06.06.1996 13/1996

Tutkimusrekisteri - Massaluovutus - Yhdistäminen

Tietosuojalautakunta myönsi poikkeusluvan Turun yliopistossa suoritettavaa talousrikollisuudesta tuomittujen konfiskaatioiden ja sakkojen perinnän onnistumista koskevaa tutkimusta varten. Lupa myönnettiin henkilötietojen saamiseen massaluovutuksena oikeusrekisterikeskukselta ja näiden tietojen yhdistämiseen tutkimusrekisterin tietoihin. Lisäksi myönnettiin poikkeuslupa henkilörekisteriasetuksen 1 §:n 1 momentin 2 kohdan tutkimusrekistereitä koskevasta säännöksestä.

ASIA
Henkilötietojen saamista massaluovutuksena, henkilötietojen yhdistämistä ja henkilötietojen käyttöä tieteellisessä tutkimuksessa koskeva hakemus

HAKIJA
Turun yliopisto / Erja Virta

HAKEMUS
Hakija pyytää poikkeuslupaa saada oikeusministeriöltä henkilötietoja taloudellisesta rikollisuudesta tuomittujen konfiskaatioiden ja sakkojen perinnän onnistumista koskevaa tutkimusta varten.

Kysymyksessä on Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tehtävä tutkimus, joka on jatkoa vuosina 1993-1994 tehdylle talousrikoksia ja sen aiheuttamia yhteiskunnallisia vahinkoja käsittelevälle tutkimukselle. Tutkimuksen tilaaja ja rahoittaja on sisäasiainministeriö. Hakija on liittänyt lisäselvitykseensä 20.3.1996 tutkimusta koskevan alustavan tutkimussuunnitelman.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin poliisin tietoon tullutta talousrikollisuutta ja sen aiheuttamia vahinkoja sekä talousrikollisuuden poliisitutkintaan liittyvää problematiikkaa.

Tutkimuksen toisessa vaiheessa kerättiin tietoja vuosina 1991-1993 kaikissa tuomioistuimissa käsitellyistä talousrikoksista ja niistä vahingonkorvauksista, joita tekijöiden maksettavaksi on tuomittu. Toisen vaiheen loppuraporttina julkaistiin teos "Talouden varjopuoli", jossa selostetaan talousrikoksia koskevien oikeudenkäyntien sisältöjä ja tuloksia. Tutkimuksen kohteena oli n. 1000 vuosina 1991 ja 1992 ali- ja hovioikeuksissa annettua talousrikostuomiota.

Nyt kysymyksessä olevan jatkotutkimuksen kohteena on perintää koskevat tiedot. Tiedot perinnän onnistumisesta on tarkoitus kerätä edellä mainituista Talouden Varjopuoli-hankkeeseen kuuluneista 1000 tapauksesta. Tätä tarkoitusta varten hakija haluaa oikeusministeriöltä edellä mainituista tapauksista seuraavat tiedot:

1. Tiedot tapauksesta ulosottoon saapumishetkellä:
- saapumispäivä (pvkk9X)
- summa
- maksun asiaryhmä (vero, sakko jne)
- ulosottopiiri

2. Perinnän eteneminen:
- maksusopimus / aikataulu
- maksetut erät
- kertyneet ja maksetut korot
- tilityksen saaja

3. Perinnän viivästymisen / epäonnistumisen syyt:
- kehotukset lkm ja päivät?
- varattomaksi toteamiset
- vanhenemiset
- perimiskiellot
- muut syyt

4. Vertailutiedot kokonaisaineistosta:
- velallisten jakautuma kokonaisvelan mukaan
- vertailu keskimääräiseen vireilläoloaikaan
- maksulajin mukainen jakautuma
- mahdollisesti henkilölle kertyneet muut perinnät ja
niiden päivämäärät, asiaryhmät, sekä summat jne.

Johtuen siitä, että eri rekistereissä perintää koskevat tiedot on koodattu erilaisilla tunnistetiedoilla (perintätunnus, tuomiopäivä, henkilötunnus), tarvittavien yksittäistapausten löytyminen perustuu osittain kyseisten henkilöiden henkilötunnukseen.

