19.12.2005 6/2005

Lupa - Arkaluonteinen tieto - Tieteellinen tutkimus - Tärkeä yleinen etu

Tutkimushankkeelle "Evakuoimatta jäänyt suomalainen siviiliväestö talvisodassa" myönnettiin lupa tutkimustarkoituksessa kerätä ja tallettaa henkilötietoja Neuvostoliitosta palautetuista ja sinne jääneistä henkilöistä. Suomen sodanaikaisen historian selvittäminen keräämällä henkilötietoja mainittua tutkimusta varten, oli tarpeen tärkeätä yleistä etua koskevasta syystä. Tutkimushankkeen lupahakemus hylättiin tarpeettomana siltä osin kuin kysymys oli tiedoista, jotka koskivat henkilöitä, joiden kuolemasta oli arkistomerkintöjen mukaan kulunut 65-66 vuotta. Ottaen huomioon, että mainittujen henkilöiden kuolemastaan oli kulunut jo yli 65 vuotta ja sen, että heitä koskevien arkaluonteisten tietojen salassapitoaika oli lakannut jo yli 10 vuotta sitten, yksityisyyden suoja ei enää ulottunut heitä koskeviin tietoihin eikä henkilötietolaki näin ollen tullut sovellettavaksi.

Ks. myös päätös T:5 /05

ASIA
Hakemus saada tutkimustarkoituksessa kerätä, tallettaa ja julkaista henkilötietoja

HAKIJATutkimushanke "Evakuoimatta jäänyt suomalainen siviiliväestö talvisodassa"

Tutkimushanketta johtaa Suomen historian professori Tapio Hämynen Joensuun yliopistosta. Hankkeen suomalaisena tutkijana toimii filosofian maisteri Jussi Kämäräinen (Joensuun yliopisto). Venäjällä yhteistyötahona on Petroskoin valtion yliopiston historian laitos.

HAKEMUS
Hakija pyytää saada tutkimustarkoituksessa kerätä, tallettaa ja julkaista jäljempänä tarkemmin kuvattavia henkilötietoja hanketta varten.

Tutkimushankkeen tiedosto yhdistettäisiin Kansallisarkistossa toimivan tutkimushankkeen "Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939-1955" tiedoston kanssa yhdeksi tietokannaksi, joka olisi sekä tutkijoiden että Internetin välityksellä myös yleisön käytettävissä. Tietokanta toimisi tutkimushankkeiden raporttien tukena, jatkotutkimusten pohjana sekä kaikkien aihepiiristä kiinnostuneiden apuna. Joiltain osin tietokannalla olisi merkitystä myös sukututkimuksen kannalta.

Hakija on myöhemmin ilmoittanut luopuvansa hakemuksesta siltä osin kuin tutkimushankkeessa syntyvä tiedosto on ollut tarkoitus yhdistää "Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939-1955" tiedoston kanssa yhdeksi tietokannaksi. Hankkeessa "Evakuoimatta jäänyt suomalainen siviiliväestö talvisodassa" syntyvä tiedosto on kuitenkin tarkoitus laittaa Internetiin yleisön käytettäväksi.

Kerättävien ja talletettavien tietojen käyttötarkoitus

Talvisodan syttyessä jäi tämänhetkisten tietojen mukaan evakuoimatta noin 4 000 suomalaista siviiliä. Näistä osan suomalaiset evakuoivat myöhemmin sodan kuluessa eikä näistä myöhemmin evakuoiduista ole tarkoitus kerätä hankkeessa henkilötietoja.
Loput noin 2 500 puna-armeija internoi Neuvostoliittoon. Tästä ryhmästä kerättäisiin henkilötietoja. Neuvostoliittoon internoiduista valtaosa palautettiin Suomeen keväällä 1940.

Tutkimushankkeessa pyritään selvittämään lähinnä seuraavat seikat:

1. Miksi siviiliväestön evakuointi osittain epäonnistui joissakin itärajan kunnissa?
a) Minkä verran evakuoimatonta väestöä oli?
b) Mitä vallattujen alueiden väestölle tapahtui neuvostomiehityksen aikana?
2. Mitkä oli Neuvostoliittoon siirrettyjen kohtalot?
3. Miksi kesällä 1940 Suomeen palautettujen kohtelu Suomessa poikkeaa alueittain?

