19.12.2005 5/2005

Lupa - Arkaluonteinen tieto - Tieteellinen tutkimus - Tärkeä yleinen etu

Kansallisarkistolle myönnettiin lupa tutkimustarkoituksessa kerätä ja tallettaa henkilötietoja luovutetuista, internoiduista ja palautetuista henkilöistä "Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939-1955" tutkimushanketta varten. Suomen sodanaikaisen historian aukkokohtien selvittäminen keräämällä mainittuja tietoja oli tarpeen tärkeätä yleistä etua koskevasta syystä. Kansallisarkiston lupahakemus hylättiin tarpeettomana siltä osin kuin kysymys oli vuosina 1939-44 menehtyneitä sotavankeja koskevista tiedoista. Ottaen huomioon, että mainittujen henkilöiden kuolemasta oli kulunut jo yli 60 vuotta ja sen, että heitä koskevien arkaluonteisten tietojen salassapitoaika oli lakannut jo yli 10 vuotta sitten, yksityisyyden suoja ei enää ulottunut heitä koskeviin tietoihin eikä henkilötietolaki näin ollen tullut sovellettavaksi.

Ks. myös päätös T:6/05

ASIA
Henkilötietojen käsittelyä tutkimustarkoituksessa koskeva lupahakemus ja hakemus saada julkaista henkilötietoja

HAKIJAKansallisarkisto

HAKEMUS
Kansallisarkisto pyytää saada tutkimustarkoituksessa kerätä, tallettaa ja julkaista jäljempänä tarkemmin kuvattavia henkilötietoja "Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939-1955" varten.

Tutkimushankkeen tiedosto yhdistettäisiin tutkimushankkeen "Evakuoimatta jäänyt suomalainen siviiliväestö talvisodassa" tiedoston kanssa yhdeksi tietokannaksi, joka olisi sekä tutkijoiden että Internetin välityksellä myös yleisön käytettävissä. Tietokanta toimisi tutkimushankkeiden raporttien tukena, jatkotutkimusten pohjana sekä kaikkien aihepiiristä kiinnostuneiden apuna. Joiltain osin tietokannalla olisi merkitystä myös sukututkimuksen kannalta.

Hakija on myöhemmin ilmoittanut luopuvansa hakemuksesta siltä osin kuin tutkimushankkeen tiedosto on ollut tarkoitus yhdistää "Evakuoimatta jäänyt suomalainen siviiliväestö talvisodassa" tiedoston kanssa yhdeksi tietokannaksi. Hakija on myös ilmoittanut, että lupaa pyydetään alkuperäisestä hakemuksesta poiketen tietojen keräämiseen ja tallettamiseen kahteen erilliseen tiedostoon.

Hakija pyytää lupaa tutkimustarkoituksessa

1) kerätä, tallettaa ja julkaista henkilötietoja vuosina 1939-44 menehtyneistä sotavangeista ja muista hakemuksessa mainituista surmansa saaneista henkilöistä ja

2) ensisijaista lupaa kerätä, tallettaa ja julkaista henkilötietoja vuosina 1939-55 luovutetuista, internoiduista, palautetuista ja muista hakemuksissa mainituista henkilöistä. Mikäli tietosuojalautakunta katsoo välttämättömäksi rajoittaa lupaa koskien esim. tietoja rangaistuksista, projekti pyytää toissijaisesti lupaa rajoituksin.

Kumpikin tiedosto asetettaisiin Internetin välityksellä myös yleisön käytettäväksi.

1) Menehtyneet sotavangit, muut vangit ja internoidut henkilöt 1939-44

Tiedostoon on tarkoitus kerätä ja tallettaa tietoja seuraavista henkilöistä:

Talvisodassa menehtyneet neuvostosotavangit 1939-40
Jatkosodassa menehtyneet neuvostosotavangit 1941-44
Suomessa menehtyneet saksalaisvangit syksyllä 1944
Itä-Karjalassa 1941-44 menehtyneet siviili-internoidut 1941-44
Suomessa karanteenileireillä ja muuten menehtyneet inkeriläiset 1941-44
Suomessa saksalaisten leireillä menehtyneet neuvostosotavangit, ulkomaalaiset työvelvolliset ja saksalaiset kurikomppanialaiset
Neuvostoliittoon vv. 1940-41 välirauhan aikana kaapatut ja vuoteen 1944 mennessä menehtyneet suomalaiset

Yhteistä tähän pääryhmään kuuluville henkilöille on, että he menehtyivät vuosina 1939-44 ja kuolintapauksista on tämän vuoden lopussa kulunut 61-66 vuotta

2) Luovutetut, internoidut ja palautetut henkilöt 1939-55

Yhteistä tämän pääryhmän kuuluville henkilöille on, että he olivat elossa ajankohtana, jolloin arkistomerkinnät luovutuksesta, internoimisesta ja palautuksesta tehtiin. On mahdollista, että osa näistä henkilöistä menehtyi joko sotavuosina tai vuoteen 1955 mennessä, joskaan projektilla ei vielä ole tietoja kuolintapauksista. Projektin eräs tehtävä on juuri selvittää, mitä näille luovutetuille, internoiduille ja palautetuille tapahtui Suomessa, Saksassa ja Neuvostoliitossa.