Hakemuksen mukaan tutkimuksen kohteena eivät ole yksittäiset ihmiset, vaan perinnän onnistuminen ilmiönä. Tarkoituksena ei ole perustaa uutta henkilörekisteriä sinänsä, vaan tapaukset koodataan tapauksina. Hakija katsoo, että tietojen luovutus ei siten tule vaarantamaan rekisteröityjen yksityisyyden suojaa taikka heidän oikeuksiaan tai etujaan. Tutkimustuloksissa ei nosteta esiin yksittäistapauksia siten, että ne olisivat yhdistettävissä johonkin tiettyyn henkilöön. Myöskään aineiston käsittelyvaiheessa ei käytetä henkilöistä nimi-, osoite- tai henkilötunnustietoja. Henkilötietoja käytetään ainoastaan niissä tapauksissa, joissa tapausten yhdistäminen pyydettyihin tietoihin sitä vaatii.

Oikeusrekisterikeskuksesta 27.5.1996 puhelimitse saadun tiedon mukaan hakija on pyytänyt hakemuksessa tarkoitettuja tietoja oikeusrekisterikeskukselta. Hakija on toimittanut oikeusrekisterikeskukselle vajaasta 1000 henkilöstä seuraavat tiedot: henkilötunnus, perintätunnus, osoite, postinumero ja kaupunki sekä tuomiopäivä. Perintätunnuksen tai henkilötunnuksen perusteella oikeusrekisterikeskus voi tulostaa hakijalle em. henkilöistä tulosteet, joista näkyy henkilön nimi, henkilötunnus, sukupuoli, lähiosoite, asuinkunta, tuomioistuintiedot (tuomioistuimen nimi, ratkaisupäivä,numero, asian diaarinumero), vanhenemispäivä, mitä tuomittu, mitä maksettu ja ns. vaihetiedot eli miten asia on edistynyt (esim. maksukehotus, ulosottohakemus, palannut ulosotosta, vanhentunut tai saatu muuten valmiiksi). Mikäli hakemuksessa tarkoitetut tiedot tullaan antamaan hakijalle, ne annetaan näiden tulosteiden muodossa.

Rekisterinpitäjä

Rekisterinpitäjällä tarkoitetaan henkilörekisterilain 2 §:n 3 kohdassa henkilöä, yhteisöä tai säätiötä, jonka käyttöä varten henkilörekisteri perustetaan ja jolla on oikeus määrätä henkilörekisterin käytöstä.

Oikeusrekisterikeskukselta saatavat tiedot muodostaisivat osan tutkimusrekisteriä, joka on perustettu Turun yliopiston käyttöä varten hakemuksessa tarkoitetun tutkimuksen suorittamista varten ja yliopistolla on myös oikeus määrätä tutkimusrekisterin käytöstä. Näin ollen Turun yliopistoa on pidettävä oikeusrekisterikeskukselta saatavien henkilötietojen rekisterinpitäjänä.

Henkilötietojen tallettaminen tutkimusrekisteriin

Henkilörekisterilain 5 §:n 1 momentin mukaan henkilörekisteriin merkittäviksi saa kerätä ja rekisteriin tallettaa ilman rekisteröidyn suostumusta tai tietosuojalautakunnan lupaa tietoja vain sellaisista henkilöistä, joilla asiakas- tai palvelussuhteen, jäsenyyden tai muun niihin verrattavan suhteen vuoksi on asiallinen yhteys rekisterinpitäjän toimintaan, jollei rekisterin pitäminen johdu rekisterinpitäjälle säädetystä taikka lain tai asetuksen nojalla määrätystä tehtävästä (yhteysvaatimus).

Turun yliopistosta annetun lain 1 §:n mukaan Turun yliopiston tehtävänä on edistää ja harjoittaa vapaata kriittistä tieteellistä tutkimusta, antaa siihen perustuvaa opetusta sekä muillakin tavoin palvella yhteiskuntaa.

Rekisteröitävät eivät ole antaneet suostumustaan hakemuksessa tarkoitettujen tietojen keräämiseen ja tallettamiseen eikä rekisteröitävillä myöskään ole henkilörekisterilain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua asiallista yhteyttä rekisterinpitäjän toimintaan. Hakemuksessa tarkoitetun rekisterinpidon ei myöskään voida katsoa johtuvan Turun yliopistolle Turun yliopistosta annetun lain 1 §:ssä säädetystä tehtävästä edistää ja harjoittaa vapaata kriittistä tieteellistä tutkimusta. Tämän vuoksi yhteysvaatimus ei täyty hakijan rekisterinpidossa.

Henkilörekisterilain 5 §:n 4 momentin mukaan tieteellistä tutkimusta varten saa kuitenkin 5 §:n 1 momentin estämättä kerätä ja tallettaa henkilötietoja henkilörekisteriin. Tutkimusrekistereistä säädetään tarkemmin henkilörekisteriasetuksen 1 §:ssä.

Henkilörekisteriasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan henkilötietoja saa kerätä ja tallettaa tieteellistä tutkimusta varten yhteysvaatimuksen estämättä, jos:

1) rekisterin käyttö perustuu rekisterinpitäjän
lakisääteisiin tehtäviin tai asianmukaiseen
tutkimussuunnitelmaan;
2) rekisteri ei tietosisältönsä vuoksi vaaranna
rekisteröidyn yksityisyyden suojaa;
3) rekisteriä käytetään ja siitä luovutetaan henkilötietoja
vain tieteellistä tutkimusta varten sekä muutoinkin
toimitaan niin, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot
eivät paljastu ulkopuolisille, jollei tällainen menettely
henkilörekisteriin talletettujen tietojen ikä ja laatu
huomioon ottaen ole rekisteröityjen yksityisyyden suojan
vuoksi ilmeisen tarpeetonta; sekä
4) rekisteri hävitetään tai siirretään arkistoitavaksi 14
§:ssä tarkoitetulla tavalla viimeistään viiden vuoden
kuluttua rekisterin käyttöönotosta.

Ottaen huomioon, että hakemuksessa tarkoitetut tiedot ovat pääasiassa rikosten seuraamuksia koskevia, henkilörekisterilain 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja arkaluonteisia henkilötietoja, tietosuojalautakunta katsoo, että henkilörekisteriasetuksen 1 §:n 1 momentin 2 kohdan edellytys ei täyty hakijan rekisterinpidossa. Tämän vuoksi hakija tarvitsee poikkeusluvan henkilörekisteriasetuksen 1 §:n 1 momentin 2 kohdan edellytyksestä.

Henkilörekisterien yhdistäminen

Hakijalla on tarkoitus yhdistää oikeusrekisterikeskukselta saatavat tiedot sillä aikaisemmin oleviin tietoihin "Talouden Varjopuoli"- hankkeessa mukana olleista henkilöistä. Kysymyksessä on henkilörekisterien yhdistäminen.

Henkilörekistereitä saa henkilörekisterilain 20 §:n 1 momentin mukaan yhdistää vain:

1) jos rekisteröity on antanut siihen suostumuksensa tai
tietosuojalautakunta luvan;

2) jos yhdistäminen johtuu välittömästi laissa säädetystä
tehtävästä ja rekisterinpitäjällä on tätä tarkoitusta
varten oikeus saada ja käyttää yhdisteltäviä tietoja;

3) jos yhdistäminen tapahtuu osoitetietojen tavanomaiseksi
päivittämiseksi tai moninkertaisten postilähetysten
välttämiseksi; tai

4) jos on ilmeistä, että yhdistäminen ei vaaranna rekisteröidyn
yksityisyyden suojaa tai hänen etujaan tai
oikeuksiaan.

Edellä mainitut 1 ja 3 kohdan edellytykset eivät täyty hakemuksessa tarkoitetussa henkilötietojen yhdistämisessä. Yhdistämisen ei voida myöskään katsoa johtuvan 2 kohdan mukaisesti hakijalle välittömästi laissa säädetystä tehtävästä, jota varten hakijalla olisi oikeus saada ja käyttää yhdisteltäviä tietoja. Hakemuksessa tarkoitettujen henkilötietojen laatu huomioon ottaen tietosuojalautakunta katsoo, etteivät myöskään 4 kohdan edellytykset täyty, koska ei voida pitää ilmeisenä, että yhdistäminen ei vaaranna rekisteröidyn yksityisyyden suojaa tai hänen etujaan tai oikeuksiaan. Tämän vuoksi hakija tarvitsee poikkeusluvan oikeusrekisterikeskukselta saatavien tietojen yhdistämiseen hakijalla jo olemassa oleviin asianomaista henkilöä koskeviin tietoihin.

Henkilötietojen massaluovutus

Kysymyksessä on henkilötietojen henkilörekisterilain 2 §:n 8 kohdassa tarkoitettu massaluovutus. Henkilötietojen luovutuksesta massaluovutuksena viranomaisen teknisenä tallenteena olevasta henkilörekisteristä säädetään yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 18 a §:ssä.

Edellä mainitun lainkohdan mukaan teknisestä tallenteesta, joka muodostaa henkilörekisterilaissa tarkoitetun henkilörekisterin, saa luovuttaa henkilötietoja mainitussa laissa tarkoitettuna massaluovutuksena vain:

1) jos rekisteröity on antanut siihen suostumuksensa tai
tietosuojalautakunta luvan;
2) jos tietojen tällainen luovuttaminen tapahtuu muun lain
tai asetuksen mukaisesti; ei kuitenkaan henkilörekisterilain
19 §:ssä säädetyillä perusteilla; tai
3) jos tietojen luovuttaminen tapahtuu tieteellistä tutkimusta
tai tilastointia varten ja luovutus täyttää henkilörekisterilain
19 §:n 1 momentin 3 kohdan vaatimukset.