Tutkimushanke tuottaa vuoden 2008 loppuun mennessä yhden väitöskirjan, monia tieteellisiä artikkeleita sekä laajan loppuraportin, joka on tarkoitus julkaista myös englanniksi ja venäjäksi. Tutkimushankkeen toteuttamisen yhteydessä tutkijat laativat henkilötiedostoja, jotka ovat välttämättömiä tutkimusongelman monipuolisessa kuvaamisessa. Henkilötiedostot on tarkoitus julkaista myös tietokantana.

Kerättävät ja talletettavat tiedot

Tutkimushankkeen tarkoituksena on muodostaa Neuvostoliitosta palautetuista ja sinne jääneistä tietokanta, johon tallennetaan seuraavat tiedot:

A. Yleistiedot
1. Henkilönumero (Tietokannan sisäinen)
2. Ryhmä (Tietokannan sisäinen ryhmittely, esim.: Internointileireillä kuolleet
3. Lähteet, joista tiedot on koottu

B. Henkilötiedot
4. Sukunimi
5. Etunimet
6. Sukupuoli
7. Syntymäaika
8. Syntymäpaikka
9. Kotipaikka vuonna 1939
10. Sosiaalinen asema
11. Rikosrekisteri

C. Neuvostoliiton miehitysajan suomalainen siviiliväestö
12. Internointileirille siirtämispäivä
13. Internointileirin nimi ja paikka
14. Internointileiriltä palautuspäivä
15. Internointileiriltä palautuspaikka
16. Karanteenileiri, jonne palautettava sijoitettiin
17. Karanteenileirillä oloaika
18. Karanteenileirin jälkeinen aika - palautus evakuointikuntiin
19. Rangaistukset (Tietoja Neuvostoliitosta palautettujen saamista rangaistuksista)

D. Miehitysaikana kuolleet, internointileirille vientimatkalla, internointileireillä, internointileireiltä paluumatkan [aikana] ja karanteenileireillä Suomessa kuolleet
20. Kuolinsyy (Lähteessä ilmoitettu tarkka syy)
21. Kuolinaika ja -paikka
22. Hautauspaikka

E. Neuvostoliittoon jääneet
23. Jäämisen syy
24. Vaiheet Neuvostoliitossa
25. Kuolinaika
26. Kuolinsyy
27. Rangaistukset Neuvostoliitossa
28. Mahdollinen paluu Suomeen

Tietojen keräämisessä käytettävät lähteet

Henkilötiedot kerätään julkisesti käytössä olevista asiakirjoista Suomen ja Venäjän eri arkistoista. Keskeinen lähde on Kansallisarkistossa oleva EK-Valpon arkisto, josta löytyy mm. internointileireiltä palautettujen luettelot. Suomeen palaamatta jääneitä koskevat tiedot tulevat perustumaan lähinnä venäläisten arkistojen tietoihin.

KUULEMINEN

Tietosuojalautakunta on 9.8.2005 päivätyllä kirjeellä pyytänyt tietosuojavaltuutetun lausuntoa hakemuksesta. Lausuntoa pyydettiin erityisesti siltä osin kuin tarkoituksena oli yhdistää tutkimushankkeen tiedot "Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939-1955" tiedoston kanssa yhdeksi tietokannaksi, joka olisi sekä tutkijoiden että Internetin välityksellä myös yleisön käytettävissä.

Tietosuojavaltuutetun lausunto 19.9.2005

Tietosuojavaltuutetun toteaa lausunnossaan, että tutkimuksessa on tarkoitus poiketa ainakin henkilötietolain 14 §:n 1 momentin 3- ja 4- kohdissa mainituista, henkilötietojen käsittelyä historiallista tai tieteellistä tutkimusta varten koskevista edellytyksistä, joten tietosuojalautakunnan lupa olisi välttämätön tutkimuksen suorittamiselle esitetyissä muodoissaan.

Tietosuojavaltuutettu toteaa, että hakemuksessa ei mitenkään perustella hankkeeseen kuuluvien eri tiedostojen yhdistämistä yhdeksi tietokannaksi. Eri ryhmät poikkeavat toisistaan jopa siten, ettei koko henkilötietolaki tulisi todennäköisesti lainkaan sovellettavaksi. Tästä tietosuojavaltuutettu mainitsee esimerkkinä Suomessa 1939 - 1945 menehtyneet sotavangit, joita koskeviin tietoihin, analogisesti tietosuojalautakunnan päätöksen n:o 37/9.8.1993 kanssa, tuskin koko henkilötietolaki tulisi sovellettavaksi. Tietosuojavaltuutetun mukaan lakia olisi luonnollisesti kuitenkin sovellettava koko yhdistettävään tietokantaan, jos tietojen yhdistäminen samaan tietokantaan katsotaan perustelluksi. Tietosuojavaltuutettu ei kuitenkaan näe esitetyksi mitään hyötyjä, joita tutkimukselle eri ryhmiä käsittelevien tietojen yhdistämisestä yhdeksi tietokannaksi olisi.

Siltä osin kuin lupaa on haettu tutkimuksissa kerättävien henkilötietojen pysyvään tallettamiseen Internet-tietoverkkoon avoimeen tietokantaan tietosuojavaltuutettu toteaa, että arkaluonteisten henkilötietojen sijoittaminen avoimeen tietoverkkoon kenen tahansa käsiteltäväksi mihin tahansa - vain rikoslain ja erityislakien rajoittamaan - käyttöön, poikkeaa niin perusteellisesti ja periaatteellisesti henkilötietolain johtavista periaatteista, ettei hän voi sitä puoltaa.

Tietosuojavaltuutettu katsoo, että tutkimuksen ¿Evakuoimatta jäänyt suomalainen siviiliväestö talvisodassa¿ osalta olisi tarpeen varmistua tutkimuksen rekisterinpitäjästä.

Hakijan antama selitys ja lisäselvitys

Tietosuojalautakunta on varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen tietosuojavaltuutetun lausunnon johdosta. Lisäksi hakijalta on pyydetty selvitystä mm. siitä, kenellä tulee jatkossa olemaan oikeus määrätä tutkimuksessa syntyvän henkilörekisterin käytöstä.

Kirjallinen selitys ja lisäselvitys 24.10.2005

Hakija on antanut tutkimushankkeen johtajan Tapio Hämysen ja Joensuun maakunta-arkiston ja nimitiedoston rekisterin johtajan Jarno Linnolahden allekirjoittaman 24.10.2005 päivätyn selityksen ja lisäselvityksen, johon on liitetty tutkimushankkeen 19.10.2005 päivätty henkilötietolain 10 §:n mukainen rekisteriseloste.

Hakija ilmoittaa, että tutkimushankkeen toteuttamisen yhteydessä tutkijat laativat henkilötiedostoja, jotka ovat välttämättömiä tutkimusongelman monipuolisessa kuvaamisessa. Henkilötiedostot on tarkoitus julkaista myös tietokantana.

Tutkimushanke täydentää Kansallisarkiston Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1935-1955 projektia, sillä mainittu projekti ei käsittele talvisodan internoituja. Tutkimushankkeet toimivat yhteistyössä, mutta on katsottu, että Joensuun maakunta-arkisto voisi toimia "Evakuoimatta jäänyt suomalainen siviiliväestö talvisodassa"-tutkimushankkeen rekisterinpitäjänä.

Hakija toteaa, että tutkimushankkeen piiriin kuuluvat henkilöt voitaisiin jakaa tietosuojalainsäädännön linjauksien mukaisesti seuraavasti:

a) Henkilöt, joista löytyy arkistomerkintä kuolemasta 65-66 vuotta sitten.
b) Henkilöt, joista tällaista tietoa ei löydy

Hakija katsoo, että a-kohdassa mainittujen henkilöiden tallentaminen rekisteriin ja henkilötietojen julkistaminen lienee sallittua.

B-ryhmän osalta hakija toteaa, että voidaan olettaa, että runsaasta 1100 lapsesta vielä suuri osa on elossa ja asuu ympäri Suomea. Hakija katsoo, että nämä elossa olevat evakuoimatta jääneet henkilöt tuskin vastustaisivat henkilötiedoston laatimista, vaan päinvastoin, sillä osa tapahtuneesta on sälytetty evakuoimatta jääneiden vastuulle. On jopa annettu ymmärtää, että alueelle jääminen oli vapaaehtoista. Tutkimuksen avulla on mahdollista vapauttaa evakuoimatta jääneet taakastaan, ja osoittaa kyseessä olleen hallintokoneiston virhe. Mikäli samassa yhteydessä julkaistaisiin palautettujen rekisteri, se voisi toimia jonkinlaisena "anteeksipyyntönä" hallinnon virheellisestä toiminnasta. Samoin Neuvostoliittoon jääneiden kohtalon selvittäminen ja henkilöiden vaiheiden julkaiseminen antaa monelle omaiselle tai sukulaiselle varmuuden selvittämättömään ihmistragediaan.

Hakija katsoo, että tutkimushankkeessa ei ole kyse mistään uudenlaisen henkilörekisterin luomisesta, pikemminkin jo olemassa olevien henkilörekisterien täydentämisestä kattamaan koko ilmiötä.

Suullisesti annettu lisäselvitys 7.12.2005

Hakijan edustaja, tutkimushankkeen johtaja Tapio Hämynen on ilmoittanut 7.12.2005 puhelimitse, että tutkimushankkeessa syntyvää tiedostoa ei ole enää tarkoitus yhdistää Kansallisarkistossa toimivan tutkimushankkeen "Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939-1955" tiedoston kanssa yhdeksi tietokannaksi.

Tutkimushankkeessa "Evakuoimatta jäänyt suomalainen siviiliväestö talvisodassa" muodostetaan vain yksi henkilörekisteri. Henkilöistä, joista löytyy arkistomerkintä kuolemasta 65-66 vuotta sitten, ei muodosteta erillistä henkilörekisteriä.

Tutkimushankkeessa muodostuva henkilörekisteri on tarkoitus laittaa Internetiin kaikkien saataville.

TIETOSUOJALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS JA PERUSTELUT

Henkilötietolain 2 §:n mukaan henkilötietoja käsiteltäessä on noudatettava, mitä henkilötietolaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä. Henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan lain 3 §:n 2 kohdassa kaikkia henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä, mm. henkilötietojen keräämistä, tallettamista, luovuttamista ja säilyttämistä.

Henkilötiedolla tarkoitetaan henkilötietolain 3 §:n 1 kohdassa kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskevaksi.

Henkilörekisterillä tarkoitetaan henkilötietolain 3 §:n 3 kohdassa käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta.

Rekisterinpitäjä

Rekisterinpitäjällä tarkoitetaan henkilötietolain 3 §:n 4 kohdassa mm. yhtä tai useampaa henkilöä, yhteisöä, laitosta tai säätiötä, jonka käyttöä varten henkilörekisteri perustetaan ja jolla on oikeus määrätä henkilörekisterin käytöstä.

Saadun selvityksen perusteella tietosuojalautakunta katsoo, että tutkimushankkeessa "Evakuoimatta jäänyt suomalainen siviiliväestö talvisodassa" muodostuvan henkilörekisterin henkilötietolain 2 §:n 4 kohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä on Joensuun maakunta-arkisto.

Arkaluonteisten tietojen käsittely

Henkilötietolain 11 §:n mukaan arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on lähtökohtaisesti kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään mm. henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta, rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta, henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta.

Tutkimushankkeessa "Evakuoimatta jäänyt suomalainen siviiliväestö talvisodassa" kerättäisiin tietoja rikollisista teoista ja rangaistuksista (rikosrekisteri- ja rangaistustiedot), terveydentilaa ja sairautta koskevia tietoja (kuolinsyy). Tietoja poliittisesta vakaumuksesta saattaa sisältyä Neuvostoliittoon jääneiden osalta tietoryhmään "Jäämisen syy".

Henkilötietolain 12 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan arkaluonteisten tietojen käsittelykielto ei estä tietojen käsittelyä historiallista tai tieteellistä tutkimusta varten. Jotta arkaluonteisten tietojen käsittely olisi sallittua on kuitenkin samalla myös muiden henkilötietolaissa henkilötietojen käsittelylle historiallista tai tieteellistä tutkimusta varten säädettyjen edellytysten täytyttävä.

Henkilötietolain 12 §:n § 1 momentin 13 kohdan mukaan arkaluonteisten tietojen käsittelykielto ei estä tietojen käsittelyä, johon tietosuojalautakunta on antanut henkilötietolain 43 §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan.

1. Tietojen kerääminen ja tallettaminen yli 65-66 vuotta sitten kuolleista

Hankkeessa tarkoitettuun tiedostoon on tarkoitus kerätä myös kuolleita henkilöitä koskevia tietoja.

Henkilötietolain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä.

Tietosuojalautakunta katsoo, että henkilötiedon määritelmä sinänsä kattaa myös kuollutta henkilöä koskevat tiedot ja henkilötietolain tarkoituksena on suojata henkilön itsensä lisäksi myös hänen muistoaan ja omaisiaan. Tietosuojalautakunta katsoo, että henkilötietolain turvaaman yksityisyyden suojan tarve kuitenkin vähenee, kun tietoja kerätään kauan sitten kuolleista. Yksityisyyden suojan tarvetta ja siten lain ajallista ulottuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös käsiteltävien tietojen laatu.

Vaikka hankkeen tietoihin, joita kerätään ja talletetaan yli 65-66 vuotta sitten kuolleista, sisältyy myös arkaluonteisia tietoja ja vaikka osa tiedoista saattaa olla virheellisiäkin, tietosuojalautakunta katsoo, ottaen huomioon, että henkilöiden kuolemasta on kulunut jo yli 65 vuotta ja sen, että heitä koskevien arkaluonteisten tietojen salassapitoaika on lakannut jo yli 10 vuotta sitten, ettei yksityisyyden suoja enää ulotu näihin tietoihin. Näin ollen henkilötietolaki ei tule sovellettavaksi kerättäessä ja talletettaessa henkilötietoja tutkimushankkeen piiriin kuuluvista henkilöistä, joista löytyy arkistomerkintä kuolemasta 65-66 vuotta sitten.

Päätös

Tietosuojalautakunta hylkää hakemuksen tältä osin tarpeettomana.

2. Tietojen kerääminen ja tallettaminen muista tutkimuksen piiriin kuuluvista henkilöistä

2.1. Tietojen kerääminen ja tallettaminen tieteellistä tutkimusta varten
Henkilötietolain 14 §:n 1 momentin mukaan historiallista tai tieteellistä tutkimusta varten saa henkilötietoja käsitellä muilla kuin 8 §:n 1 momentissa säädetyillä perusteilla, jos:
1) tutkimusta ei voi suorittaa ilman henkilön yksilöintiä koskevia tietoja ja jos rekisteröityjen suostumusta ei tietojen suuren määrän, tietojen iän tai muun sellaisen syyn vuoksi ole mahdollista hankkia;
2) henkilörekisterin käyttö perustuu asianmukaiseen tutkimussuunnitelmaan ja tutkimuksella on vastuullinen johtaja tai siitä vastaava ryhmä;
3) henkilörekisteriä käytetään ja siitä luovutetaan henkilötietoja vain historiallista tai tieteellistä tutkimusta varten sekä muutoinkin toimitaan niin, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot eivät paljastu ulkopuolisille; sekä
4) henkilörekisteri hävitetään tai siirretään arkistoitavaksi tai sen tiedot muutetaan sellaiseen muotoon, ettei tiedon kohde ole niistä tunnistettavissa, kun henkilötiedot eivät enää ole tarpeen tutkimuksen suorittamiseksi tai sen tulosten asianmukaisuuden varmistamiseksi.
Mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään, ei sovelleta, jos siinä tarkoitettu menettely henkilörekisteriin talletettujen tietojen ikä ja laatu huomioon ottaen on rekisteröityjen yksityisyyden suojan vuoksi ilmeisen tarpeetonta.
Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan täydentävästi silloin, kun henkilötietojen käsittely perustuu 8 §:n 1 momenttiin.

Luvan tarve
Kaikkien henkilötietolain 14 §:n 1 momentin edellytysten on täytyttävä yhtäaikaa jotta tietojen käsittely olisi sallittua.
Henkilötietolain 14 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan edellytykset täyttyvät tutkimushankkeessa. Sen sijaan 3 kohdan edellytys ei täyty hakemuksessa tarkoitetussa tutkimuksessa koska tutkimuksessa syntyvän rekisterin tiedot on aikomus paljastaa ulkopuolisille eikä niiden ikä ja laatu ole sellaisia, että 1 momentin 3 kohdassa säädetty menettely olisi rekisteröityjen yksityisyyden suojan vuoksi ilmeisen tarpeetonta. Myöskään 4 kohdan edellytykset eivät täyty hakemuksissa tarkoitetussa tutkimushankkeessa.
Henkilötietojen käsittely historiallista tai tieteellistä tutkimusta varten voisi perustua myös henkilötietolain 8 §:n 1 momenttiin ja lähinnä sen 1 kohtaan (rekisteröidyn yksiselitteinen suostumus), 4 kohtaan (lakiin perustuva tutkimus), 5 kohtaan (yhteysvaatimus) tai 9 kohtaan (tietosuojalautakunnan lupa).
Henkilötietojen käsittely hakemuksessa tarkoitetussa tutkimuksessa ei perustu rekisteröidyn yksiselitteiseen suostumukseen, kysymyksessä ei ole lakiin perustuva tutkimus eikä yhteysvaatimus täyty hakijan ja rekisteröitävien välillä. Näin ollen hakijat tarvitsee tietosuojalautakunnan henkilötietolain 8 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetun luvan tietojen keräämiseen ja tallettamiseen. Arkaluonteisten tietojen keräämiseen ja tallettamiseen hakija tarvitsee tietosuojalautakunnan henkilötietolain 12 §:n 1 momentin 13 kohdassa tarkoitetun luvan.

Luvan myöntämisen edellytykset

Henkilötietolain 43 §:n 1 momentin mukaan tietosuojalautakunta voi antaa 8 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetun luvan henkilötietojen käsittelyyn, mm. jos käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi. Lupa voidaan myöntää mm. myös rekisterinpitäjän tai tiedot saavan sivullisen oikeutetun edun toteuttamiseksi edellyttäen, ettei tietojen tällainen käsittely vaaranna henkilön yksityisyyden suojaa ja oikeuksia.

Henkilötietolain 43 § 2 momentin mukaan tietosuojalautakunta voi antaa 12 §:n 1 momentin 13 kohdassa tarkoitetun luvan arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyyn tärkeää yleistä etua koskevasta syystä.

Henkilötietolain 43 §:n 3 kohdan mukaan lupa voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi ja siihen on liitettävä rekisteröidyn yksityisyyden suojaamiseksi tarpeelliset määräykset.

Päätös

Suomen sodanaikaisen historian selvittäminen keräämällä henkilötietoja hakemuksessa tarkoitettua tieteellistä tutkimusta varten muista kuin niistä henkilöistä, joista löytyy arkistomerkintä kuolemasta 65-66 vuotta sitten, on tarpeen tärkeätä yleistä etua koskevasta syystä.

Tämän vuoksi tietosuojalautakunta myöntää hakijalle luvan kerätä ja tallettaa tutkimustarkoituksessa hakemuksessa tarkoitettuja tietoja niistä henkilöistä, joista ei löydy arkistomerkintää kuolemasta 65-66 vuotta sitten.

Lupamääräys

Rekisteröidyn yksityisyyden suojaamiseksi tietosuojalautakunta määrää, että tämän luvan nojalla muodostettavaa tutkimusrekisteriä saa käyttää ja siitä luovuttaa henkilötietoja vain historiallista tai tieteellistä tutkimusta varten ja muutoinkin on toimittava niin, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot eivät paljastu ulkopuolisille. Yksittäistä rekisteröityä koskevien tietojen luovuttaminen on kuitenkin sallittua rekisteröidyn nimenomaisella kirjallisella suostumuksella.
Lupamääräys on voimassa toistaiseksi.

Lupamääräystä voidaan tietosuojavaltuutetun tai luvan saajan hakemuksesta muuttaa tai täydentää, jos se muuttuneiden olosuhteiden vuoksi on tarpeen.
Tietosuojalautakunta voi tietosuojavaltuutetun hakemuksesta peruuttaa luvan henkilötietolain 44 §:n 4 kohdan nojalla, jos rekisterinpitäjä toimii luvan tai siihen liitettyjen määräysten vastaisesti.

2.2. Tietojen laittaminen Internetiin ja niiden julkaiseminen

Ottaen huomioon edellä asetettu tutkimusrekisteriä koskeva lupamääräys, jonka mukaan tietoja saa luovuttaa vain historiallista ja tieteellistä tutkimusta varten, eikä siten Internetiin yleisön saataville, lausunnon antaminen hakemuksesta tältä osin raukeaa.

Tietosuojalautakunnalla ei ole tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta annetun lain nojalla toimivaltaa myöntää lupaa tietojen julkaisemiseen.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Laki tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta 2 § 1 kohta
Henkilötietolaki 1 §
Henkilötietolaki 2 § 1 mom
Henkilötietolaki 2 § 2 mom
Henkilötietolaki 3 § 1 kohta
Henkilötietolaki 3 § 2 kohta
Henkilötietolaki 3 § 3 kohta
Henkilötietolaki 3 § 4 kohta
Henkilötietolaki 8 § 1 mom
Henkilötietolaki 8 § 3 mom
Henkilötietolaki 9 § 2 mom
Henkilötietolaki 11 § 2 kohta
Henkilötietolaki 11 § 3 kohta
Henkilötietolaki 11 § 4 kohta
Henkilötietolaki 12 § 1 mom 6 kohta
Henkilötietolaki 12 § 1 mom 13 kohta
Henkilötietolaki 14 §
Henkilötietolaki 43 §
Asetus tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta 10 a §

ILMOITUS EY:N KOMISSIOLLE

Koska päätöksellä on myönnetty lupa arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyyn, tietosuojalautakunta tekee päätöksestä yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY 8 artiklan 6 kohdan mukaisen ilmoituksen EY:n komissiolle päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.