Tämä pääryhmä kostuu kahdesta pääasiallisesta alaryhmästä:

2.a. henkilöt, joiden luovutus tai internoiminen liittyy - lukuun ottamatta länsiliittoutuneiden satamissa internoituja suomalaisia merimiehiä - kansallissosialistiseen Saksaan vuoteen 1945 asti ja

2.b. henkilöt, joiden luovutus, vangitseminen ja palautus liittyy Neuvostoliittoon vuoteen 1955 asti.

Näihin alaryhmiin kuuluvat seuraavat ihmisryhmät:

2.a. Saksaan luovutetut ja saksalaisten luovuttamat henkilöt sekä ulkomailla internoidut ja saksalaisten vankeina olleet suomalaiset 1941-45

Saksaan luovutetut siviilihenkilöt vv. 1941-44
Saksaan luovutetut sotavangit 1941-44
Saksan Suomeen luovuttamat sotavangit 1941-44
saksalaisten vankina olleet suomalaiset 1941-44
ulkomailla internoidut suomalaiset 1939-45

2.b. Neuvostoliittoon luovutetut tai luovutettavaksi esitetyt henkilöt 1944-55

- Suomen ottamat saksalaiset sotavangit
- Heimopataljoona 3 (Suomen armeijassa taistelleista suomensukuisista
miehistä koostunut)
- Erillinen Pataljoona 6 (samoin)
- Jalkaväkirykmentti 200 ja virolaiset merisotilaat (samoin)
- Muut suomensukuiset sotavangit, jotka olivat suomalaisten kanssa yhteistyössä
- Sotavankikarkurit
- Itäkarjalaiset
- Inkeriläiset orpolapset
- Virosta vuonna 1940 ja vuosina 1941-44 paenneet, kiinni jääneet ja palautetut
- Neuvostoliitosta Suomeen vuosina 1944-55 loikanneet
- Muita sekalaisia ryhmiä

Kerättävien ja talletettavien tietojen käyttötarkoitus

Valtioneuvosto asetti Jatkosodan ihmisluovutuksia koskevan tutkimushankkeen 23.6.2004 Kansallisarkistoon. Hankkeen tehtävänä on selvittää sotavankien ja luovutettujen vaiheita sodanaikaisena ja -jälkeisenä ilmiönä sekä henkilötasolla. Tutkimushankkeessa tulee selvittää poliisilinjan ja sotilaslinjan luovutuksia Saksaan ja myöhemmin Neuvostoliittoon ja sotavankien kuolintapauksia sekä vangeiksi joutuneiden suomalaisten ja suomensukuisten sotavankien myöhempiä vaiheita. Hanke päättyy vuonna 2008.

Tutkimuksen tavoitteena on täyttää sotahistorian aukkokohtia selvittämällä Saksan kanssa toteutettujen ihmisluovutusten ja vaihtojen tausta ja luovutettujen vaiheet saksalaisten käsissä sekä sodan jälkeen Neuvostoliitolle luovutettujen sotavankien ja tiettyjen palautettujen siviilihenkilöryhmien kohtalot. Lisäksi tavoitteena on selvittää kattavasti Suomen sotavankileirien huomattavan korkean vankikuolleisuuden syyt. Yhtenä näkökohtana on tuoda lisävalaistusta siitä, mikä oli Suomen osuus juutalaisten joukkotuhoon. Tutkimushankkeen tavoitteena on kansainvälisen vertailun avulla suhteuttaa Suomen menettely muiden maiden menettelyihin. Tarkoitus on myös erityisesti tarkastella ja arvioida viranomaisten menettelyjä hallinnolliselta ja oikeudelliselta kannalta.

Tutkimuksessa muodostettavat tiedostot olisivat sekä tutkijoiden että Internetin välityksellä myös yleisön käytettävissä. Tietokannat toimisivat tutkimushankkeiden raporttien tukena, jatkotutkimusten pohjana sekä kaikkien aihepiiristä kiinnostuneiden apuna. Joiltain osin tietokannoilla olisi merkitystä myös sukututkimuksen kannalta.

Tutkimushankkeen lopuksi julkaistaan ainakin kolme erillistä tutkimusraporttia sekä yhteenvetojulkaisuja suomeksi ja muilla kielillä. Tutkimushankkeen kestäessä julkaistaan pienempiä kirjoituksia.

