9.2.2021

Lausunto - Vammaispalvelulaki - Osallisuus - Oikeusturva

Lausunto osallisuustyöryhmän vammaispalvelulainsäädännön uudistusta koskevista ehdotuksista

Apulaisoikeuskanslerin lausunnon mukaan työryhmän ehdotuksilla voidaan vahvistaa vammaisten henkilöiden osallisuutta heitä koskevien palveluiden asiakasprosesseissa. Vammaispalvelulakiin liittyvät ehdotukset toteuttaisivat YK:n vammaissopimuksen yleistä tavoitetta vammaisten henkilöiden osallistamisesta heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja heitä koskevaan päätöksentekoon käytännön toimintaan sitovalla ja sopimuksen tarkoitukseen sopivalla tavalla. Työryhmän ehdotuksilla voidaan myös vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeutta yksilöllisiin tarpeisiin perustuviin palveluihin.

Ehdotettu vammaisen henkilön edun kirjaaminen palvelujen turvaamista koskevaan säännökseen korostaisi sitä, että vammaisen henkilön yksilölliset tarpeet ovat palvelujen lähtökohtana. Ilmaisu on verrattavissa lainsäädännössä käytettyyn lapsen etu –käsitteeseen. Jatkovalmistelussa olisi syytä kiinnittää huomiota käsitteen tarkkaan määrittelyyn.

Vammaispalvelulakiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan asiakkaan esittämästä avun ja tuen tarpeesta tai palvelujen toteuttamistavasta voidaan poiketa vain perustellusta syystä, joka on kirjattava päätökseen. Lausunnon mukaan kielteisen päätöksen asianmukaiset perustelut ovat tärkeitä asiakkaan oikeusturvan ja muutoksenhaun kannalta. Niiden avulla asiakas parhaimmillaan saa täsmällisen tiedon siitä, miksi haettu tuki tai palvelu on evätty ja voi harkita, hakeeko ja millä perusteilla muutosta päätökseen. Perusteluvelvollisuuden korostaminen säännöksessä esitetysti kiinnittää myös päätöksentekijän itsensä huomiota päätöksenteon edellyttämään harkintaan, päätöksen perustelemiseen ja saattaa parantaa perustelujen laatua. Perusteluvelvollisuus on siten tärkeää päätöksentekijän itsekontrollin kannalta.

Apulaisoikeuskanslerin lausunnon mukaan lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat lähtökohtaisesti perustuslain 124 §:ssä tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä, joissa käytetään osin myös julkista valtaa. Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla. Palvelutarpeen arvioinnin on katsottu kytkeytyvän niin kiinteästi palvelujen myöntämistä koskevaan päätöksentekoon, että sen on katsottu olevan julkisen hallintotehtävän hoitamista ja siihen voidaan katsoa liittyvän myös julkisen vallan käytön piirteitä. Palvelutarpeen arviointi määrittää tosiasiallisesti asiakkaan oikeuksien toteutumista.

Sosiaalihuoltolain palvelutarpeen arviointia koskevan 36 §:n 5 momentin säännöksessä jää epäselväksi, tuleeko siinä mainitun sosiaalihuollon ammattihenkilön olla virkasuhteessa vai voiko hän olla esimerkiksi yksityisen palveluntuottajan palveluksessa oleva ammattihenkilö. Säännöksessä on nimenomaisesti edellytetty virkavastuulla toimimista vain erityistä tukea tarvitsevien lasten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeen arvioinnissa. Säännöstä tulkittaessa voi vastakohtaispäättelyllä päätyä siihen, että virkasuhteisuus ei ole edellytyksenä palvelutarpeen arvioinnin tekemiselle muissa kuin nimenomaisesti mainituissa tilanteissa. Kuitenkin palvelutarpeen arvioinnin on edellä esitetyllä tavalla katsottu olevan vähintäänkin julkisen hallintotehtävän hoitamista. Työryhmän ehdotuksessa sosiaalihuoltolain 36 §:ää ei tältä osin esitetä muutettavaksi.

Lausunnolla olevassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi eduskunnalle lastensuojelun vaativaa sijaishuoltoa koskevaksi lainsäädännöksi on ehdotettu säädettäväksi, että palvelutarpeen arviointia ei voi hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta tai muulta yksityiseltä toimijalta. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevassa hallituksen esityksessä on katsottu, että palvelutarpeen arviointi on julkisen hallintotehtävän hoitamista ja esityksessä esitetään säädettäväksi, että hyvinvointialueen on vastattava palvelutarpeen arvioinnista silloinkin, kun se hankkii palveluja yksityiseltä. Apulaisoikeuskansleri esittää lausunnossaan harkittavaksi, tulisiko myös sosiaalihuoltolain 36 §:n 5 momenttia täsmentää tältä osin.

Asiakassuunnitelmaan kirjattavat asiakkaan tai hänen läheisensä arviot ja ehdotukset ovat ehdotetun vammaispalvelulain 5 §:n mukaan perusteena palveluja koskevalle päätöksenteolle ja niistä poikkeaminen on mahdollista vain perustellusta syystä. Lausunnon mukaan tämä voi parantaa asiakkaan oikeusturvaa, mutta vain sillä edellytyksellä, että asiakassuunnitelmat ja myös palvelutarpeen arvioinnit ovat kattavia ja kirjaukset niihin on tehty huolellisesti. Laillisuusvalvontakäynneillä samoin kuin kanteluasioissa on ilmennyt, että asiakassuunnitelmien laatimisessa on ollut puutteita. Asiaan tulee kiinnittää huomiota koulutuksessa, ohjauksessa ja valvonnassa.

Sosiaalihuoltolain 39 §:n 3 momentin mukaan asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa. Pykälän perustelujen mukaan asiakassuunnitelma tarkistettaisiin käytännössä silloin, kun asiakkaan tuen tarpeissa tapahtuisi hänen palvelutarpeeseensa vaikuttavia muutoksia. Nykyisen vammaispalvelulain säännöksen mukaan palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön elämäntilanteessa, toimintakyvyssä, avun tarpeissa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan. Lastensuojelulain mukaan asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Apulaisoikeuskansleri esittää harkittavaksi, olisiko myös sosiaalihuoltolakiin perusteltua lisätä velvoite tarkistaa asiakassuunnitelma esimerkiksi kerran vuodessa. Suunnitelman tarkistamiselle asetettu vuosittainen velvollisuus voisi osaltaan turvata sitä, että päivitystarpeen arvioimiseen kiinnitetään riittävästi huomiota ja se voisi turvata myös vammaisten henkilöiden osallisuutta edellyttäen, että tarkistuksessa selvitetään heidän mielipiteensä suunnitelman tarkistamiseen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.