8.3.2018

Asiassa oli kysymys MARAK -työryhmän (moniammatillinen riskinarvioinnin kokous) toiminnasta.  MARAK on menetelmä, jolla pyritään auttamaan vakavaa parisuhdeväkivaltaa kokeneita tai sen uhan alla eläviä henkilöitä. Toiminta on lähinnä epävirallista moniammatillista toimintaa, jossa eri tahot vaihtavat niillä olevaa tietoa ja suunnittelevat toimia, joilla väkivaltaa kokeneen tai sen uhan alla olevan henkilön turvallisuutta pyritään parantamaan. Kantelija arvosteli perheensä asian käsittelyä MARAK -työryhmässä. Asian käsittelyyn työryhmässä oli tukihenkilönä osallistunut työryhmän jäsen, jonka työryhmä oli katsonut esteelliseksi toimimaan kyseisessä asiassa jäsenenä. Apulaisoikeuskanslerin mukaan siihen, voiko esteelliseksi todettu henkilö olla mukana tilanteessa epävirallisestikaan esimerkiksi tukihenkilönä, vaikka hän ei asian käsittelyyn osallistuisi, tulisi suhtautua varauksellisesti. Tilanteessa voi olla vaikeaa erottaa työryhmän jäsenen ja tukihenkilön rooli toisistaan ja ennen kaikkea osallistuminen voi ulkopuolelta asiaa arvioitaessa aiheuttaa epäilyn käsittelyn puolueettomuudesta. Työryhmän käsiteltävänä olevat asiat ovat arkaluonteisia ja esteellisen henkilön osallistuminen tilanteeseen esitetyllä tavalla voi heikentää luottamusta työryhmän ja sitä kautta työryhmässä toimivien viranomaisten ja virkamiesten toimintaan. Asiassa oli vahvoja perusteita sille, että kyseisen henkilön ei olisi tullut osallistua asian käsittelyyn edes tukihenkilönä. Toiminta ei apulaisoikeuskanslerin mielestä ollut ollut täysin asianmukaista ja hän kiinnitti työryhmän huomiota hallintolain esteellisyyssäännösten soveltamiseen.  

Kantelija ei ollut saanut kaupungille tekemiinsä asiakirjapyyntöihin julkisuuslain mukaista ohjausta siitä, että hän voi saada asiassa muutoksenhakukelpoisen päätöksen. Asiakirjapyyntöä ei myöskään ollut julkisuuslain ja hallintolain mukaisesti siirretty toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi. Asiakirjapyynnön käsittely oli myös viivästynyt. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kuntayhtymän huomiota kyseisten julkisuuslain ja hallintolain säännösten soveltamiseen.

Kantelijan kaupungille tekemään kanteluun annetun vastauksen toimittaminen kantelijalle oli kestänyt reilusti yli vuoden. Menettely vastauksen tiedoksi toimittamisessa ei ole ollut huolellista eikä asianmukaista. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kuntayhtymän huomiota perustuslain, hallintolain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain säännöksiin asian asianmukaisesta käsittelystä.

Kantelussa oli kysymys myös yleisesti MARAK -menetelmän lainmukaisuudesta. Apulaisoikeuskansleri totesi, että hänellä ei käytettävissään olleiden tietojen perusteella ollut syytä laillisuusvalvonnallisesti yleisesti arvostella menetelmää. Hän totesi, että menetelmän sääntelemättömyys saattoi kuitenkin olla omiaan aiheuttamaan epäluuloa sitä kohtaan ja hämärtää rajaa viranomaistoiminnan ja siihen kuuluvan julkisen vallan käytön sekä epävirallisen toiminnan välillä. Se saattoi myös aiheuttaa epäselvyyttä siitä, mitä säädöksiä toiminnassa sovelletaan. Apulaisoikeuskanslerin mielestä olisi muun muassa menetelmän uskottavuuden vuoksi tarpeellista arvioida, tulisiko menetelmän olla säänneltyä samoin kuin sitä, onko ohjaus muun muassa toiminnassa sovellettavista säännöksistä riittävää. Hän saattoi MARAK -menetelmän käyttöönottoa koordinoivan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietoon näkemyksensä tarpeesta arvioida menetelmän sääntelyn tarvetta ja ohjauksen riittävyyttä.                 

Kantelijan kantelun käsittelyssä ilmi tulleiden seikkojen perusteella vaikutti lisäksi siltä, että MARAK-toiminnassa syntyvien asiakirjojen hallinnoinnista ja asiakirjoja koskevien pyyntöjen käsittelystä saattoi MARAK-toimintaan osallistuvilla tahoilla olla epäselvyyttä. Apulaisoikeuskansleri saattoi asiasta tekemänsä huomiot tiedoksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sen arvioimiseksi, olisiko asiasta syytä ohjeistaa MARAK-toimintaan osallistuvia tahoja.