Tiedostoihin kerättävät ja talletettavat henkilötiedot

Tutkimushankkeissa käsiteltävistä eri henkilöryhmistä kerätään jossain määrin toisistaan poikkeavat tiedot. Yhteensä erityisiä henkilöryhmiä on 23. Ryhmät eivät ole toisiaan täysin poissulkevia, vaan pienehkö osa ko. henkilöistä voi esiintyä myös kahdessa tai useammassa henkilöryhmässä. Seuraava luettelo sisältää kaikki sellaiset tiedot, jotka jostakin ryhmästä kerätään:

A. Yleistiedot

Henkilönumero
(Tietokannan sisäinen)
Ryhmä
(Tietokannan sisäinen ryhmittely, esimerkiksi: Luovutettu saksalaisille)
Sodanaikainen asema
(Sotilas/siviili)
Lähteet
Alaviite
(Huomautuksia varten)

B. Henkilötiedot

Sukunimi
Etunimet
Sukupuoli
9. Syntymäaika
10. Syntymäpaikka
11. Kotipaikka
(Lähinnä tietokantaan tallennettaville suomalaisille henkilöille, mutta myös ulkomaalaisille, jos lähdetietoja kotipaikoista löytyy)
12. Ammatti
13. Kansallisuus
14. Kansalaisuus
15. Rikosrekisteri
(Lähinnä valtiollisen poliisin saksalaisille luovuttamia siviilejä varten ¿ näiden luovutuksia perusteltiin usein rikollisuudella)
16. Poliittinen tausta
(Lähinnä Saksaan luovutettuja ajatellen ¿ luovutuksia saatettiin perustella poliittisella taustalla.)

C. Sotilastiedot

17. Armeija
(Minkä maiden armeijoihin kuulunut)
18. Sotilasyksikkö
19. Sotilasarvo

D. Vankeustiedot

20. Vankinumero
21. Kiinniottopäivä
22. Kiinniottopaikka
23. Internoidun merimiehen laiva
24. Vankipaikat
(Eri leirit, sairaalat jne. joissa henkilö on ollut)
25. Saapumispäivä
26. Lähtöpäivä
27. Lähdön peruste
28. Karkaamismaa
(Maa, jonne luovutettavaksi etsitty on Suomesta karannut)
29. Rangaistukset
(Tietoja sotavankien leireillä tai Neuvostoliittoon palautettujen sodan jälkeen saamista rangaistuksista)

E. Luovutustiedot

30. Milloin saapunut Suomeen
31. Karkotuspäivä
(Tieto siitä, minä päivänä päätös maasta karkottamisesta/passittamisesta on
tehty)
32. Luovutuspäivä
(Päivämäärä, jolloin henkilö on luovutettu/palautettu
Saksaan/Neuvostoliittoon)
33. Luovutuspaikka
34. Luovuttaja
(Luovutuksesta päättänyt viranomainen)
35. Vastaanottaja
36. Luovutuksen peruste
(Kuten esim.: vankienvaihto, poliittinen sotavanki, välirauhansopimus tms.)

F. Kuolintiedot

37. Kuolinaika
(Sodan aikana kuolleista. Lisäksi ainakin kaikkien Neuvostoliiton leireillä sodan jälkeen kuolleiden luovutettujen ja palautettujen kuolinajat olisi syytä saada mukaan.)
38. Kuolinleiri
39. Kuolinpaikka
(Vankileirillä kuolleen tarkempi kuolinpaikka, alaleiri tms. tai muiden kuolleiden kuolinpaikka)
40. Kuolintapa
(Luokitellaan ammuttuihin, tauteihin, sairauksiin ja nälkään kuolleisiin, tapaturmaisesti kuolleisiin, taisteluissa saatuihin haavoihin kuolleisiin sekä muulla tavalla kuolleisiin)
41. Kuolinsyy
(Lähteessä ilmoitettu tarkka syy)
42. Hautauspaikka

G. Luovutuksen/palautuksen jälkeinen aika

Luovutusten ja palautusten jälkeisistä vaiheista kerätään tietoja henkilöiden sijoittumisesta sotilasyksikköihin Saksassa ja Neuvostoliitossa, henkilöiden vankeudenaikaisesta sijoittumisesta erilaisilla leireillä sodan aikana tai sen jälkeen Saksassa ja Neuvostoliitossa, henkilöiden sotaan liittyvästä syystä saamista tuomioista Neuvostoliitossa sekä henkilöiden kuolintapauksista Saksan ja Neuvostoliiton vankina tai armeijassa sodan aikana tai pian sen jälkeen. Tiedot merkitään henkilötietokannan ao. tietokenttään, joita on edellä kuvattu.