Henkilörekisterilain 19 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään, että henkilörekisterissä olevia tai sitä varten kerättyjä henkilötietoja saa massaluovutuksena luovuttaa, jos luovutuksensaajalla on henkilörekisterilain mukainen oikeus tallettaa luovutettavat henkilötiedot henkilörekisteriin eikä henkilötietojen luovutus ja käyttö vaaranna rekisteröidyn yksityisyyden suojaa tai hänen etujaan tai oikeuksiaan taikka valtion turvallisuutta.

Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 18 a §:n 1 ja 2 kohdan edellytykset henkilötietojen massaluovutukselle eivät täyty. Tietosuojalautakunta katsoo, etteivät myöskään henkilörekisterilain 3 kohdan edellytykset täyty, koska hakijalla ei ole henkilörekisterilain mukaista oikeutta tallettaa oikeusrekisterikeskukselta saatavia henkilötietoja tutkimusrekisteriinsä. Näin ollen hakija tarvitsee poikkeusluvan henkilötietojen saamiseen massaluovutuksena oikeusrekisterikeskukselta.

Poikkeusluvan edellytykset

Tietosuojalautakunta voi henkilörekisterilain 37 §:n nojalla myöntää luvan poiketa massaluovutusta, yhdistämistä ja henkilörekisteriasetuksen tutkimusrekistereitä koskevista vaatimuksista edellyttäen, että luvan myöntämiseen on painava syy ja rekisteröidyn yksityisyyden sekä hänen etujensa ja oikeuksiensa ja valtion turvallisuuden vaarantuminen voidaan estää.

Päätös

Tietosuojalautakunta jättää hakemuksen tutkimatta toimivaltaansa kuulumattomana siltä osin kuin kysymyksessä mahdollisesti on salassapidettävien tietojen saaminen oikeusrekisterikeskukselta. Luvan oikeusrekisterikeskuksella olevien salassapidettävien tietojen luovuttamiseen voi antaa oikeusministeriö.

Tietosuojalautakunta katsoo, että hakemuksessa tarkoitetun tutkimuksen avulla voidaan saada arvokasta tietoa mm. talousrikollisuuden yhteiskunnalle aiheuttamista vahingoista. Ottaen myös huomioon Turun yliopistolle säädetty tehtävä harjoittaa vapaata kriittistä tieteellistä tutkimusta tietosuojalautakunta katsoo, että poikkeusluvan myöntämiselle on olemassa lain edellyttämä painava syy.

Tietosuojalautakunta myöntää hakijalle poikkeusluvan hakemuksessa tarkoitettujen henkilötietojen saamiseen massaluovutuksena oikeusrekisterikeskukselta ja näiden tietojen yhdistämiseen hakijan tutkimusrekisterin tietoihin sekä poikkeusluvan henkilörekisteriasetuksen 1 §:n 1 momentin 2 kohdan tutkimusrekistereitä koskevasta säännöksestä.

Ottaen huomioon henkilörekisteriasetuksen 1 §:n 2 ja 3 momentin säännökset tutkimusrekisterien hävittämisestä sekä alla oleva lupamääräys, tietosuojalautakunta katsoo, että rekisteröityjen yksityisyyden sekä heidän etujensa ja oikeuksiensa vaarantuminen voidaan estää.

LUPAMÄÄRÄYS

Oikeusrekisterikeskukselta saatavat henkilötiedot saadaan säilyttää muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa, enintään sen ajan, kuin on tarpeen hakemuksessa tarkoitetun tutkimuksen toteuttamista varten. Hakijan on toteutettava riittävät suojatoimet, jotta hakemuksessa tarkoitettujen tietojen joutuminen ulkopuolisten käsiin voidaan estää.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Laki Turun yliopistosta 1 §
Henkilörekisterilaki 5 § 1 mom
Henkilörekisterilaki 5 § 4 mom
Henkilörekisterilaki 6 § 2 mom 3-kohta
Henkilörekisterilaki 20 §
Henkilörekisterilaki 37 §
Henkilörekisteriasetus 1 §
Laki yleisten asiakirjain julkisuudesta 18 a §
Laki yleisten asiakirjain julkisuudesta 20 § 2 mom

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.