30.8.2018

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen päätöksessä todettiin, että kysymyksessä olleen palvelussuhdeturvaa koskeneen valituksen käsittelyaika hallinto-oikeudessa oli ollut varsin pitkä (noin 21 kuukautta) ja muun muassa pidempi kuin hallinto-oikeuden ilmoittama keskimääräinen käsittelyaika kysymyksessä olevassa asiaryhmässä mainitussa hallinto-oikeudessa päätöksen antamisvuonna.

Valituksen käsittelyn viipymisen syyksi hallinto-oikeuden antamassa selvityksessä oli viitattu yleisellä tasolla muun muassa kahden hallinto-oikeuden yhdistymiseen ja hallinto-oikeuden pitkään jatkuneisiin toimitilaongelmiin. Kysymyksessä olleen valitusasian osalta hallinto-oikeus oli todennut, että asian käsittely hallinto-oikeudessa oli sisältänyt useita toimenpiteitä ja välitoimia asian selvittämiseksi, joilla oli ollut vaikutusta käsittelyaikaan. Yleisellä tasolla hallinto-oikeus oli todennut, että useissa tapauksissa asian faktojen selvittäminen voi olla aikaa vievä ja työläs prosessi myös niissä tapauksissa, joissa asian tosiasioiden selvittyä sen oikeudellinen arviointi voi olla varsin selkeää.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että laillisuusvalvontakäytännössä ei ole yleensä hyväksytty käytettävissä oleviin henkilö- tai muihin resursseihin perustuvaa syytä hyväksyttäväksi syyksi oikeudenkäynnin käsittelyn viipymiselle. Laillisuusvalvonnassa painotetaan sitä lähtökohtaa, että oikeudenkäynnin asianosaisten näkökulmasta heillä on perustuslaissa säädetty oikeus saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä. Tämä on lähtökohtana myös muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa, jonka mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti hallinto-oikeuden huomiota valituksen käsittelyn kestosta lausumaansa.