Tietojen keräämisessä käytettävät lähteet

Tietoja kerätään koti- ja ulkomaisista arkistoista. Tietoja kerätään esimerkiksi Venäjällä, Saksassa, Virossa, Latviassa, Ruotsissa ja Israelissa olevista arkistoista. Suomalaisista arkistoista tietoja kerätään etupäässä Sota-arkistossa säilytettävistä Suomen Punaisen Ristin sotavankitoimiston henkilökortistoista, päämajan ja sen alaisten elinten arkistoista sekä Kansallisarkistossa säilytettävästä valtiollisen poliisin arkistosta.

Hakemuksen perustelut

1. Menehtyneet sotavangit, muut vangit ja internoidut henkilöt 1939-44

Yhteistä tähän pääryhmään tallennettaville henkilöille on, että he menehtyivät vuosina 1939-44 ja kuolintapauksista on tämän vuoden lopussa kulunut 61-66 vuotta. Hakija katsoo, että näiden henkilötietojen julkaisemiselle ei liene kovin painavia esteitä ottaen huomioon, että jo vuosia sitten on tallennettu ja julkaistu sotavuosina menehtyneiden sotilashenkilöiden ja eräiden siviilienkin henkilötiedot.

2. Luovutetut, internoidut ja palautetut henkilöt 1939-55

2.a. Varsinkin juutalaiset tahot sekä ulkomailla että Suomessa ovat pyrkineet selvittämään Suomessa olleiden juutalaisten luovutukset yksilötasolla. Juutalaisten kansanmurhaa tutkivat tahot ovat korostaneet avoimuutta ja arkistojen vapaata saatavuutta eivätkä ole painottaneet tietosuojan ehdotonta tarvetta. Myös saksalaisten vuosina 1944-45 vangitsemia suomalaisia sotilas- ja siviilihenkilöitä edustavat tahot ovat korostaneet avoimuuden merkitystä.

Koska sotavankien luovutuksessa oli suurelta osin kysymys sotavankien vaihdosta, on tutkimuksessa tarkasteltava myös sitä joukkoa, joka saksalaisilta saatiin Suomen luovuttamien sotavankien vastineeksi. Tällainen tarkastelu on hakemuksen mukaan välttämätöntä vaihdon tavoitteiden ja toteutuksen arvioimiseksi.

2.b. Suomen Neuvostoliittoon vuosina 1944-45 luovuttamien sotilas- ja siviilihenkilöiden osalta tilanne on jokseenkin samanlainen kuin edellä mainitun pääryhmän osalta.

KUULEMINEN

Tietosuojalautakunta on 9.8.2005 päivätyllä kirjeellä pyytänyt tietosuojavaltuutetun lausuntoa hakemuksesta. Lausuntoa pyydettiin erityisesti siltä osin kuin tarkoituksena oli yhdistää tutkimushankkeen tiedot "Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939-1955" tiedoston kanssa yhdeksi tietokannaksi, joka olisi sekä tutkijoiden että Internetin välityksellä myös yleisön käytettävissä.

Tietosuojavaltuutetun lausunto 19.9.2005

Lausunnossaan 19.9.2005 tietosuojavaltuutettu katsoo, että "Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939 - 1955¿ tutkimushankkeessa käsitellään ainakin osaksi henkilötietoja jo senkin takia, että jotkut tutkimuksen kohteena olevat henkilöt ovat yhä elossa. Tietosuojavaltuutettu toteaa, että tutkimukseen sisältyy paljon henkilötietolain 11 §:ssä arkaluonteiseksi määriteltyjä henkilötietoja, kuten esim. rikollista tekoa tai poliittista taustaa kuvaavat tiedot, joihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Tietosuojavaltuutetun toteaa, että tutkimuksessa on tarkoitus poiketa ainakin henkilötietolain 14 §:n 1 momentin 3- ja 4- kohdissa mainituista, henkilötietojen käsittelyä historiallista tai tieteellistä tutkimusta varten koskevista edellytyksistä, joten tietosuojalautakunnan lupa olisi välttämätön tutkimuksen suorittamiselle esitetyissä muodoissaan.

Tietosuojavaltuutettu toteaa, että hakemuksessa ei mitenkään perustella hankkeeseen kuuluvien eri tiedostojen yhdistämistä yhdeksi tietokannaksi. Eri ryhmät poikkeavat toisistaan jopa siten, ettei koko henkilötietolaki tulisi todennäköisesti lainkaan sovellettavaksi. Tästä tietosuojavaltuutettu mainitsee esimerkkinä Suomessa 1939 - 1945 menehtyneet sotavangit, joita koskeviin tietoihin, analogisesti tietosuojalautakunnan päätöksen n:o 37/9.8.1993 kanssa, tuskin koko henkilötietolaki tulisi sovellettavaksi. Tietosuojavaltuutetun mukaan lakia olisi luonnollisesti kuitenkin sovellettava koko yhdistettävään tietokantaan, jos tietojen yhdistäminen samaan tietokantaan katsotaan perustelluksi. Tietosuojavaltuutettu ei kuitenkaan näe esitetyksi mitään hyötyjä, joita tutkimukselle eri ryhmiä käsittelevien tietojen yhdistämisestä yhdeksi tietokannaksi olisi.

