8.10.2015 7/2015

Tutkimatta jättäminen - Arkistotoimi - Asiakirjajulkisuus - Viranomaisen henkilörekisteri - Luovutus

Tietosuojalautakunta jätti Helsingin kaupungin henkilötietolain 43 §:n § momentin mukaisen lupahakemuksen toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta. Hakija pyysi tietosuojalautakunnalta lupaa henkilötietojen käsittelyyn Helsingin kaupunginarkiston 50 vuotta vanhemman, digitoidun, henkilötietoja sisältävän arkistoaineiston viemiseksi Helsingin kaupunginarkiston muodostamaan internet-palveluun. Tietosuojalautakunta katsoi, että hakemuksen kohteena olevassa henkilötietojen käsittelyssä oli tosiasiallisesti kyse henkilötietojen luovuttamisesta viranomaisen henkilörekisteristä, josta säädetään laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Tietosuojalautakunnalla ei näin ollen ollut toimivaltaa käsitellä lupahakemusta.

                                                                                                                                                                                                                                              

ASIA         Henkilötietojen käsittelyä koskeva henkilötietolain 43 §:n 1 momenttiin perustuva lupahakemus

HAKIJA   Helsingin kaupunki (jäljempänä myös ”hakija” tai ”kaupunki”)
PL 1,  00099 Helsingin kaupunki

HAKEMUS

Hakija on pyytänyt hakemuksessaan tietosuojalautakuntaa myöntämään hakijalle toistaiseksi voimassaolevan luvan henkilötietojen käsittelyyn Helsingin kaupunginarkiston 50 vuotta vanhemman, digitoidun arkistoaineiston viemiseksi Helsingin kaupunginarkiston muodostamaan internetpalveluun hakemuksessa selostetulla tavalla. Aineisto sisältää henkilötietoja.

Hakemuksen tausta ja perustelut

Henkilötietojen käsittelyn tarkoituksena on Helsingin kaupunginarkistoon internetiin muodostettavan arkistotietopalvelun muodostaminen ja 50 vuotta vanhemman henkilötietoja sisältävän digitoidun asiakirja-aineiston siirtäminen tähän internetpalveluun jokaisen saataville. Palvelun tarkoituksena on parantaa avointa tiedonsaantia, edistää tiedettä ja tutkimusta, noudattaa hallinnon palveluperiaatetta sekä kehittää kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Mikäli hakija saa lautakunnan luvan edellä kuvatun palvelun luomiseen ja mikäli palvelu muodostaa henkilötietolain tarkoittaman henkilörekisterin, tulisi Helsingin kaupungista rekisterinpitäjä ja rekisterinpitäjänä toimisi Helsingin kaupungin tietokeskus.

Helsingin kaupunginarkisto johtaa arkistolain tarkoittamalla tavalla Helsingin kaupungin arkistotointa ja toimii kaupungin keskusarkistona. Organisatorisesti kaupunginarkisto on Helsingin kaupungin tietokeskus -nimisen Helsingin kaupunginhallituksen alaisen viraston yksi osastoista. Keskusarkistona kaupunginarkisto ottaa vastaan ja ylläpitää kaupungin julkisen toiminnan tuloksena syntyneet ja kaupungin organisaatioiden 20 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Lisäksi se vastaanottaa kaupunkia koskevaa yksityistä arkistoaineistoa. Lisäksi kaupunginarkisto tarjoaa hallinnoimaansa aineistoon liittyvää tieto- ja tutkijapalvelua Helsingin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti.

Kaupunginarkisto huolehtii arkistoon siirrettyjen arkistoaineistojen säilyvyydestä ja käytettävyydestä konservoimalla, mikrokuvaamalla ja digitoimalla asiakirjoja sekä huolehtimalla arkistotilojen käytön suunnittelusta ja arkistotilojen kunnosta.  Digitointiprosessissa arkistoaineisto tallennetaan tietokoneelle. Lähtökohtaisesti aineistoa digitoitaessa mitään aineiston tietoja ei muuteta, vaan aineisto digitoidaan sellaisenaan.

Digitaalisessa muodossa arkistoitua aineistoa voidaan säilyttää luotettavammin kuin paperisessa muodossa. Tämä on myös käyttäjäystävällisempää, ja riskit aineiston kulumiselle, häviämiselle tai tuhoutumiselle ovat pienemmät. Helsingin kaupunginarkisto on digitoinut Helsingin kaupungin painettuja päätösasiakirjoja 1900-luvun alusta 1980-luvulle saakka. Digitointityö on alkanut 1.9.2013 ja tulee jatkumaan vuoden 2015 loppuun saakka.

Oikeus arkistotoimen ylläpitämiseen ja arkistoaineistoon kuuluvien henkilötietojen käsittelyyn perustuu arkistolakiin (831/1994) ja lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999, jäljempänä ”julkisuuslaki”). Helsingin kaupungilla on lakisääteinen velvollisuus ylläpitää kaupungin arkistotointa, mikä muodostaa hakijalle henkilötietojen käsittelyyn henkilötietolain tarkoittaman lainmukaisen perusteen. Arkistotointa koskeva lainsäädäntö ei ota kantaa mahdollisuuteen järjestää sähköistä arkistotietopalvelua internetissä lisäpalveluna manuaalisen arkistopalvelun ohella.

Kunnallinen arkistotoimi saa perustansa arkistolain lisäksi julkisuuslaista. Julkisuuslain 18 §:ssä säädetään, että viranomaiselta edellytetään niiden noudattavan kaikessa toiminnassaan hyvää tiedonhallintatapaa, jonka tavoitteena on tiedon laadun säilyminen. Hyvän tiedonhallintavan vaatimuksia ovat tiedon saatavuus, käytettävyys, eheys ja suojaaminen, ja se edellyttää muun muassa tiedon selkeää arkistointia.

Hakija viittaa myös kuntalaissa säädettyyn kunnan asukkaan ja kunnan palvelujen käyttäjän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin, julkisuuslain säännöksiin ja periaatteisiin sekä hallintolaissa (434/2003) säädettyyn hallinnon palveluperiaatteeseen. Lisäksi internetpalvelun toteuttamista perustellaan taloudellisilla hyödyillä sekä toiminnan tehostumisella. Kaupunginarkiston funktiona on myös tarjota lähdeaineistoa tieteelliselle tutkimukselle.

Hakija katsoo, että kaupunginarkistoon kohdistuu henkilötietolain 43 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla oikeutettuja odotuksia muun muassa avoimen tiedonsaannin, tieteen ja tutkimuksen, hallinnon palveluperiaatteen sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta. Kun kaupunginarkisto tarjoaisi internetissä jokaisen saatavilla olevaa arkistotietopalvelua, tietojen käsittely on lisäksi tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi. Henkilötietojen käsittelyn osalta hakija toteaa, että ajan kuluminen ja aineiston vanhentuminen pienentävät yksityisyyden suojan tarvetta ja yksityisyyden loukkaamisen riskiä.

Käsiteltävät tiedot

Kaupunginarkisto digitoi seuraavia painettuja asiakirjakokonaisuuksia:

Helsingin kaupunginhallituksen mietinnöt 1875–2004

Vuosittainen sarja raporteista, joita Helsingin kaupunginvaltuusto on käyttänyt päätöksentekonsa tukena.

Muodostuvat kaupungin eri hallintokuntien ja asiantuntijoiden lausunnoista.

Sisältävät vähäisessä määrin henkilötietoja (esim. mietintö kaupungin virkamiehen rikosepäilyistä/väärinkäytöksistä).

Helsingin kaupunginvaltuuston päätösasiakirjat 1912–2004

Sisältävät Helsingin kaupunginhallituksen tekemät ehdotukset ja esityslistat sekä kaupunginvaltuuston tekemät päätökset esitettyihin asioihin.

