavalla erillisjakelualalla toimivia henkilöitä. Yhdistystä
ei siten voida pitää työehtosopimuslain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuna työntekijäin
yhdistyksenä eikä työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuna valtakunnallisena
työntekijöiden yhdistyksenä.

Lautakunta on katsonut, ettei Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry aidosti edusta alan
työntekijöitä.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Valitukset
Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry

Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry (jäljempänä myös SKE ry) on
valituksessaan vaatinut, että työtuomioistuin ensisijaisesti kumoaa lautakunnan päätöksen ja
palauttaa asian lautakunnan uudelleen käsiteltäväksi ja toissijaisesti kumoaa lautakunnan
päätöksen ja vahvistaa, että nyt kysymyksessä oleva työehtosopimus on yleissitova.

Lautakunta on perustanut päätöksensä vastoin aiempaa ratkaisukäytäntöään siihen, ettei
työntekijäyhdistys aidosti edusta alan työntekijöitä, mutta ei ole arvioinut edustavuutta tilastotiedoilla.
Lautakunta on näin ollen tosiasiallisesti ottanut kantaa myös työehtosopimuksen
pätevyyteen, mikä ei kuulu lautakunnan toimivaltaan. Lautakunnalla ei ole toimivaltaa ratkaista
tai päättää niitä kriteereitä, joiden perusteella yhdistyksen toiminnan aitoutta arvioidaan
tai arvioida näitä kriteereitä. Lautakunta on näin ollen ylittänyt toimivaltansa, minkä
vuoksi sen päätös tulisi kumota.

Lautakunta on perustellut päätöksensä puutteellisesti, eikä perusteluista ilmene, millä perusteella
työntekijäyhdistys ei edusta aidosti alan työntekijöitä. Lautakunta ei ole myöskään perusteluissa
ottanut kantaa työntekijä- ja työnantajayhdistyksen esiin tuomiin seikkoihin. Toisin
kuin lautakunta on katsonut, Helsingin hovioikeus ei ole vahvistanut, ettei työntekijäyhdistys
aidosti edustaisi alan työntekijöitä. Hovioikeudessa käsitelty asia koski työntekijäyhdistyksen
perustamishetkeä ja 21.12.2009 voimaan tullutta työehtosopimusta. Lautakunnan
vahvistamispäätös koski sen sijaan 1.11.2014 voimaan tullutta työehtosopimusta, jolloin
työntekijäyhdistys oli toiminut jo viiden vuoden ajan. Vaikka työntekijäyhdistys ei siis olisi
ollut aito työntekijöitä edustava yhdistys vuonna 2009 tai sitä välittömästi seuranneena ajanjaksona,
se on ollut työntekijöitä edustava työehtosopimuksen voimaan tullessa 1.11.2014.

Hovioikeuden ja lautakunnan ratkaisut rikkovat perustuslaissa turvattua yhdistymisvapautta
eivätkä perustu lakiin. Ne ovat lisäksi ristiriidassa EU-oikeudellisten säännösten kanssa ja
rikkovat EIS 11 artiklaa, ILO:n yleissopimuksen 87 artiklaa ja SEUT 49 artiklaa.

Työtuomioistuimen tulee toissijaisesti vahvistaa osoitteettomien lähetysten erillisjakelua
koskeva työehtosopimus yleissitovaksi. Yleinen tuomioistuin tai lautakunta eivät voi päättää
yhdistykselle asetettavista kriteereistä, vaan niistä tulee säätää lailla. Laissa yhdistykselle
säädettyjen kriteereiden soveltaminen puolestaan kuuluu tuomioistuimen toimivaltaan.
Työntekijäyhdistys täyttää laissa työntekijäyhdistykselle asetetut edellytykset ja toimii sääntöjensä
mukaan Suomen valtakunnan alueella. Laissa ei ole asetettu työntekijäyhdistykselle
muita vaatimuksia esimerkiksi sen perustamista tai toiminnan järjestämistä koskien.

Työntekijäyhdistys perustettiin erillisjakelualalla toimivien työntekijöiden toimesta, koska
alalla oli tarvetta erillisjakelualan erityispiirteet huomioon ottavalle edunvalvonnalle ja työehtosopimukselle.
Työntekijäyhdistyksen perustamisen jälkeen työehtosopimusosapuolet
ovat solmineet jo neljä työehtosopimusta. Työehtosopimuksen palkkataso sovittiin ensimmäisessä
työehtosopimuksessa vastaamaan alalle vakiintunutta tasoa. Lisäksi työntekijäyhdistys
on neuvotellut jakelupalkkioihin korotuksia. Työntekijäyhdistys on lisäksi neuvotellut
työehtosopimukseen muun muassa piiriluokituksen sekä muita työntekijöille edullisia ehtoja.

Erillisjakelualan yritykset tai jakajat eivät olleet edustettuina viestinvälitys- ja logistiikkaalan
työehtosopimusta laadittaessa. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus ei ota
huomioon erillisjakelualan erityispiirteitä, kustannusrakennetta tai toimintaedellytyksiä.

Työehtosopimuksen osapuolet eivät edusta aidosti erillisjakelualan työntekijöitä eivätkä
työnantajia. Osapuolet eivät toimi erillisjakelualalla, joten niiltä puuttuu aito intressi neuvotella
alan ehdoista. Osapuolilla ei ole muuta kuin kilpailullinen intressi määrätä jakelupalkkioista
erillisjakelualalla. Palkkiot on määritelty niin korkeiksi, ettei liiketaloudellisesti kannattavan
erillisjakelutoiminnan harjoittaminen ole niitä noudattamalla mahdollista. Nyt kysymyksessä
oleva työehtosopimus on siten syntynyt tarpeesta saada alalle sen erityispiirteet
huomioon ottava työehtosopimus.

Vaikka työntekijäyhdistyksen järjestäytymisaste on alalle tyypillisellä tavalla suhteellisen
matala, työntekijäyhdistys edustaa aidosti kyseistä työtä tekeviä työntekijöitä ja tuntee jäsenistönsä
työn ja siihen vaikuttavat olosuhteet.

Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry

Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry (jäljempänä myös SME ry) on valituksessaan vaatinut,
että työtuomioistuin ensisijaisesti kumoaa lautakunnan päätöksen ja vahvistaa työehtosopimuksen
yleissitovaksi tai toissijaisesti palauttaa asia lautakunnan uudelleen käsiteltäväksi.

Nyt kysymyksessä oleva työehtosopimus on sopijaosapuolten välillä neljäs, soveltamisalallaan
ainoa valtakunnallinen työehtosopimus sekä soveltamisalaltaan edustava ja siten yleissitovaksi
vahvistettava. Sopijaosapuolten välillä on näin ollen jo vuosien ajan ollut jatkuvaa
neuvottelu- ja sopimustoimintaa, jonka sisältö on jatkuvasti kehittynyt. Sopijapuolet ovat
muun muassa neuvotelleet tuloksellisesti erillisjakelualan palkkauksesta ja palkanlisistä sekä
kehittäneet niitä oikeudenmukaisella ja kannustavalla tavalla. Työehtosopimusta sovelletaan
jatkuvasti ja sen sopijapuolet ovat aitoja ja todellisia työmarkkinaosapuolia.

Työntekijäyhdistyksen toiminta on merkittävää, koska erillisjakelun työntekijät ovat ilman
toimivaa ja järjestelmällistä edunvalvontaa työsuhteidensa luonteesta johtuen haavoittuvassa
asemassa.

Lautakunta on lisäksi ylittänyt toimivaltansa katsoessaan, ettei työntekijäyhdistys edusta aidosti
alan työntekijöitä.

Lautakunta on perustanut päätöksensä lähinnä hovioikeuden tuomioon ja sivuuttanut valittajien
asiassa antamat selvitykset ja lausumat. Näin ollen lautakunnan päätöstä rasittaa sellainen
prosessuaalinen virhe, jonka johdosta asia tulee palauttaa lautakunnan uudelleen käsiteltäväksi.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan lausunto

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on antanut työtuomioistuimelle
lausunnon valitusten johdosta. Lausunnossa on katsottu ensinnäkin, että työehtosopimuksen
solmineet yhdistykset eivät ole olleet asianosaisia Helsingin hovioikeuden ratkaisemassa
asiassa. Hovioikeuden ratkaisulla on kuitenkin ollut todistusvaikutus nyt kysymyksessä olevassa
asiassa.

Valituksissa ei ole esitetty seikkoja, joiden perusteella lautakunnan päätöstä tulisi muuttaa ja
valitukset tulisi siten hylätä.

Valittajien vastaselitykset

Työtuomioistuin on pyytänyt valittajilta vastaselitykset työehtosopimuksen yleissitovuuden
vahvistamislautakunnan lausunnon johdosta.

Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry

Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry on vastaselityksessään viitannut
valituksessa esitettyyn ja todennut lisäksi seuraavaa.

Työntekijäyhdistyksen säännöissä ei ole mitään sellaista, minkä vuosi sitä ei voisi pitää lain
mukaisena järjestönä. Lautakunnan päätöksessä viitatusta hovioikeuden perusteluistakaan ei
ilmene muutakaan sellaista seikkaa, jonka vuoksi yhdistystä ei pidettäisi sen sääntöjen ja jäsenkunnan
osalta aitona. Hovioikeuden päätöksellä ei ole tässä asiassa oikeusvoimaa, eikä
kysymys ole oikeuskäytännöstä, vaan yksittäisen asian perusteluista.

Suurin osa valtakunnallisesta mainosjakelusta tapahtuu Posti Oy:n toimesta postinjakelun
yhteydessä, jolloin jakelijoina toimivat Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n edustamat
postinjakajat. Mainosjakelusta kilpailevat erillisjakeluyhtiöt, joiden toimintalogiikka ja
-edellytykset poikkeavat Posti Oy:n vastaavista. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksessa
on erillisjakeluyhtiöitä koskeva liite, jossa on määritelty erillisjakelualan jakelupalkkiot.
Palkkiot eivät perustu todelliseen käytäntöön ja ovat niin korkeita, ettei erillisjakelualan
yhtiö voi toimia niiden mukaan. Tämän vuoksi erillisjakelualan oma työehtosopimus
on elintärkeä alan yrityksille ja niissä toimiville jakajille.

Lautakunnan olisi tullut perustaa päätöksensä hovioikeuden perusteluihin viittaamiseen sijaan
itsenäiseen harkintaan erityisesti siksi, että päätös on olennainen muutos lautakunnan
vakiintuneeseen käytäntöön. Lautakunnan olisi tullut huolellisesti selvittää nyt kysymyksessä
oleva asia ja perustella päätöksensä. Lautakunta ei ole myöskään lausunnossaan korjannut
näitä puutteita. Lautakunta ei ole myöskään lausunnossaan ottanut kantaa väitteeseen, että
sen päätös on perusoikeuksien vastainen. Lautakunnan olisi tullut huomioida perusoikeudet
viran puolesta.

Lautakunnan päätöstä käytetään jo tällä hetkellä hyväksi erilaisissa vireillä olevissa asioissa,
joissa viitataan lautakunnan ratkaisuun.

Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry

Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry vastaselityksessään viitannut valituksessa esitettyyn
ja todennut lisäksi seuraavaa.

Korkein oikeus on tähänkin tapaukseen soveltuvassa ratkaisussaan KKO 2017:29 korostanut
järjestäytymisvapautta perus- ja ihmisoikeutena. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa
työntekijäyhdistyksellä on oikeus järjestäytyä ja neuvotella omaa työtään koskeva työehtosopimus
muista työehtosopimuksista riippumatta. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus
koskee faktisesti vain yhtä työnantajaa, eikä sen soveltamisalalla tehdä osoitteettomien
lähetysten erillisjakelua. Näin ollen työntekijäyhdistyksen jäsenet muodostavat selkeästi
erillisen työntekijäryhmän, jolla on oikeus sopia omista työehdoistaan työehtosopimuksella.

Työehtosopimuksen edustavuutta tulee arvioida voimassaolevan sopimuksen valossa eikä
vuosia ennen sopimuksen voimaatuloa päättyneen yksittäisen työsuhteen perusteella. Näin
ollen lautakunnan ratkaisu perustuu olennaisesti virheellisiin johtopäätöksiin, kun se on pe-
rusteluissaan viitannut ainoastaan hovioikeuden ratkaisuun. Hovioikeuden ratkaisusta ei ole
mahdollista päätyä lautakunnan tekemään johtopäätökseen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry on vaatinut suullisen käsittelyn toimittamista kuullakseen
henkilötodistajina yhdistyksen neljää toimihenkilöä yhdistyksen toiminnan sisällön
laajuudesta ja kehittymisestä, toimialan työmarkkinatilanteesta ja kysymyksessä olevan työehtosopimuksen
edustavuudesta.

Jäljempänä on pääasiaratkaisun perusteluissa esitetty seikat, joiden nojalla asia on ratkaistu.
Todistajien kuuleminen ilmoitetuista teemoista on asiassa merkityksellisten seikkojen kannalta
ilmeisen tarpeetonta. Tämän vuoksi työtuomioistuin on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa
annetun lain 37a §:n ja hallintolainkäyttölain 38 §:n nojalla hylännyt esitetyn
vaatimuksen.

Pääasiaratkaisun perustelut

1. Yleissitovuusasian aikaisempi käsittely

Kysymys osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskevan työehtosopimuksen yleissitovuudesta
on viimeksi ollut työtuomioistuimen käsiteltävänä ratkaisussa TT 2010:126. Siinä
katsottiin, ettei työehtosopimusta voitu vahvistaa yleissitovaksi, koska samalla alalla sovellettiin
viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta, joka oli lainvoimaisesti vahvistettu
yleissitovaksi. Tietyllä alalla voi olla vain yksi työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla
edustava ja yleissitova työehtosopimus. Tässä tapauksessa yleissitovaksi työehtosopimukseksi
oli vahvistettu soveltamisalaltaan laajempi ja edustavampi viestinvälitys- ja logistiikka-
alan työehtosopimus.

Nyt esillä olevassa asiassa valittajat eivät ole väittäneet, että asetelma olisi muuttunut vuoden
2010 ratkaisusta ja että osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskeva työehtosopimus
olisi kasvanut soveltamisalaltaan laajemmaksi kuin viestinvälitys- ja logistiikka-alan
työehtosopimus. Jälkimmäinen työehtosopimus on viimeksi yleissitovuuden vahvistamislautakunnan
päätöksellä 22.3.2012 nro 6/2012 vahvistettu yleissitovaksi sopimusalaltaan selvästi
laajimpana työehtosopimuksena. Päätöksessä on otettu huomioon myös työehtosopimuksen
kanssa osittain päällekkäinen osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskeva työehtosopimus.

Valittajat ovat tosin väittäneet - samalla tavoin kuin valittaja vuoden 2010 tapauksessa -
ettei viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta voida pitää alalla edustavana, koska
työehtosopimuksen osapuolet eivät toimi erillisjakelualalla. Myös työtuomioistuimen vastaus
tähän väitteeseen on sama kuin edellisellä kerralla. Esitetty näkökohta vaikuttaa viestinvälitysalan
työehtosopimuksen, ei nyt käsiteltävän sopimuksen edustavuuden arviointiin.
Työtuomioistuin ei voi muutoksenhakuasteena ottaa käsiteltäväkseen sellaista asiaa, johon
ensi asteen viranomainen ei ole valituksenalaisessa päätöksessään ottanut kantaa.

2. Yleisissä tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden merkitys

Erillisjakelua koskevan työehtosopimuksen yleissitovuus on tullut lautakunnassa uudelleen
tarkasteltavaksi, kun Helsingin hovioikeus on 11.6.2015 annetussa tuomiossaan nro 839 katsonut,
ettei sopimuksen allekirjoittanutta SME ry:tä voitu pitää työehtosopimuslain 1 §:n 2
momentissa tarkoitettuna työntekijäin yhdistyksenä eikä työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 3 momentissa
tarkoitettuna valtakunnallisena työntekijöiden yhdistyksenä. Yhdistyksen ei katsottu
edustavan aidosti ja uskottavalla tavalla erillisjakelualalla toimivia henkilöitä. Tuomio
tarkoittaa, ettei yhdistyksen tekemää työehtosopimusta voitu pitää pätevänä. Korkein
oikeus on 18.3.2016 tekemällään päätöksellä hylännyt hovioikeuden tuomiosta tehdyn valituslupahakemuksen.
Päätöksestä on vireillä purkuhakemus.
Työtuomioistuimessa SKE ry on vastaselityksessään ilmoittanut, että erillisjakelualan oma
työehtosopimus on elintärkeä alan yrityksille ja niissä toimiville jakajille. Vahvistamislautakunnan
tekemää päätöstä käytetään jo nyt hyväksi eri puolilla Suomea jakeluyhtiöitä vastaan
ajettavissa jutuissa. Valituksen mukaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen
erillisjakelua koskeva palkkaliite on kohtuuttoman kallis ja hyvän tavan vastainen.

Edellä esitetyn mukaan yleisissä tuomioistuimissa ajettavissa jutuissa on kysymys työsopimuslain
2 luvun 7 §:n 3 momentista, jonka mukaan valtakunnallisen työntekijäyhdistyksen
kanssa tehtyyn työehtosopimukseen sidottu työnantaja saa soveltaa tätä sopimusta alan
yleissitovan työehtosopimuksen sijasta. Hovioikeuden ratkaisemassa tapauksessa vastaajana
on ollut SKE ry:een järjestäytynyt yritys, joka huolimatta sidonnaisuudestaan erillisjakelua
koskevaan työehtosopimukseen on hovioikeuden tuomiolla velvoitettu noudattamaan yleissitovan
viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen ehtoja. Kaikesta päättäen valittajan
viittaamissa muissakin oikeudenkäynneissä on samanlainen riita-asetelma.

Työtuomioistuimen käsityksen mukaan yleissitovuuden vahvistamista koskeva menettely
muutoksenhakuineen ei kuitenkaan näissä olosuhteissa ole tällaisen riitakysymyksen oikea
käsittelyjärjestys. Asian selvittäminen palvelee viime kädessä yleisille tuomioistuimille kuuluvan,
työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 3 momentin tulkintaa koskevan erimielisyyden ratkaisemista.
Tästä ovat hovioikeus ja korkein oikeus jo antaneet päätöksensä. Uudempien työehtosopimusten
pätevyys on tutkittavana alioikeuksissa vireillä olevissa oikeudenkäynneissä.

3. Yhteenveto ja johtopäätökset

Valittajat ovat laajasti perustelleet vaatimusta vahvistamislautakunnan päätöksen kumoamisesta
yhdistymisvapauden suojaa koskevilla näkökohdilla. Työtuomioistuimella ei ole tarvetta
ottaa enemmälti kantaa näihin perusteluihin, sillä jo edellä 1. jaksossa esitetyn mukaan
on selvää, ettei osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskevaa työehtosopimusta voida
vahvistaa yleissitovaksi viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen sijasta.

Työtuomioistuin katsoo myös, ettei yleissitovuuden vahvistamislautakunta ole ylittänyt toimivaltaansa
lausuessaan erillisjakelualalle solmitun työehtosopimuksen pätevyydestä. Työehtosopimuksen
pätevyys on myös sen yleissitovuuden yksi edellytys työsopimuslain 2 luvun
7 §:n 1 momentin mukaan. Tästä syystä ja jaksossa 2. esitetyillä muilla perusteilla asian
palauttamiselle lautakunnan uudelleen käsiteltäväksi ei ole aihetta.

Päätöslauselma

Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry:n ja Suomen Mainosjakajien
Etujärjestö ry:n valitukset hylätään.

Presidentti Jorma Saloheimo

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Wirén, Siitonen,
Äimälä ja Schön jäseninä. Esittelijä on ollut Taramaa.

Päätös on yksimielinen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.