Siltä osin kuin lupaa on haettu tutkimuksissa kerättävien henkilötietojen pysyvään tallettamiseen Internet-tietoverkkoon avoimeen tietokantaan tietosuojavaltuutettu toteaa, että arkaluonteisten henkilötietojen sijoittaminen avoimeen tietoverkkoon kenen tahansa käsiteltäväksi mihin tahansa - vain rikoslain ja erityislakien rajoittamaan - käyttöön, poikkeaa niin perusteellisesti ja periaatteellisesti henkilötietolain johtavista periaatteista, ettei hän voi sitä puoltaa.

Hakijan antama selitys ja lisäselvitys

Tietosuojalautakunta on varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen tietosuojavaltuutetun lausunnon johdosta.

Kirjallinen selitys ja lisäselvitys

Hakija on antanut 24.10.2005 päivätyn selityksen ja lisäselvityksen, jossa se edellä esitetyin tavoin ilmoittaa hakevansa lupaa henkilötietojen keräämiseen ja tallettamiseen kahteen erilliseen tiedostoon. Selvitykseen on liitetty tutkimuksessa muodostettavien tiedostojen ¿Menehtyneet sotavangit, muut vangit ja internoidut henkilöt 1939-1944¿ ja ¿Luovutetut, internoidut ja palautetut henkilöt 1939-1955¿ henkilötietolain 10 §:n mukaiset 18.10.2005 päivätyt rekisteriselosteet.

Hakija toteaa, että koska tarkasteltava henkilöryhmä käsittää alustavan laskelman mukaan 42 000-50 000 henkilöä, on tehtävän kattava toteuttaminen vuoteen 2008 mennessä käytännössä mahdollinen ainoastaan laatimalla henkilötiedostoja.

Yhteensä erityisiä henkilöryhmiä on 23. Nämä ovat määrältään hyvin erisuuruisia, sillä pienin ryhmä käsittää vain parikymmentä ja suurin noin 19 000 henkilöä. Hakija katsoo, että jokaista ryhmää varten voitaisiin erikseen hakea tietojen kokoamis- ja julkaisemislupaa ja jos tietosuojalautakunta toivoo tällaista menettelyä, on projekti valmis niin tekemään.

Hakija toteaa, että em. ryhmät eivät ole toisiaan täysin poissulkevia, vaan pienehkö osa ko. henkilöistä voi esiintyä myös kahdessa tai useammassa henkilöryhmässä. Ryhmille yhteisen hakujärjestelmän avulla on mahdollista hakea tietoja yksittäisistä henkilöistä ja seurata heidän vaiheitaan leireillä ja vankiloissa riippumatta kunkin lopullisesta kohtalosta.

Projektin tutkimuksen piiriin kuuluvat henkilöt voidaan jaotella eri perustein, mutta hakija katsoo, että tietosuojalainsäädännön linjaukset huomioon ottaen lienee tässä tapauksessa luonteva jako seuraava:

a) henkilöt, joista löytyy jokin arkistomerkintä siitä, että he ovat kuolleet vähintään 50 vuotta sitten, ja
b) henkilöt, joista tällaista tietoa ei löydy käytetyistä arkistoista.

Sovellettuna projektin tutkimuksen piiriin kuuluviin henkilöihin syntyisi kaksi pääryhmää, jotka ovat:

1) Menehtyneet sotavangit, muut vangit ja internoidut henkilöt 1939-44
2) Luovutetut, internoidut ja palautetut henkilöt 1939-55

Hakija katsoo, että luovutettuja ja palautettuja edustavat tahot ovat pyrkineet valaisemaan avoimesti siirrettyjen yksilöiden vaiheita ja kohtaloita eivätkä ole korostaneet tietosuojan erityistä tarvetta. Suunta on kauttaaltaan samanlainen: sodanaikaisten ja -jälkeisten sotilas- ja siviiliviranomaisten pakkotoimenpiteiden alaisiksi joutuneet ja elossa olevat harvat henkilöt toivovat selvitystä silloisista tapahtumista ja virallista vahvistusta kärsimyksilleen ja julkista tunnustamista. Yhdentyvässä ja laajenevassa Euroopassa on eri maissa tarve selvittää lopullisesti toisen maailmansodan traagisia tapahtumia. Suomessakin aikalaiset kokivat sodanaikaiset luovutukset Saksaan ja sodanjälkeiset palautukset Neuvostoliittoon usein traumaattisina ja tapahtumien selvittämisellä olisi merkitystä myös laajemmalle yleisölle.

