7.9.2018

Oikeuskansleri antoi lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi asiakas- ja potilaslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Oikeuskansleri katsoi, että luonnosta koskevat säätämisjärjestysperustelut olivat keskeneräiset eikä hän ottanut niihin yksityiskohtaisesti kantaa. Hän totesi kuitenkin, että luonnoksen säätämisjärjestysperusteluissa oli tarpeellista käsitellä esityksen suhde yksityiselämän suojan ohella henkilötietojen suojaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan, perustuslain yksityiselämän suojaa koskevan pykälän ja Euroopan unionin tietosuoja-asetuksen valossa. Hän katsoi, että asiakas- ja potilaslakia valmisteltaessa tuli muutenkin ottaa huomioon mainitun tietosuoja-asetuksen vaatimukset niin, että laissa olisi perusta tietosuoja-asetuksen systematiikalle ja soveltamiselle. Tähän liittyen oikeuskansleri muun muassa totesi, että esitysluonnoksen tietojensaantia ja salassapitoa koskeva sääntely oli tarpeellista tarkistaa niin, että Euroopan unionin tietosuoja-asetuksen mukainen sääntelymalli ja digitalisaation vaikutukset käytännön toimintatapoihin otettiin huomioon. Edelleen  hän katsoi, että laissa oli syytä varautua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden integraatioon säätämällä tietointegraation edellytyksistä.

Esitysluonnos sisälsi säännökset rajoitustoimenpiteiden käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Luonnoksesta puuttui rajoitustoimenpiteiden perustuslainmukaisuutta koskeva arviointi.  Oikeuskansleri totesi yleisesti esityksessä säädettäväksi esitettäviä asiakkaan ja potilaan perusoikeuksia rajoittavia toimenpiteitä koskevia säännöksiä koskien, että asiakkaiden ja potilaiden perusoikeuksien rajoittamisen perustuslainmukaisuutta koskeva arviointi tuli tehdä huolellisesti ja kattavasti. Arvioinnissa oli otettava huomioon perustuslaista ja ihmisoikeussopimuksista perusoikeuksien rajoittamiselle seuraavat edellytykset ja huomioitava tarkoin perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössään perusoikeuksien rajoittamiselle asettamat edellytykset.

Edelleen oikeuskansleri totesi, että rajoitustoimenpiteitä koskevassa esityksen perustuslainmukaisuuden arvioinnissa oli otettava huomioon myös perustuslain säännökset julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle. Perusteluissa oli sen vuoksi syytä arvioida muun muassa se, milloin rajoitustoimenpiteen käyttämisessä on kysymys sellaisesta merkittävän julkisen vallan käyttämisestä, joka voidaan antaa ainoastaan viranomaiselle. Edelleen perusteluista tuli  ilmetä, miten asiakkaiden ja potilaiden oikeusturva ja hyvän hallinnon vaatimukset turvataan perustuslain edellyttämällä tavalla silloin, kun julkinen hallintotehtävä annetaan muun kuin viranomaisen hoidettavaksi.

Oikeuskanslerin mukaan lakiluonnoksessa olevien eri suunnitelmien oikeudellisen merkityksen tulisi ilmeta paremmin laista. Hän kiinnitti huomiota myös lain ymmärrettävyyteen sen soveltajien kannalta. Oikeuskanslerin mukaan oli syytä pohtia vielä myös sitä, mistä asioista laissa säädettäisiin ja arvioida lain suhde muuhun, esimerkiksi palveluita ja niiden laatua koskevaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön.