14.12.2015 23/2015

Elokuva- ja tv-tuotantoa koskeva työehtosopimus

Päätöksen antaja: Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta
Päätöksen numero: 23/2015
Päätöksen antopäivä: 14.12.2015
Yleissitovuus: Työehtosopimus ei ole yleissitova
Työnantajaosapuoli: Pavelualojen työnantajat PALTA ry
Työntekijäosapuoli: Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden liitto ry, Suomen Journalistiliitto ry
Allekirjoituspäivämäärä: 14.12.2017
Voimaantulopäivämäärä: 01.11.2017
Päättymispäivämäärä: 31.12.2019
Huomautukset: --

Päätösteksti

TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 21
Antopäivä Diaarinro
26.2.2020 V 1/19

ASIA Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva valitus

VALITTAJAT Suomen Journalistiliitto ry, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry

KUULTAVAT Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta, Palvelualojen työnantajat PALTA ry

TYÖEHTOSOPIMUKSEN YLEISSITOVUUTTA KOSKEVA PÄÄTÖS 14.12.2015

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvisti 14.12.2015 antamallaan
päätöksellä, että Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, Suomen Journalistiliitto ry:n ja
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n välinen elokuva- ja TV-tuotantoa koskeva
työehtosopimus (jäljempänä työehtosopimus) ei ollut soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun
7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova. Työehtosopimuksen
yleissitovuuden vahvistamislautakunta (jäljempänä lautakunta) totesi päätöksen perusteluissa
muun ohella seuraavaa.

Elokuva- ja TV-tuotantoa koskeva työehtosopimus oli valtakunnallinen. Sopimuksella määrättiin
TV- ja elokuvatuotantoa harjoittavien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden
palkka- ja työehdot. Sopimusta sovellettiin esimerkiksi pitkien näytelmäelokuvien, lyhytelokuvien,
dokumenttielokuvien, videoelokuvien, mainosten ja mainoselokuvien sekä TV-ohjelmien
tuotannossa ja lähettämisessä.

Työehtosopimukseen osalliset liitot olivat työehtosopimuslain 2 §:n mukaisesti ilmoittaneet
jäsenmääränsä seuraavasti. Palvelualojen työnantajat PALTA ry (jäljempänä PALTA) oli ilmoittanut,
että sen jäsenyritysten palveluksessa oli 298 työehtosopimuksen soveltamispiirissä
olevaa työntekijää. Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry (jäljempänä Teme) oli ilmoittanut,
että 565 sen jäsentä työskenteli työehtosopimuksen soveltamisalalla. Suomen Journalistiliitto
ry (jäljempänä Journalistiliitto) oli ilmoittanut, että 179 sen jäsentä työskenteli työehtosopimuksen
soveltamisalalla.

Työehtosopimusta sovellettiin ainakin toimialaluokissa elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien
tuotanto ja elokuvien, video- ja televisio-ohjelmien jälkituotanto. Tilastokeskuksen
vuoden 2012 työssäkäyntitilaston mukaan näillä toimialoilla työskenteli noin 2.100 työntekijää.
Kun verrattiin toisiinsa yhtäältä työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työntekijämäärää
(vähintään 2.100) ja toisaalta työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen
sitovuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää (298), voitiin todeta, että työehtosopimusta
ei voitu pitää työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan
edustavana.

YLEISSITOVUUDEN UUDELLEEN KÄSITTELY

Vireilletulo

PALTA, Teme ja Journalistiliitto, joilla oli työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta
annetun lain 10 §:n mukainen valitusoikeus, katsoivat lautakunnalle antamissaan työehtosopimuskautta 1.11.2017–31.12.2019 koskevissa selvityksissä, että työehtosopimusta olisi pidettävä yleissitovana. Lautakunta käsitteli sopijaosapuolten selvityksiä mainitun lain 7 §:n mukaisena pyyntönä asian uudelleen käsittelystä.

Valituksenalainen 29.3.2019 annettu päätös

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta hylkäsi päätöksellään 29.3.2019
nro 44/2019 hakemuksen työehtosopimuksen yleissitovuuden uudelleen käsittelystä. Lautakunta
totesi päätöksensä perusteluissa muun ohella seuraavaa.

Työehtosopimusta noudatettiin sen soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaan PALTA:n
jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työskentelivät elokuva- ja TV-tuotantoalalla. Työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan sitä sovellettiin esimerkiksi pitkien elokuvien, lyhytelokuvien, dokumenttielokuvien, videoelokuvien, mainosten ja mainoselokuvien sekä TV-ohjelmien tuotannossa ja lähettämisessä.

Vahvistamisasian valmistelun yhteydessä Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO ry, Suomen
Näyttelijäliitto ry sekä Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry olivat esittäneet lautakunnalle
pyynnön työehtosopimuksen soveltamisalan rajaamisesta ja vahvistamisesta siten,
että työehtosopimusta ei sovellettaisi ohjaajan, fiktion käsikirjoittajan ja näyttelijän työtehtäviin.
Yhdistykset olivat katsoneet, että Temellä ja Journalistiliitolla ei ollut toimivaltaa
edustaa näitä työntekijäryhmiä.

Työehtosopimuksen sopijaosapuolten yhteisen näkemyksen mukaan ohjaajat ja käsikirjoittajat
kuuluivat työehtosopimuksen soveltamisalaan, mutta näyttelijät eivät. Lautakunnalla ei
ollut perusteita tulkita soveltamisalaa muulla tavalla.

Temen ja Journalistiliiton antamien selvitysten mukaan niiden jäsenkunnassa oli ohjaajia
yhteensä 444 ja käsikirjoittajia 151. Yhdistyksiin kuului laajasti myös muita työehtosopimuksen
soveltamisalaan kuuluvia työntekijäryhmiä. Lautakunta katsoi, että mainittujen
työntekijäyhdistysten edustavuudessa ei ollut sellaista puutetta, että ne eivät olisi kelpoisia
solmimaan työehtosopimusta alan työsuhteiden ehdoista myös ohjaajien ja käsikirjoittajien
työhön.

Työehtosopimukseen osalliset liitot olivat työehtosopimuslain 2 §:n mukaisesti ilmoittaneet
jäsenmääränsä seuraavasti. PALTA oli ilmoittanut, että sen 21 jäsenyrityksen palveluksessa
oli 573 työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevaa työntekijää. Teme oli ilmoittanut, että
550 sen jäsentä työskenteli työehtosopimuksen soveltamisalalla. Journalistiliitto oli ilmoittanut,
että 250 sen jäsentä työskenteli työehtosopimuksen soveltamisalalla.

Työehtosopimusta sovellettiin Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaisissa toimialaluokissa
59110 "elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto” ja 59120 ”elokuvien,
videoiden ja televisio-ohjelmien jälkituotanto”. Työehtosopimusta sovellettiin sopijaosapuolilta
saadun selvityksen mukaan työntekijöihin, toimihenkilöihin ja ylempiin toimihenkilöihin.
Tilastokeskuksen vuoden 2016 työssäkäyntitilastossa esitettyjen työntekijämäärien mukaan
työehtosopimuksen soveltamisalalla työskenteli mainituissa toimialaluokissa yhteensä
2.069 työntekijää. Sopijaosapuolten näkemyksen mukaan työehtosopimusta ei sovellettu
työssäkäyntitilaston toimialaluokassa 60201 "televisio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen
(pl. maksulliset TV-kanavat)”.

Työehtosopimuksen edustavuutta arvioitaessa oli otettava huomioon kaikki kyseisellä alalla
työskentelevät työntekijät. Elokuva- ja TV-tuotannon työehtosopimuksen soveltamisalamääräys
oli sanamuotonsa mukaan laaja käsittäen työntekijät koko elokuva- ja TV-tuotantoalalla.
Soveltamisalamääräyksen mukaan sopimusta sovellettiin myös TV-ohjelmien tuotannossa
ja lähettämisessä.

TV-ohjelmien tuotantoja tehtiin myös Yleisradio Oy:ssä ohjelmien lähettämisen yhteydessä.
Yhtiössä sovellettiin muun ohella PALTA:n ja Journalistiliiton välistä yrityskohtaista Yleisradion
ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimusta ja lisäksi PALTA:n ja Ammattiliitto Pro
ry:n välistä teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. Yleisradio Oy oli rekisteröity
yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä toimialaluokkaan 60201. Mediahub Helsinki
Oy:ssä taas oli PALTA:n ja Journalistiliiton välinen työehtosopimuspöytäkirja, jonka lisäksi
yhtiössä noudatettiin kyseisen pöytäkirjan mukaan elokuva- ja TV-tuotantoa koskevaa työehtosopimusta.

Toimialaluokituksen luokan 6020 ”televisio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen” ja
60201 ”televisio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen (pl. maksulliset tv-kanavat)” kuvauksen
mukaan siihen kuului muun ohella ”radio- ja televisioyhtiön ohjelmatuotanto, kun
se tapahtuu integroituneena lähetystoimintaan”. Työssäkäyntitilaston luokkaan 60201 oli
tilastoituna 3.796 työntekijää, joista valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden palveluksessa oli
3.467. Yleisradio Oy oli valtioenemmistöomisteinen osakeyhtiö. Yleisradio Oy:stä saadun
selvityksen mukaan PALTA:n ja Journalistiliiton välisen yleisradion ohjelmatyöntekijöiden
työehtosopimuksen soveltamisala oli laaja kattaen kaikki ohjelmien ja sisältöjen tekemiseen
liittyvät sekä sisältöjen tekemistä välittömästi tukevat tehtävät. Yläraja oli tuottajatehtävissä.
Ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimuksen soveltamisalalla työskenteli noin 2.500 henkilöä.
Yleisradion teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalalla työskenteli noin
50 henkilöä. Mediahub Helsinki Oy:ssä työskenteli 88 työntekijää.

Sopijaosapuolten näkemyksen mukaan Yleisradio Oy:ssä ja Mediahub Helsinki Oy:ssä
työskenneltiin eri toimialalle solmittujen yrityskohtaisten työehtosopimusten mukaisesti.
Lautakunta totesi, että vaikka edellä mainitut yhtiöt olivat yrityskohtaisen työehtosopimuksen
soveltamispiirissä, työtehtävät kuuluivat myös elokuva- ja TV-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaan silloin kun niissä suoritettiin viimeksi mainitussa työehtosopimuksessa tarkoitettua työtä.Työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä oli mainittu nimenomaisesti TV-ohjelmien lähettäminen.

Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu asianomainen ala määräytyi työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen perusteella. Lautakunta katsoi, että kyseisten yhtiöiden työntekijöitä ei voitu jättää ottamatta huomioon elokuva- ja TV-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman alan työntekijöiden määrää laskettaessa. Kyseiset 2.638 työntekijää tilastoituivat pääasiassa työssäkäyntitilaston luokkaan 60201. Kun otettiin huomioon työssäkäyntitilaston luokkiin 59110 ja 59120 tilastoidut 2.069 työntekijää, lautakunta arvioi koko elokuva- ja TV-tuotannon työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien työntekijöiden lukumääräksi yhteensä noin 4.500.