Näistä syistä projekti pyytää tietosuojalautakuntaa harkitsemaan projektin hakemuksen yleisiä ja kansainvälisiä näkökohtia ja niistä johtuvaa avoimuuden tarvetta. Hakija toteaa, että koska projekti on suurelta osin perustettu Suomeen kohdistettuun kansainväliseen arvosteluun vastaamista varten, luovutettujen ja internoitujen henkilötietojen keräämisen ja julkaisemisen epääminen herättänee ulkomailla epäilyksiä siitä, että Suomen viranomaiset haluavat edelleen pimittää sotavuosien ihmisloukkauksia.

Sähköpostitse ja puhelimitse annettu lisäselvitys

Hakijan edustaja Lars Westerlund on 25.11.2005 vahvistanut sähköpostitse, ettei Kansallisarkiston tarkoituksena ole yhdistää "Menehtyneet sotavangit, muut vangit ja internoidut henkilöt 1939-44" ja "Luovutetut, internoidut ja palautetut henkilöt 1939-55" -nimisiä tiedostoja "Evakuoimatta jäänyt suomalainen siviiliväestö talvisodassa" -nimiseen tiedostoon. Hakija on myös vahvistanut, että tarkoitus on laittaa tiedostot "Menehtyneet sotavangit, muut vangit ja internoidut henkilöt 1939-44" ja "Luovutetut, internoidut ja palautetut henkilöt 1939-55" Internetiin yleisön käytettäviksi.

Westerlund on puhelimitse 5.12.2005 ja sähköpostitse 9.12.2005 vahvistanut, että hankkeessa on tarkoituksena muodostaa kaksi erillistä tiedostoa, eikä kysymys ole vain hankkeessa muodostuvan tiedoston sisäisestä ryhmittelystä. Tarkoituksena ei ole luoda molempia hakemuksessa tarkoitettuja tiedostoja yhdistävää hakujärjestelmää, vaan kaavailtu hakujärjestelmä olisi yhteinen ainoastaan tiedostojen sisäisille ryhmille.

TIETOSUOJALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS JA PERUSTELUT

Henkilötietolain 2 §:n mukaan henkilötietoja käsiteltäessä on noudatettava, mitä henkilötietolaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä. Henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan lain 3 §:n 2 kohdassa kaikkia henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä, mm. henkilötietojen keräämistä, tallettamista, luovuttamista ja säilyttämistä.

Henkilötiedolla tarkoitetaan henkilötietolain 3 §:n 1 kohdassa kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskevaksi.

Henkilörekisterillä tarkoitetaan henkilötietolain 3 §:n 3 kohdassa käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta.

Rekisterinpitäjä

Rekisterinpitäjällä tarkoitetaan henkilötietolain 3 §:n 4 kohdassa mm. yhtä tai useampaa henkilöä, yhteisöä, laitosta tai säätiötä, jonka käyttöä varten henkilörekisteri perustetaan ja jolla on oikeus määrätä henkilörekisterin käytöstä.

Tietosuojalautakunta katsoo, että tutkimushankkeessa muodostettavien henkilörekistereiden "Menehtyneet sotavangit, muut vangit ja internoidut henkilöt 1939-44" ja "Luovutetut, internoidut ja palautetut henkilöt 1939-55" henkilötietolain 2 §:n 4 kohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä on Kansallisarkisto.

Arkaluonteisten tietojen käsittely

Henkilötietolain 11 §:n mukaan arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on lähtökohtaisesti kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään mm. henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta, rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta, henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta.

Hakemuksessa tarkoitetussa tutkimuksessa kerättäisiin tietoja rikollisista teoista ja rangaistuksista (rikosrekisteritiedot ja rangaistustiedot), tietoja poliittisesta vakaumuksesta (poliittinen tausta ja luovutuksen peruste) sekä terveydentilaa ja sairautta koskevia tietoja (kuolintapatiedot ja kuolinsyy).

Henkilötietolain 12 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan arkaluonteisten tietojen käsittelykielto ei estä tietojen käsittelyä historiallista tai tieteellistä tutkimusta varten. Jotta arkaluonteisten tietojen käsittely olisi sallittua on kuitenkin samalla myös muiden henkilötietolaissa henkilötietojen käsittelylle historiallista tai tieteellistä tutkimusta varten säädettyjen edellytysten täytyttävä.

Henkilötietolain 12 §:n § 1 momentin 13 kohdan mukaan arkaluonteisten tietojen käsittelykielto ei estä tietojen käsittelyä, johon tietosuojalautakunta on antanut henkilötietolain 43 §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan.

1. Menehtyneet sotavangit, muut vangit ja internoidut henkilöt 1939-44

Henkilötietolain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä.

Tietosuojalautakunta katsoo, että henkilötiedon määritelmä sinänsä kattaa myös kuollutta henkilöä koskevat tiedot ja henkilötietolain tarkoituksena on suojata henkilön itsensä lisäksi myös hänen muistoaan ja omaisiaan. Tietosuojalautakunta katsoo, että henkilötietolain turvaaman yksityisyyden suojan tarve kuitenkin vähenee, kun tietoja kerätään kauan sitten kuolleista. Yksityisyyden suojan tarvetta ja siten lain ajallista ulottuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös käsiteltävien tietojen laatu.

Vaikka niihin tietoihin, joita kerätään ja talletetaan henkilöistä, joiden kuolemasta on tämän vuoden lopussa kulunut 61-66 vuotta, sisältyy myös arkaluonteisia tietoja ja vaikka osa tiedoista saattaa olla virheellisiäkin, tietosuojalautakunta katsoo, ottaen huomioon, että näiden henkilöiden kuolemasta on kulunut jo yli 60 vuotta ja sen, että heitä koskevien arkaluonteisten tietojen salassapitoaika on lakannut jo yli 10 vuotta sitten, ettei yksityisyyden suoja enää ulotu näihin tietoihin. Näin ollen henkilötietolaki ei tule sovellettavaksi kerättäessä ja talletettaessa henkilötietoja vuosina 1939-44 menehtyneistä sotavangeista, muista vangeista ja internoiduista henkilöistä.

Päätös

Tietosuojalautakunta hylkää hakemuksen tältä osin tarpeettomana.

2. Luovutetut, internoidut ja palautetut henkilöt 1939-55

2.1. Tietojen kerääminen ja tallettaminen tieteellistä tutkimusta varten
Henkilötietolain 14 §:n 1 momentin mukaan historiallista tai tieteellistä tutkimusta varten saa henkilötietoja käsitellä muilla kuin 8 §:n 1 momentissa säädetyillä perusteilla, jos:
1) tutkimusta ei voi suorittaa ilman henkilön yksilöintiä koskevia tietoja ja jos rekisteröityjen suostumusta ei tietojen suuren määrän, tietojen iän tai muun sellaisen syyn vuoksi ole mahdollista hankkia;
2) henkilörekisterin käyttö perustuu asianmukaiseen tutkimussuunnitelmaan ja tutkimuksella on vastuullinen johtaja tai siitä vastaava ryhmä;
3) henkilörekisteriä käytetään ja siitä luovutetaan henkilötietoja vain historiallista tai tieteellistä tutkimusta varten sekä muutoinkin toimitaan niin, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot eivät paljastu ulkopuolisille; sekä
4) henkilörekisteri hävitetään tai siirretään arkistoitavaksi tai sen tiedot muutetaan sellaiseen muotoon, ettei tiedon kohde ole niistä tunnistettavissa, kun henkilötiedot eivät enää ole tarpeen tutkimuksen suorittamiseksi tai sen tulosten asianmukaisuuden varmistamiseksi.
Mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään, ei sovelleta, jos siinä tarkoitettu menettely henkilörekisteriin talletettujen tietojen ikä ja laatu huomioon ottaen on rekisteröityjen yksityisyyden suojan vuoksi ilmeisen tarpeetonta.
Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan täydentävästi silloin, kun henkilötietojen käsittely perustuu 8 §:n 1 momenttiin.

Luvan tarve
Kaikkien henkilötietolain 14 §:n 1 momentin edellytysten on täytyttävä yhtäaikaa jotta tietojen käsittely olisi sallittua.
Henkilötietolain 14 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan edellytykset täyttyvät tutkimushankkeessa. Sen sijaan 3 kohdan edellytys ei täyty hakemuksessa tarkoitetussa tutkimuksessa koska tutkimuksessa syntyvän rekisterin tiedot on aikomus paljastaa ulkopuolisille eikä niiden ikä ja laatu ole sellaisia, että 1 momentin 3 kohdassa säädetty menettely olisi rekisteröityjen yksityisyyden suojan vuoksi ilmeisen tarpeetonta. Myöskään 4 kohdan edellytykset eivät täyty hakemuksissa tarkoitetussa tutkimushankkeessa.
Henkilötietojen käsittely historiallista tai tieteellistä tutkimusta varten voisi perustua myös henkilötietolain 8 §:n 1 momenttiin ja lähinnä sen 1 kohtaan (rekisteröidyn yksiselitteinen suostumus), 4 kohtaan (lakiin perustuva tutkimus), 5 kohtaan (yhteysvaatimus) tai 9 kohtaan (tietosuojalautakunnan lupa).
Henkilötietojen käsittely hakemuksessa tarkoitetussa tutkimuksessa ei perustu rekisteröidyn yksiselitteiseen suostumukseen, kysymyksessä ei ole lakiin perustuva tutkimus eikä yhteysvaatimus täyty hakijan ja rekisteröitävien välillä. Näin ollen hakijat tarvitsee tietosuojalautakunnan henkilötietolain 8 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetun luvan tietojen keräämiseen ja tallettamiseen. Arkaluonteisten tietojen keräämiseen ja tallettamiseen hakija tarvitsee tietosuojalautakunnan henkilötietolain 12 §:n 1 momentin 13 kohdassa tarkoitetun luvan.

Luvan myöntämisen edellytykset

Henkilötietolain 43 §:n 1 momentin mukaan tietosuojalautakunta voi antaa 8 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetun luvan henkilötietojen käsittelyyn, mm. jos käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi. Lupa voidaan myöntää mm. myös rekisterinpitäjän tai tiedot saavan sivullisen oikeutetun edun toteuttamiseksi edellyttäen, ettei tietojen tällainen käsittely vaaranna henkilön yksityisyyden suojaa ja oikeuksia.

Henkilötietolain 43 § 2 momentin mukaan tietosuojalautakunta voi antaa 12 §:n 1 momentin 13 kohdassa tarkoitetun luvan arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyyn tärkeää yleistä etua koskevasta syystä.

Henkilötietolain 43 §:n 3 kohdan mukaan lupa voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi ja siihen on liitettävä rekisteröidyn yksityisyyden suojaamiseksi tarpeelliset määräykset.

Päätös

Suomen sodanaikaisen historian aukkokohtien selvittäminen keräämällä henkilötietoja hakemuksessa tarkoitettua tieteellistä tutkimusta varten vuosina 1939-55 luovutetuista, internoiduista ja palautetuista henkilöistä on tarpeen tärkeätä yleistä etua koskevasta syystä.

Tämän vuoksi tietosuojalautakunta myöntää hakijalle luvan kerätä ja tallettaa tutkimustarkoituksessa hakemuksessa tarkoitettuja tietoja vuosina 1939-55 luovutetuista, internoiduista ja palautetuista henkilöistä.

Lupamääräys
Rekisteröidyn yksityisyyden suojaamiseksi tietosuojalautakunta määrää, että tämän luvan nojalla muodostettavia tutkimusrekistereitä saa käyttää ja niistä luovuttaa henkilötietoja vain historiallista tai tieteellistä tutkimusta varten ja muutoinkin on toimittava niin, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot eivät paljastu ulkopuolisille. Yksittäistä rekisteröityä koskevien tietojen luovuttaminen on kuitenkin sallittua rekisteröidyn nimenomaisella kirjallisella suostumuksella.
Lupamääräys on voimassa toistaiseksi.

Lupamääräystä voidaan tietosuojavaltuutetun tai luvan saajan hakemuksesta muuttaa tai täydentää, jos se muuttuneiden olosuhteiden vuoksi on tarpeen.
Tietosuojalautakunta voi tietosuojavaltuutetun hakemuksesta peruuttaa luvan henkilötietolain 44 §:n 4 kohdan nojalla, jos rekisterinpitäjä toimii luvan tai siihen liitettyjen määräysten vastaisesti.

2.2. Tietojen laittaminen Internetiin ja niiden julkaiseminen

Ottaen huomioon edellä asetettu tutkimusrekistereitä koskeva lupamääräys, jonka mukaan tietoja saa luovuttaa vain historiallista ja tieteellistä tutkimusta varten, eikä siten Internetiin yleisön saataville, lausunnon antaminen hakemuksesta tältä osin raukeaa.

Tietosuojalautakunnalla ei ole tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta annetun lain nojalla toimivaltaa myöntää lupaa tietojen julkaisemiseen.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Laki tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta 2 § 1 kohta
Henkilötietolaki 1 §
Henkilötietolaki 2 § 1 mom
Henkilötietolaki 2 § 2 mom
Henkilötietolaki 3 § 1 kohta
Henkilötietolaki 3 § 2 kohta
Henkilötietolaki 3 § 3 kohta
Henkilötietolaki 3 § 4 kohta
Henkilötietolaki 8 § 1 mom
Henkilötietolaki 8 § 3 mom
Henkilötietolaki 9 § 2 mom
Henkilötietolaki 11 § 2 kohta
Henkilötietolaki 11 § 3 kohta
Henkilötietolaki 11 § 4 kohta
Henkilötietolaki 12 § 1 mom 6 kohta
Henkilötietolaki 12 § 1 mom 13 kohta
Henkilötietolaki 14 §
Henkilötietolaki 43 §
Asetus tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta 10 a §

ILMOITUS EY:N KOMISSIOLLE

Koska päätöksellä on myönnetty lupa arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyyn, tietosuojalautakunta tekee päätöksestä yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY 8 artiklan 6 kohdan mukaisen ilmoituksen EY:n komissiolle päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.