Sisältävät henkilötietoja.

Helsingin kaupungin kunnalliskalenteri 1911–1980

Teos, johon on koottu kunkin vuoden ajantasaiset tiedot kaupungin hallintokunnista.

Sisältävät seuraavia henkilötietoja:

Keskeisten viran- ja toimenhaltijoiden henkilötiedot toimipaikoittain: Nimi, virka-/toiminimike, ammatti, oppiarvo, syntymävuosi, kaupungin palvelukseen tulovuosi, virkaan tai toimeen tulovuosi. Oppiarvo ja syntymävuosi merkitään rekisteriin rekisteröidyn suostumuksella.

Luottamushenkilöiden kokoomatieto: Nimi, virka- tai toiminimike, oppiarvo, syntymävuosi, puolue, luottamustoimet. Oppiarvo ja syntymävuosi merkitään rekisteriin rekisteröidyn suostumuksella.

Helsingin kaupungin kunnallinen asetuskokoelma 1569–1980

Helsingin kaupungin omat säännöt ja asetukset.

Eivät sisällä henkilötietoja.

Helsingin kaupungin tilastolliset vuosikirjat 1906–2001

Sisältävät laajan kokoelman tilastoja Helsingistä sekä vertailutietoa Helsingin seudulta ja muualta Suomesta.

Eivät sisällä henkilötietoja.

Aineistoon ei sisälly yksityistä arkistoaineistoa. Hakemuksen kohteena oleva aineisto sisältää mm. Helsingin kaupungin asukkaiden, työntekijöiden, virkamiesten ja muiden Helsingin kaupungin toimialaan liittyvien toimijoiden henkilötietoja.

Kaupunginarkistoon internetiin laitettavaksi suunniteltu arkistoaineisto sisältää henkilötietolain tarkoittamia henkilötietoja ja osan aineistosta voidaan katsoa olevan henkilötietolain tarkoittamia henkilörekistereitä. Hakija katsoo, että sille on tarpeen saada tietosuojalautakunnan lupa edellä mainittuihin digitoituituihin asiakirjoihin sisältyvien henkilötietojen viemiseksi internetiin edellä selostetulla tavalla.

Kaupunginarkiston digitoitava, internetiin laitettava aineisto voi sisältää mm. seuraavia tietoja: nimi, osoitetiedot, puhelinnumero, syntymäaika tai syntymävuosi. Lisäksi aineisto voi sisältää erilaisia arkaluonteisia henkilötietoja, kuten tietoja, jotka kuvaavat henkilön rotua tai etnistä alkuperää, henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista, henkilön rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta, henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia.

Henkilötiedot voivat sisältyä esim. kaupungille osoitettuihin ja arkistoituihin kansallisuushakemuksiin, viranhakuun tai -täyttöön, taikka leski- ja orpokassasta myönnettäviin avustuksiin tai muihin etuuksiin tai eläkkeisiin liittyviin hakemus- ja päätösasiakirjoihin. Aineistossa on lisäksi hakijan sopimusasiakirjoja sekä rakentamiseen ja maankäyttöön liittyviä asiakirjoja, joihin sisältyviä henkilötietoja käsitellään.

Tietojen käsittely

Hakijan tarkoituksena on muodostaa edellä kuvatuista asiakirjakokonaisuuksista muodostetusta digitoidusta aineistosta sähköinen, internetissä toimiva arkistotietopalvelu, ja tässä tarkoituksessa siirtää edellä kuvattu digitoitu aineisto muodostettavaan internetpalveluun. Kyseessä olevasta aineistosta ei ole tarkoitus poistaa henkilötietoja internetpalveluun siirtämisen yhteydessä.

Kun henkilötietoja käsitellään siten, että niitä luovutetaan sähköiseen, internetissä maailmanlaajuisesti toimivaan arkistotietopalveluun, on lähtökohtaisesti kenellä tahansa pääsy tällaisiin tietoihin. Tietojen luovuttajan on tällöin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, kontrolloida tietojen käyttötarkoitusta tai muutoin hallita tietojen käyttämistä, minkä vuoksi tällaiseen henkilötietojen luovuttamiseen tarvitaan hakijan käsityksen mukaan tietosuojalautakunnan lupa.

Tietosuojalautakunnalta haettavan luvan kohteena on kohdassa ”Käsiteltävät tiedot” lueteltu, 50 vuotta vanhempi digitoitu arkistoaineisto, joka sisältää henkilötietolain mukaisia henkilötietoja sekä julkisuuslain tai erityislainsäädännön nojalla salassa pidettäviksi luokiteltavia henkilötietoja, joista osa on myös henkilötietolain nojalla arkaluonteiseksi katsottavia henkilötietoja. Hakija hakee ensisijaisesti lupaa viedä edellä kuvattuun internetpalveluun kaikki 50 vuotta vanhempi digitoitu arkistoaineisto sellaisenaan ilman, että aineistosta poistetaan henkilötietoja.

Toissijaisesti lupaa haetaan viedä kyseessä olevaan internetpalveluun kaikki 75 vuotta vanhempi digitoitu arkistoaineisto sellaisenaan ilman, että aineistosta poistetaan henkilötietoja. Mikäli tietosuojalautakunta katsoo, ettei tämäkään ole mahdollista, hakija hakee lupaa viedä kyseessä olevaan internetpalveluun kaikki 100 vuotta vanhempi digitoitu arkistoaineisto sellaisenaan ilman, että aineistosta poistetaan henkilötietoja.

KUULEMINEN

Tietosuojavaltuutetun lausunto 14.9.2015

Tietosuojalautakunta on 14.8.2015 päivätyssä lupahakemusta koskevassa lausuntopyynnössään pyytänyt lausuntoa tietosuojavaltuutetulta. Tietosuojavaltuutettu on 14.9.2015 päivätyssä vastauksessaan kiinnittänyt huomiota muun muassa uuden kuntalain tiedottamista koskeviin säännöksiin, julkisuuslain säännöksiin henkilötietojen luovuttamisesta ja siihen, että aineistoon sisältyy myös arkaluonteisia henkilötietoja. Tietosuojavaltuutettu painottaa lausunnossaan tulkintakäytäntöään, jonka mukaan viranomaisten verkkopalvelut tulisi toteuttaa siten, että julkisuuslain 16 §:n 3 momentin edellyttämä pyyntö-harkinta-luovutus -muotoinen menettely toteutuu. Mikäli henkilötietoja luovutetaan avoimessa verkossa, ei vastaanottajien käyttötarkoituksista ole mahdollista varmistua.

SOVELLETTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Henkilötietolain 3 §:n 2 kohdan mukaan henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan henkilötietojen keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä. Samaisen pykälän 3 kohdan mukaan henkilörekisterillä tarkoitetaan käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta.

Henkilötietolain 8 §:ssä säädetään henkilötietojen käsittelyn yleisistä edellytyksistä. Henkilötietoja saa pykälän 1 momentin 9 kohdan mukaan käsitellä myös, jos tietosuojalautakunta on antanut käsittelyyn 43 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan.

Henkilötietolain 8 §:n 4 momentin mukaan oikeudesta saada tieto ja muusta henkilötietojen luovuttamisesta viranomaisen henkilörekisteristä on voimassa, mitä viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta säädetään.

Henkilötietolain 38 §:ssä säädetään tietosuojaviranomaisista. Henkilötietolain 38 §:n 1 momentin mukaan tietosuojavaltuutettu antaa henkilötietojen käsittelyä koskevaa ohjausta ja neuvontaa sekä valvoo henkilötietojen käsittelyä henkilötietolain tavoitteiden toteuttamiseksi ja käyttää päätösvaltaa siten kuin henkilötietolaissa säädetään. Henkilötietolain 38 §:n 2 momentin mukaan tietosuojalautakunta käsittelee henkilötietojen käsittelyyn liittyviä lain soveltamisalan kannalta periaatteellisesti tärkeitä kysymyksiä ja käyttää päätösvaltaa tietosuoja-asioissa siten kuin tässä laissa säädetään.

Henkilötietolain 43 §:n mukaan tietosuojalautakunta voi antaa 8 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetun luvan henkilötietojen käsittelyyn silloin, kun käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän oikeutetun edun toteuttamiseksi edellyttäen, ettei tällainen käsittely vaaranna henkilön yksityisyyden suojaa ja oikeuksia. Tällainen lupa voidaan lainkohdan 3 momentin mukaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi ja siihen on liitettävä rekisteröidyn yksityisyyden suojaamiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä voidaan tietosuojavaltuutetun tai luvan saajan hakemuksesta muuttaa tai täydentää, jos se muuttuneiden olosuhteiden vuoksi on tarpeen. Tietosuojalautakunta voi lisäksi antaa 12 §:n 13 kohdassa tarkoitetun luvan arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyyn tärkeää yleistä etua koskevasta syystä.

TIETOSUOJALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS JA PERUSTELUT

Tietosuojalautakunnan toimivalta

Helsingin kaupunki on hakenut lupaa henkilötietoja sisältävän, 50 vuotta vanhemman, digitoidun arkistoaineiston viemiseksi Helsingin kaupunginarkiston muodostamaan internetpalveluun. Helsingin kaupungilla on arkistolain mukainen lakisääteinen velvollisuus ylläpitää kaupungin arkistotointa, mikä muodostaa hakijalle henkilötietojen käsittelyyn arkiston luomiseksi henkilötietolain tarkoittaman lainmukaisen perusteen. Lisäksi hakijalla on julkisuuslain nojalla velvollisuus luovuttaa julkisia asiakirjoja pyydettäessä sekä tuottaa ja jakaa tietoa. Sitä vastoin Helsingin kaupungilla ei ole suoraan lakiin perustuvaa oikeutta luovuttaa hakemuksessa tarkoitetusta aineistosta henkilötietoja internetissä yleisesti saataville.

Henkilörekisterillä tarkoitetaan henkilötietolain 3 §:n 3 kohdan mukaan käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta. Hakijan tarkoituksena on luoda automaattisen tietojenkäsittelyn avulla sähköinen internetpalvelu, jossa olisi saatavilla laaja asiakirja-aineisto ja joka sisältäisi myös henkilötietoja. Näin ollen hakijan toiminnassa muodostuisi henkilörekisteri.

Henkilörekisteriin sisältyvien henkilötietojen laittamista yleisesti saataville internetiin on pääsääntöisesti pidettävä henkilötietojen sähköisenä luovuttamisena. Hakemuksen kohteena olevassa henkilötietojen käsittelyssä on tarkoituksena laittaa avoimeen verkkoon laajoja asiakirjajoukkoja, joista osa sisältää henkilötietoja. Asiakirjat olisivat internetpalvelussa kaikkien saatavilla mitä moninaisimpia käyttötarkoituksia varten. Hakijalla ei ole asiakirjojen internetpalveluun laittamisen jälkeen enää kontrollia siihen, kuinka palvelun käyttäjät tulevat henkilötietoja käsittelemään. Käsillä olevassa lupahakemuksessa haetaan täten tosiasiallisesti lupaa luovuttaa henkilötietoja kyseisen internetpalvelun välityksellä.