Sopijaosapuolten näkemyksen mukaan työssäkäyntitilasto ei osoittanut alan oikeaa työntekijöiden
lukumäärää, koska tilastoissa oli mukana muun ohella yrittäjiä, työehtosopimuksen
soveltamisalalla työskentelemättömiä ja tuotantoyritysten johtohenkilöitä. Edellä mainittuihin
työssäkäyntitilaston luokkiin oli tilastoitu myös joitakin sellaisia yrityksiä, jotka eivät
toimineet työehtosopimuksen soveltamisalalla. Lisäksi alan työn luonteesta johtuen samoja
työntekijöitä oli ilmoitettu tilastoihin useamman kerran. Sopijaosapuolet olivat katsoneet,
että työssäkäyntitilasto ei kuvannut luotettavasti alan kokonaistyöntekijämäärää. Sopijaosa
puolten yhteisen arvion mukaan alalla työskenteli tavallisesti noin 800–900 henkilöä, jotka
olivat kattavasti Temen ja Journalistiliiton jäseniä. Temen mukaan ruuhkahuippuina työntekijämäärä
saattoi olla tilapäisesti enimmillään noin 1.200 henkilöä.

Lautakunta totesi, että Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta ilmenivät erikseen yrittäjäasemassa
olevat henkilöt. Heitä ei huomioitu alan kokonaistyöntekijämäärässä, eivätkä yrittäjät
sisältyneet lautakunnan käyttämään työntekijöiden lukumäärään. Työssäkäyntitilaston
tuotannossa käytettiin yli 30 eri rekisterin tai tietoaineiston tietoja. Tiedot henkilön toiminnasta
ja työpaikasta olivat vuoden viimeiseltä viikolta. Työssäkäyntitilastossa henkilön toimiala
määräytyi työnantajan toimipaikan toimialan mukaan. Henkilö tilastoitiin ensisijaisesti
pääasiallisen työsuhteensa mukaan. Alan työntekijät eivät siten olleet tilastoituina moneen
kertaan samalle tai eri toimialalle.

Lautakunta katsoi, että työssäkäyntitilastosta oli tässä tapauksessa saatavissa edustavuuden
arvioinnin kannalta luotettavin tieto alan työntekijöiden kokonaismäärästä. Asiassa ei ollut
esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella lautakunnan olisi ollut perusteltua poiketa
työssäkäyntitilastoon perustuvasta arviosta tai vähentää sopijaosapuolten esittämällä tavalla
työehtosopimuksen soveltamisalaan kuulumattomia sellaista lukumäärää, että sillä olisi olennaista
vaikutusta edustavuusarvioon.

Lautakunta otti huomioon, että työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvista työntekijöistä
kaikki ohjaajat ja käsikirjoittajat eivät olleet järjestäytyneet Temeen tai Journalistiliittoon,
vaikka monet olivat näin tehneet. Suomen Elokuvaohjaajaliitossa oli 135 jäsentä ja Suomen
Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:ssä 450 jäsentä. Koska myös nämä henkilöt voivat
työskennellä elokuva- ja TV-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla, alan
kokonaistyöntekijämäärän täytyi olla suurempi kuin pelkästään Temen tai Journalistiliiton
yhteinen jäsenmäärä 800.

Lisäksi lautakunta totesi, että AV-tuotantoalan etujärjestönä toimivaan Audiovisual Producers
Finland - APFI ry:een (jäljempänä APFI) kuului jäseninä 70 yritystä. Näiden työntekijämäärää
ei ollut pystytty selvittämään. Jäsenmäärä verrattuna PALTA:an järjestäytyneiden
yritysten määrään viittasi kuitenkin edellä mainittua suurempaan alan työntekijämäärään.

Kun verrattiin toisiinsa yhtäältä työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työssäkäyntitilaston
osoittamaa työntekijämäärää, noin 4.500 työntekijää, ja toisaalta työehtosopimuksen
työehtosopimuslain mukaiseen sitovuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää, 573 työntekijää,
työehtosopimusta ei voitu pitää työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla
tavalla soveltamisalallaan edustavana.

Työehtosopimuksen sopijaosapuolet eivät olleet arvioillaan alan työntekijämääristä osoittaneet,
että työehtosopimuksen vahvistamisen edellytyksissä olisi tapahtunut sellaisia olennaisia
muutoksia, että asian uudelleen käsittelylle olisi perusteita.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suomen Journalistiliitto ry:n ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n yhteinen valitus

Journalistiliitto ja Teme ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että työehtosopimuksen
yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös kumotaan ja elokuva- ja TV-tuotantoa koskeva
työehtosopimus vahvistetaan soveltamisalallaan edustavaksi ja siten yleissitovaksi.

PALTA on ilmoittanut, että sen jäsenyritysten palveluksessa oli vuoden 2018 lopussa 573
kyseisen työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevaa työntekijää. Tämän jälkeen PALTA:
an oli liittynyt uusia tuotantoyhtiöitä. Teme on ilmoittanut, että 550 sen jäsentä työskenteli
työehtosopimuksen soveltamisalalla. Journalistiliitto on ilmoittanut, että 250 sen jäsentä
työskenteli työehtosopimuksen soveltamisalalla. Yhteensä alan työntekijäliittojen jäsenmäärä
sopimusalalla oli 800 jäsentä.

Liittojen jäsenmäärien suhteessa noin 72 prosenttia työntekijäliittojen jäsenistä oli töissä
PALTA:n jäsenyritysten palveluksessa. Työntekijät olivat jopa poikkeuksellisen hyvin
järjestäytyneitä, sillä alalla oli kaksi ammattiliittoa, jotka neuvottelivat PALTA:n kanssa työehtosopimuksesta.

Alalla toimiva kolmas ammattiliitto oli Suomen Näyttelijäliitto ry, joka ei ollut työehtosopimuksen
osapuoli ja jonka jäseninä olevat näyttelijät eivät siten olleet työehtosopimuksen
piirissä.

Alan liitot olivat arvioineet lautakunnalle alan kokonaistyöntekijämääräksi 900–1.200 henkilöä.
Myös tähän lukumäärään suhteutettuna työehtosopimus tuli katsoa yleissitovaksi.
Alan liittojen ilmoittamille samansuuntaisille lukumäärille tuli antaa merkittävä painoarvo
päätöksenteossa.

Alan lukumäärien arviointi ja tilastointi oli hankalaa. Liitot ovat lukumäärissä ottaneet huomioon
seuraavat olennaiset seikat.

Elokuva-TV-tuotantoala oli pätkätyöala. Pätkätyö ei aina ja automaattisesti ollut työsuhteista,
vaan alalla toimi lukuisa joukko joko kokonaan tai osan aikaa itsensä työllistäjinä tai yrittäjinä
toimivia. Alan työt olivat usein projektiluontoisia, ja työsuhteet olivat tyypillisesti
vain päivien ja korkeintaan joidenkin viikkojen mittaisia. Työn ja tarvittavien työntekijöiden
määrä saattoi vaihdella merkittävästi eri vuosina. Alalla merkittävä osa työvoimasta liikkui
alan projektiluonteisen työn, työttömyyden, muun alan työn, opiskelun, apurahatyöskentelyn
ynnä muun välillä. Osaltaan alan lukumäärien tilastoinnin hankaluudesta kertoi se, että
AV-tuotantoalan etujärjestö APFI:n jäsenyritysten työntekijämäärää ei ollut pystytty selvittämään.

Lautakunta oli virheellisesti ottanut päätöksessään mukaan alan työvoimaan Yleisradio Oy:n
ja Mediahub Helsinki Oy:n työntekijät sekä arvioinut työntekijämäärää yksinomaan
Tilastokeskuksen tilastoista saatavien tietojen pohjalta. Samalla osallisena olevien liittojen
ilmoittamat lukumäärät oli täysin sivuutettu.

Elokuva- ja TV-tuotantoa koskeva työehtosopimus oli tarkoitettu sovellettavaksi yhtiöissä,
joiden pääasiallinen toimiala oli yksityinen (vertaa julkinen / valtio-omisteinen) TV-ohjelmien
ja elokuvien tuottaminen.

Yleisradio Oy ei ollut elokuva- ja TV-tuotantoalan yhtiö, eli niin sanottu tuotantoyhtiö, vaan
julkisen palvelun viestintäyhtiö. Yhtiön tehtävä perustui Yleisradio Oy:stä annetun lain
(yleisradiolaki) 7 §:ään.

Tehtävänsä toteuttamiseksi Yleisradio Oy myös tuotti televisio-ohjelmia, mutta niiden tuotanto
ei ollut Yleisradion päätoimiala. TV-ohjelmien tuottamisen lisäksi Yleisradio Oy toteutti
julkisen palvelun tehtäväänsä muun muassa tuottamalla ja lähettämällä radio-ohjelmia
sekä verkkouutisia.

Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimus oli solmittu vuonna 2017. Sen osapuolina
olivat Journalistiliitto ja PALTA. Sen soveltamisalalla oli arviolta yhteensä noin 2.466
työntekijää, joista ainakin 1.650 työskenteli joko kokonaan, pääosin tai ainakin osittain
myös radioon ja verkkoon. Tässä joukossa oli myös markkinoinnin tai muun oheistoiminnan
parissa työskenteleviä.

Lautakunta ei ollut aikaisemmassa päätöksessään vuodelta 2015 todennut mitään Yleisradio
Oy:öön liittyvää arvioidessaan työehtosopimuksen yleissitovuutta.

Mediahub Helsinki Oy:n 88 työntekijää ei myöskään voitu laskea mukaan alan
kokonaistyöntekijämäärään.Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä (YTJ) oleva yrityksen päätoimiala
oli muut palvelut liike-elämälle (82990). Yhtiön palveluihin kuuluivat myös muun muassa
radiouutiset, striimauspalvelut, monikanavainen viestintä, valmennuspalvelut, tilaisuuksien
juontajapalvelut sekä SuomiAreena. Mikään näistä ei ollut elokuva- ja TV-tuotantoalaan
kuuluvaa työtä.

Mediahub Helsinki Oy:ssä oli Journalistiliiton ja PALTA:n välinen työehtosopimuspöytäkirja,
jonka lisäksi yhtiössä noudatettiin kyseisen pöytäkirjan mukaan elokuva- ja TV-tuotantoa
koskevaa työehtosopimusta. Kyseisen työehtosopimusviittauksen kautta voisi sinänsä
olla mahdollista tulkita Mediahub Helsinki Oy:n työntekijämäärä osaksi alan
kokonaistyöntekijämäärää. Jos näin tehtäisiin, pitäisi se vastaavasti lisätä PALTA:n jäsenyritysten
työntekijämäärään.

Lautakunta oli aikaisemmassa päätöksessään vuodelta 2015 viitannut Tilastokeskuksen
työssäkäyntitilaston mukaisiin toimialaluokkiin 59110 ja 59120. Näissä toimialaluokissa oli
ollut vuonna 2016 kaikkiaan 2.069 palkansaajaa. Tätä lukumäärää ei tullut ottaa huomioon
alan työntekijämäärän arvioinnissa.

Ensinnäkin lukumäärätieto oli kolmen vuoden takaa. Elokuva- ja TV-tuotantoalan volyymi
vaihteli paljon vuosittain johtuen alan projekti- ja pätkätyöluonteesta.

Tilastokeskuksesta saadun tiedon mukaan luokitus määräytyi vuoden viimeisen viikon
tilanteen mukaan. Tämä ei ollut edustava ajankohta alan työsuhteiden ja työntekijämäärien
arvioinnissa ottaen huomioon alan tuotannot.

Niin ikään Tilastokeskuksesta saadun tiedon mukaan mainituissa kahdessa toimialaluokassa
oli yhteensä yli 300 yritystä. Alan toimijat (liitot, APFI, Elokuvasäätiö, Yleisradio Oy) olivat
eri yhteyksissä arvioineet, että alalla oli noin satakunta (tai alle) toimivaa yritystä. Näistäkin
valtaosa oli hyvin pieniä. Ei ollut realistista päätellä, että kukin alan yritys työllistäisi
keskimäärin noin 20 työntekijää.

Valittajat olivat käyneet läpi Tilastokeskuksen aineistoa toimialaluokituksen ja ammattinimikkeiden
ristiin ajosta. Siltä osin kuin alalla olevat tehtävät ja ammatit voitiin erotella koko
aineistosta, alan tunnistettavia työntekijöitä oli 1.144. Tämä lukumäärä vastasi hyvin niitä
arvioita, jotka Journalistiliitto, Teme ja PALTA olivat esittäneet lautakunnalle.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan lausunto

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on viitannut valituksenalaisen
päätöksensä perusteluihin ja lausunut lisäksi seuraavaa.

Yleisradio Oy oli osakeyhtiömuotoinen työnantaja, jonka työntekijät työskentelivät
työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaisesti ”TV-ohjelmien tuotantoa ja lähettämistä”
koskevissa tehtävissä. Näin ollen kyseiset työntekijät tuli ottaa huomioon alan
kokonaistyöntekijämäärää arvioitaessa.

Mediahub Helsinki Oy:ssä sovellettava työehtosopimuspöytäkirja viittasi käsiteltävänä olevaan
työehtosopimukseen, mikä osoitti, että myös mainittu yhtiö toimi elokuva- ja TV-tuotantoa
koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla. Yhtiön työntekijöiden lukumäärä ei
kuitenkaan ollut alan kokonaistyöntekijämäärän kannalta oleellinen.

Vuoden 2015 päätös oli perustunut sopijaliittojen ilmoitukseen, jonka perusteella sopimus
oli ollut selvästi vailla yleissitovuutta. Sopimuksen soveltamisalalla toimivia yrityksiä ja niiden
työntekijämäärää ei siten ollut enemmälti selvitetty tuolloin.

Lautakunta oli pyrkinyt selvittämään alan kokonaistyöntekijämäärää mahdollisimman tarkoin
kysymällä työntekijämäärästä myös sopijaosapuolten arvioita. Asian käsittelyn eri vaiheissa
sopijaosapuolten lautakunnalle ilmoittamat arviot alan työntekijämäärästä (900–1200)
olivat olleet epätarkkoja. PALTA oli vahvistamisasian valmistelun aikana pyrkinyt
selvittämään alan yritysten ja niiden työntekijämäärää APFI:n kautta, mutta sieltä ei ollut
saatu asian ratkaisemiseen vaikuttavia tietoja. Kun alan kokonaistyöntekijämäärästä ei ollut
saatu sopijaosapuolilta tai muista lähteistä tarkempaa selvitystä, lautakunta oli sekä oman
käytäntönsä että työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaisesti nojautunut ratkaisussaan
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon.

Valittajien työtuomioistuimelle esittämä työssäkäyntitilaston ammattinimikkeistö
lukumäärätietoineen ei ollut ollut lautakunnan käytettävissä. Lautakunta ei pystynyt
ratkaisutoiminnassaan eri toimialojen toiminnan erityispiirteiden vuoksi omasta aloitteestaan
ottamaanhuomioon tällaisia tietoja, mutta otti asiaan osallisten huomautusten johdosta
vähennyksenä huomioon tällaisia työntekijäryhmiä. Lautakunta oli perustanut ratkaisunsa normaalin
käytäntönsä mukaisiin selvityksiin toimialaluokituksesta. Lautakunnan käsityksen mukaan
valituksen liitteenä 2 toimitetusta taulukosta ei yksiselitteisesti ilmennyt, mitkä ammattinimikkeet
kuuluivat sopimuksen soveltamisalalle ja mitkä eivät. Näin ollen lautakunnalla ei ollut
edellytyksiä ottaa selvitykseen enemmälti kantaa.

Lautakunta oli ratkaisussaan ottanut yksityiskohtaisesti kantaa valittajien muihin lautakunnalle
esittämiin työssäkäyntitilastoja koskeviin huomautuksiin. Valituksessa ei ole esitetty
näiltä osin uusia seikkoja.

Valituksen mukaan työntekijäliiton jäsenistä 72 prosenttia oli PALTA:n jäsenyritysten palveluksessa.

Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin tarkoittama työehtosopimuksen edustavuus
määräytyi työehtosopimuslain mukaisen sidottuisuuden perusteella eli työnantajaliiton
jäsenyritysten palveluksessa sopimuksen soveltamisalalla olevan työntekijämäärän mukaisesti
riippumatta työntekijöiden järjestäytymisestä ammattiliittoon. Työntekijäliiton järjestäytymisellä
voisi olla merkitystä ainoastaan niin sanottuna liitännäisperusteena. Liitännäisperusteiden
soveltamisesta ei ollut lautakunnan ratkaisun mukaisessa edustavuudessa
kuitenkaan kysymys.

Lautakunnan ratkaisu työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa olevien työntekijöiden
määrästä perustui yhdistyksen omaan ilmoitukseen, jota ei ollut lautakunnalle vahvistamisasian
käsittelyn yhteydessä täsmennetty. Muu jäsenyritysten ja niiden palveluksessa olevien
työntekijöiden lukumäärä ei ole ilmennyt myöskään valituksesta. Myöskään PALTA:n jäsenyritysten
palveluksessa olevien henkilöiden lukumäärän mahdollinen vaihtelu alalle valituksen
mukaan ominaisen kausiluonteinen työn perusteella ei ollut käynyt ilmi lautakunnalle
toimitetusta ilmoituksesta.

Suomen Journalistiliitto ry:n ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n vastaselitykset

Journalistiliitto ja Teme ovat olennaisesti saman sisältöisissä vastaselityksissään katsoneet,
että työehtosopimus tulee todeta yleissitovaksi ja korostaneet seuraavia seikkoja.

Elokuva- ja TV-tuotantoa koskeva työehtosopimus oli tarkoitettu sovellettavaksi yhtiöissä,
joiden pääasiallinen toimiala oli yksityinen TV-ohjelmien ja elokuvien tuottaminen.

Yleisradio Oy ei ollut elokuva- ja TV-tuotantoalan tuotantoyhtiö, vaan julkisen palvelun
viestintäyhtiö. Tehtävänsä toteuttamiseksi Yleisradio Oy myös tuotti televisio-ohjelmia,
mutta niiden tuotanto ei ollut yhtiön päätoimiala. TV-ohjelmien tuottamisen lisäksi Yleisradio
Oy toteutti julkisen palvelun tehtäväänsä muun muassa tuottamalla ja lähettämällä radioohjelmia
sekä verkkouutisia.

PALTA:n ja Journalistiliiton välisen Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimuksen
soveltamisalalla olevia työntekijöitä oli yhteensä noin 2.466. Tästä määrästä ainakin 1.650
työntekijää teki töitä joko kokonaan, pääosin tai ainakin osittain myös radioon ja verkkoon.
Tässä joukossa oli myös markkinoinnin tai muun oheistoiminnan parissa työskenteleviä.

Myöskään Mediahub Helsinki Oy:n työntekijöitä ei tullut laskea mukaan elokuva- ja TV-tuotantoa
koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan työntekijämäärään. Jos työehtosopimusviittauksen
perusteella näin kuitenkin tehtäisiin, vastaava työntekijämäärä tulisi lisätä
PALTA:n jäsenyritysten työntekijämäärään, koska kumpikin edellä mainittu yhtiö oli järjestäytynyt
PALTA:an.

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston lukumäärää ei tullut ottaa huomioon alan työntekijämäärän
arvioinnissa. Elokuva- ja TV-tuotantoala perustuivat projekti- ja pätkätöihin sekä
Temen mukaan myös työn kausiluonteisuuteen.

Siltä osin kuin alalla olevat tehtävät ja ammatit voitiin erotella Tilastokeskuksen aineistosta,
tunnistettavia alan työntekijöitä oli 1.144. Erottelu oli tehty alan liittojen parhaalla osaamisella.
Lukumäärä vastasi sitä arviota, jonka sopimusosapuolet olivat esittäneet lautakunnalle.

Työsopimuslain 2 luvun 7:n 1 momentin sisältö oli riidaton.

Elokuva- ja TV-tuotantoalan volyymi vaihteli paljon vuosittain. Tämä johtui toimialan projekti-
ja pätkätyöluonteesta, minkä myös työnantajaliitto PALTA oli tuonut esiin. Journalistiliitto
on tältä osin viitannut PALTA:n selvitykseen lautakunnalle 7.12.2018 sekä PALTA:n
asiantuntija Heidi Laitisen vastauksiin lautakunnalle 16.10.2018 ja 29.11.2018.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n lausumat

PALTA on työtuomioistuimelle 9.8.2019 toimittamassaan kirjelmässä viitannut lautakunnalle
aiemmin toimittamiinsa selvityksiin ja ilmoittanut, ettei sillä ole uutta lausuttavaa
asiassa.

PALTA on työtuomioistuimelle 7.10.2019 toimittamassaan kirjelmässä ilmoittanut, että yhdistyksen
jäsenenä oli 26 elokuva- ja TV-tuotantoa koskevaa työehtosopimusta soveltavaa
jäsenyritystä. Vuodelta 2018 olevien viimeisimpien tietojen mukaan jäsenyritysten henkilöstömäärä
oli 687. Tämä luku sisälsi kuitenkin myös ne jäsenyritysten työntekijät, jotka eivät
kuuluneet työehtosopimuksen piiriin. Yhdistyksen käytössä ei ollut sellaista tietoa, josta ilmenisi
pelkästään mainitun työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden määrä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Suomen Journalistiliitto ry ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry ovat valituksensa
perusteina vedonneet muun ohella siihen, että elokuva- ja TV-tuotantoa koskeva työehtosopimus
oli tarkoitettu sovellettavaksi yhtiöissä, joiden pääasiallinen toimiala oli yksityinen
elokuvien ja TV-ohjelmien tuottaminen. Liittojen mukaan Yleisradio Oy:n ja Mediahub
Helsinki Oy:n työntekijöitä ei tullut ottaa huomioon arvioitaessa kyseessä olevan alan
työntekijämäärää. Yleisradio Oy oli julkisen palvelun viestintäyhtiö, ja sen ohjelmatyöntekijöillä
oli oma työehtosopimuksensa. Mediahub Helsinki Oy:n päätoimiala oli muut palvelut
liike-elämälle, eikä sen tarjoamiin palveluihin sisältynyt elokuva- ja TV-tuotantoalaan
kuuluvaa työtä. Mediahub Helsinki Oy:ssä noudatettiin omaa työehtosopimuspöytäkirjaa.
Tilastokeskuksen vuotta 2016 koskevassa työssäkäyntitilastossa toimialaluokissa
59110 ja 59120 oli yhteensä 2.069 palkansaajaa, mutta kaikkia heistä ei tullut ottaa huomioon
arvioitaessa alan työntekijämäärää.

Kysymyksessä olevaa työehtosopimusta noudatetaan sen soveltamisalaa koskevan määräyksen
mukaan PALTA ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka
työskentelevät elokuva- ja TV-tuotantoalalla. Sopimusta sovelletaan esimerkiksi pitkien
elokuvien, lyhytelokuvien, dokumenttielokuvien, videoelokuvien, mainosten ja mainoselokuvien
sekä TV-ohjelmien tuotannossa ja lähettämisessä.

Suomen Journalistiliitto ry:n ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n mukaan elokuva-
ja TV-tuotantoa koskeva työehtosopimus on tarkoitettu sovellettavaksi nimenomaan
yksityisellä sektorilla toimivissa yhtiöissä. Tältä osin työtuomioistuin katsoo, että liittojen
valituksessaan vetoama Yleisradio Oy on osakeyhtiönä yhteisömuotonsa perusteella osa
yksityistä sektoria riippumatta siitä, millainen sen omistuspohja on tai onko sille esimerkiksi
lainsäädännössä tai muuten osoitettu myös julkista sektoria palvelevia tehtäviä. Mainitun
yhtiön ei siten voida katsoa kokonaisuudessaan rajautuvan kyseessä olevan työehtosopimuksen
tarkoittaman alan ulkopuolelle tällä liittojen esittämällä perusteella.

Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on noudatettava vähintään
valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä.
Työtuomioistuin toteaa asianomaisen alan määräytyvän lähtökohtaisesti työehtosopimuksen
soveltamisalamääräyksen perusteella. Asianomainen ala ei muutu, vaikka työehtosopimuksen
soveltamispiiriin vaikuttaisivat samalle alalle solmitut tai solmittavat kilpailevat
tai yrityskohtaiset työehtosopimukset. Työehtosopimuksen edustavuutta arvioitaessa on
otettava huomioon kaikki kyseisellä alalla työskentelevät työntekijät. (esim. TT 2003:25 ja
TT 2003:103) Työtuomioistuin toteaa lisäksi, että kyseisellä alalla työskentelevien työntekijöiden
määrää arvioitaessa huomioon on otettava myös työehtosopimuksen tarkoittamaa
työtä tekevät työntekijät, joiden työnantaja noudattaa toista työehtosopimusta, vaikka arvioitavana
olevan työehtosopimuksen osapuolet mahdollisesti olisivat tarkoittaneet jättää
työehtosopimukseen nähden ulkopuoliset työnantajat työehtosopimuksen soveltamisalan
ulkopuolelle (TT 2003:25).

Asiassa esitetty selvitys ei ole antanut työtuomioistuimelle aihetta katsoa, että Yleisradio
Oy:ssä ja Mediahub Helsinki Oy:ssä ei tehtäisi työtä, jota myös elokuva- ja TV-tuotantoalaa
koskevassa työehtosopimuksessa tarkoitetaan. Huolimatta Yleisradio Oy:n ja Mediahub
Helsinki Oy:n yrityskohtaisista työehtosopimuksista ja viimeksi mainitun yhtiön rekisteriin
merkitystä toimialasta näiden yhtiöiden työntekijät on siten otettava soveltuvin osin
huomioon arvioitaessa elokuva- ja TV-tuotantoalaa koskevan työehtosopimuksen tarkoittamalla
alalla työskentelevien kokonaismäärää.

Valituksessa on vedottu myös siihen, että alan projekti- ja pätkätyöluonne huomioon ottaen
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto ei anna oikeaa kuvaa alan työsuhteista ja työntekijämääristä,
koska tilasto perustuu vuoden viimeisen viikon tilanteeseen. Työtuomioistuin
katsoo olevan epätodennäköistä, että valittajien esittämät syyt johtaisivat siihen, että mainittu
tilasto näyttäisi alalla olevan enemmän työntekijöitä kuin siellä keskimäärin on. Ei ole
uskottavaa, että elokuva- ja TV-tuotantoalalla toteutettaisiin poikkeuksellisen paljon projekteja
ja teetettäisiin merkittävästi keskimääräistä enemmän työtä määräaikaisissa työsuhteissa
vuoden viimeisen viikon aikana, joka perinteisesti on monilla ihmisillä loma-aikaa.

