22.8.2018

Oikeuskansleri piti ehdotuksen hallituksen esitykseksi laiksi henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sisältämiä lakiehdotuksia pääosin perusteltuina. Hän kiinnitti kuitenkin huomiota eräisiin ehdotetun lain henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa pykäliin ja säätämisjärjestysperusteluihin. Lisäksi hän esitti yksityiskohtaisten perusteluiden ja yleisperusteluiden täydentämistä.

Oikeuskansleri piti esityksen merkittävänä muutoksena siirtymistä rekisteriperusteisesta käyttötarkoitusperusteiseen sääntelyyn. Muutos on sinänsä perusteltu ja vastaa Euroopan unionin tietosuojalainsäädännössä tapahtuneita muutoksia. Oikeuskansleri katsoi, ettei sääntelytekniikan muutos kuitenkaan saa johtaa EU:n tietosuoja-asetuksessa ja rikosasioiden tietosuojadirektiivissä määritellyn suojan tason heikentymiseen tai perustuslain 10 §:n edellyttämän tarkkarajaisuuden ja täsmällisyyden vaatimusten heikkenemiseen. Tarkkarajaisuutta ja täsmällisyyttä on vielä erityisesti punnittava henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annettavan lain 2 luvun 6 §:n 3 momentin tarkoittaman Rajavartiolaitoksen saamien tietojen merkityksellisyyden arvioinnin osalta ja erityisesti 2 luvun 8 §:ssä tarkoitetun rikosten ennaltaehkäisyn ja rikostiedostelussa tapahtuvan käsittelyn osalta. Rikostiedustelussa tapahtuvan tietojenkäsittelyn dokumentaation ja valvonnan sääntelyä on myös tarpeen täsmentää.

Säätämisjärjestysperusteluissa olisi oikeuskanslerin käsityksen mukaan tarpeen vielä selkeämmin esittää, vastaako ja miten esitys vastaa EU:n rikosasioiden tietosuojadirektiivin ja tietosuoja-asetuksen vaatimuksia varsinkin siltä osin kuin esitys laajentaa Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia tietojenkäsittelyyn. Perustuslakivaliokunnan vuoden 2018 käytännön mukaisesti perustuslain 10 §:ään liittyvä arviointi on laajalti sen arviointia, vastaako ehdotus EU:n tietosuoja-asetusta ja vastaavasti tietosuojadirektiivin soveltamisalalla tietosuojadirektiiviä.  Rikosanalyysin ja rikostiedustelun sekä tutkintatehtäviä varten suoritetun tiedon merkityksellisyyden arvioinnin osalta olisi vielä selvemmin arvioitava, täyttyvätkö kaikki ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä asetetut vaatimukset.