Hakija on lisäksi arkistolain 1 §:n 1 momentin 2 kohdan tarkoittama arkistonmuodostaja, johon sovelletaan arkistolakia. Arkistolain 8 §:n mukaan arkistonmuodostajan on määrättävä, miten sen arkistotoimen suunnittelu, vastuu ja käytännön hoito järjestetään. Arkistonmuodostajan on määrättävä tehtävien hoidon tuloksena kertyvien asiakirjojen säilytysajat ja -tavat sekä ylläpidettävä niistä arkistonmuodostussuunnitelmaa. Arkistolain 6 §:n mukaan arkistoon kuuluvat asiakirjat, jotka ovat saapuneet arkistonmuodostajalle sen tehtävien johdosta tai syntyneet arkistonmuodostajan toiminnan yhteydessä.

Julkisuuslain 4 §:n mukaan viranomaisella tarkoitetaan muun muassa kunnallisia viranomaisia. Näin ollen hakijan toiminnassa syntyvien asiakirjojen julkisuutta on arvioitava julkisuuslain säännösten valossa. Julkisuuslain 16 §:n 3 momentin mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Henkilötietoja saa kuitenkin luovuttaa suoramarkkinointia ja mielipide- tai markkinatutkimusta varten vain, jos niin erikseen säädetään tai jos rekisteröity on antanut siihen suostumuksensa.

Hakemuksessa kuvattua henkilötietojen käsittelyä on arvioitava julkisuus- ja arkistolain valossa. Viranomaisen oikeudesta luovuttaa henkilötietoja sähköisesti – esimerkiksi internetiin yleisesti saataville laittamalla – säädetään julkisuuslaissa. Kun hakijan kuvaamassa toiminnassa syntyisi henkilörekisteri, on hakemuksen kohteena olevassa henkilötietojen käsittelyssä ennen kaikkea kyse henkilötietojen luovuttamisesta viranomaisen henkilörekisteristä. Henkilötietolain 8 §:n 4 momentin mukaan oikeudesta saada tieto ja muusta henkilötietojen luovuttamisesta viranomaisen henkilörekisteristä on voimassa, mitä viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta säädetään. Edellä mainittujen syiden vuoksi hakemuksen kohteena olevaa henkilötietojen käsittelyä tulee arvioida ensisijaisesti julkisuuslain säännösten nojalla.

Henkilötietolain esitöiden (HE 96/1998 vp) mukaan laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta säädetään myös, millä edellytyksillä henkilötietojen laajamittainen luovuttaminen esimerkiksi sähköisessä muodossa on sallittua. Julkisuuslakia koskevassa hallituksen esityksessä (30/1998 vp) todetaan lisäksi nimenomaisesti, että tietosuojalautakunta ei ole toimivaltainen käsittelemään asioita, jotka koskevat henkilötietojen luovutusta viranomaisten henkilörekisteristä.

Tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta annetun lain 2 §:n 1 kohdan mukaan tietosuojalautakunnan tehtävänä on käsitellä ja ratkaista ne asiat, jotka henkilötietolain mukaan kuuluvat sen päätettäväksi. Tietosuojalautakunnan lupatoimivallasta on säädetty henkilötietolain 43 §:ssä. Tietosuojalautakunta voi näin ollen ratkaista vain sen päätettäväksi kuuluvat asiat.

Kun otetaan yhtäältä huomioon mitä laissa on tietosuojalautakunnan toimivallasta säädetty ja toisaalta se, että henkilötietojen luovuttamiseen viranomaisen henkilörekisteristä on voimassa mitä julkisuuslaissa säädetään, ei tietosuojalautakunnalla ole toimivaltaa käsitellä lupahakemusta.

Päätös           Tietosuojalautakunta jättää lupahakemuksen toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Henkilötietolaki 3 §:n 2 ja 3 kohdat, 8 §:n 1 momentin 9 kohta ja 4 momentti, 38 ja 43 §

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 16 §:n 3 momentti

Päätöksen tekemiseen ovat ottaneet osaa tietosuojalautakunnan puheenjohtaja Pekka Nurmi sekä jäsenet Tuula Sario, Hannu Rautiainen, Tapani Tarvainen, Kirsi Taipale ja Sanna Helopuro.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.