Valituksessa on ilmoitettu, että Yleisradio Oy:n ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimuksen
soveltamisalalla toimi yhteensä noin 2.466 työntekijää, joista ainakin 1.650 työskenteli ainakin
osittain myös radioon ja verkkoon tuotettavan sisällön tai erilaisten oheistoimintojen
parissa. Lisäksi Suomen Journalistiliitto ry:n ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n
esittämän erittelyn mukaan Tilastokeskuksen toimialaluokista 59110 ja 59120, joissa vuoden
2016 lopun tilastossa oli yhteensä 2.069 työntekijää, oli tunnistettavissa yhteensä 1.144
alan työntekijää.

Työtuomioistuin katsoo, että vaikka elokuva- ja TV-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen
soveltamisalalla työskenteleviksi katsottaisiin ainoastaan ne työntekijät, jotka valittajien
esittämien laskelmien mukaan voidaan ottaa huomioon Yleisradio Oy:stä ja Tilastokeskuksen
edellä mainituista toimialaluokista, työehtosopimusta ei voitaisi pitää soveltamisalallaan
edustavana, kun työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sitovuuspiiriin
kuuluvien työntekijöiden määrä on 573. Näillä ja työehtosopimuksen yleissitovuuden
vahvistamislautakunnan päätöksessä mainituilla perusteilla aihetta lautakunnan päätöksen
lopputuloksen muuttamiseen ei ole.

Päätöslauselma

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöstä ei muuteta.

Työtuomioistuinneuvos Risto Niemiluoto

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Anttila, Kiiski,
Lindström ja Tähkäpää jäseninä.

Päätös on yksimielinen

-------------------------------------------------------------------------------------

TYÖEHTOSOPIMUKSEN YLEISSITOVUUDEN VAHVISTAMISLAUTAKUNTA

PÄÄTÖS Nro 23/2015
Antamispäivä 14.12.2015
Dnro 11572

TYÖEHTOSOPIMUS Elokuva- ja TV-tuotantoa koskeva työehtosopimus
Allekirjoitettu 22.11.2011
Voimaantulo 1.10.2011

Työehtosopimus on toimitettu sosiaali- ja terveysministeriölle 22.10.2014.

TYÖEHTOSOPIMUKSEEN OSALLISET
Työnantajapuoli: Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Työntekijäpuoli: Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry (14.4.2013 lukien Teatteri- ja Media- työntekijöiden liitto ry), Suomen Journalistiliitto ry

TYÖEHTOSOPIMUKSEN EDUSTAVUUS

Sopimuksen soveltamisala

Elokuva- ja TV-tuotantoa koskeva työehtosopimus on valtakunnallinen. Sopimuksella määrätään TV- ja elokuvatuotantoa harjoittavien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden palkka- ja työehdot. Sopimusta sovelletaan esimerkiksi pitkien näytelmäelokuvien, lyhytelokuvien, dokumenttielokuvien, videoelokuvien, mainosten ja mainoselokuvien sekä TV-ohjelmien tuotannossa ja lähettämisessä.

Sopimus korvaa aiemman samannimisen työehtosopimuksen, jonka työnantajapuolena oli Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry ja työntekijäpuolina Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry ja Suomen Journalistiliitto ry.

Osallisten ilmoitukset jäsenten ja työntekijöiden määrästä

Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat työehtosopimuslain 2 §:n mukaisesti ilmoittaneet jäsenmääränsä seuraavasti.

Palvelualojen työnantajat PALTA on ilmoittanut, että sen jäsenyritysten palveluksessa on 298 tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevaa työntekijää.

Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden liitto on ilmoittanut, että 565 sen jäsentä työskentelee työehtosopimuksen soveltamisalalla.

Suomen Journalistiliitto ry on ilmoittanut, että 179 sen jäsentä työskentelee työehtosopimuksen soveltamisalalla.

Työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien kokonaismäärä

Työehtosopimusta sovelletaan ainakin toimialaluokissa elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto ja elokuvien, video- ja televisio-ohjelmien jälkituotanto. Tilastokeskuksen vuoden 2012 työssäkäyntitilaston mukaan näillä toimialoilla työskentelee noin 2 100 työntekijää.

JOHTOPÄÄTÖS

Kun verrataan toisiinsa yhtäältä Palvelualojen työnantajat PALTAn, Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden ja Suomen Journalistiliiton välisen elokuva- ja TV-tuotantoalan työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työntekijämäärää (vähintään 2 100) ja toisaalta työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sitovuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää (298), voidaan todeta, että työehtosopimusta ei voida pitää työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustavana.

RATKAISU

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 §:n nojalla työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa, että Palvelualojen työnantajat PALTAn, Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden ja Suomen Journalistiliiton välinen elokuva- ja TV-tuotantoa koskeva työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän päätökseen saadaan hakea työtuomioistuimelta siten kuin oheisesta valitusosoituksesta ilmenee.

Puheenjohtaja Martti Kairinen

Esittelijä Tanja Ylitöyrä

Asian ovat ratkaisseet: lautakunnan puheenjohtaja Martti Kairinen, jäsen Pirkko Mäkinen, jäsen Tapani Vasama


Esittelijä: Tanja Ylitöyrä, puh. 0295 16001

Ratkaisu on yksimielinen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.