29.12.2009

Vanhentumisaika

Syyteoikeuden vanhentuminen

Käräjätuomarille annettiin oikeuskanslerista annetun lain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu huomautus tuomiossa olleen virheen johdosta tapauksessa, jossa vastaaja oli hänelle syyksi luetun törkeän varkauden ohella tuomittu varkaudesta, jonka syyteoikeus oli vanhentunut kun haaste annettiin vastaajalle tiedoksi.

Koko ratkaisu:

ASIAN VIREILLETULO

Oikeuskanslerinvirastossa suoritetussa rangaistustuomioiden tarkastuksessa havaittiin, että käräjäoikeuden tuomio oli virheellinen siltä osin, kuin vastaaja oli hänelle syyksi luetun törkeän varkauden ohella tuomittu varkaudesta, jonka syyteoikeus oli vanhentunut ennen kuin haaste oli annettu vastaajalle tiedoksi.

Vastaaja oli valittanut käräjäoikeuden tuomiosta vaatien rangaistuksen alentamista. Hovioikeus on tuomiollaan hylännyt syytteen vanhentuneen varkauden osalta.

SELVITYS

Käräjäoikeudessa puheenjohtajana toiminut käräjätuomari A on antanut häneltä pyydetyn selityksen.
Käräjätuomari A kertoo selityksessään virheen tapahtuneen. Hän oli selityspyynnön saatuaan ollut asiasta yhteydessä hovioikeuteen, jossa asia oli tuolloin vireillä, ja saanut tietää hovioikeuden havainneen virheen. Hän uskoo virheen syntyneen kun vastaajaa oli teon osalta syytetty törkeästä tekomuodosta, joka ei tekona olisi ollut vanhentunut. A katsoo laiminlyöneensä riittävän huolellisuuden tehdessään virheen.

A:n käsityksen mukaan virheen tapahtuminen osoittaa, ettei vanhentumiskysymys ollut tullut esiin päätösneuvottelussa. Hän katsoo näin olevansa yksin vastuussa virheestä.

RATKAISU

Asiassa annettu käräjäoikeuden tuomio on ollut selvästi virheellinen, kun vastaaja on tuomittu teoista, joista rikoslain 8 luvun 1 §:n (297/2003) mukaan ei vanhentumisen johdosta olisi saanut tuomita.

Tuomitessaan vastaajan vanhentuneesta teosta tuomioistuin on menetellyt lainvastaisesti.

Arviointi

Käräjäoikeuden puheenjohtajan menettely

Oikeuden puheenjohtajan selityksen mukaan kyseessä on ollut huolimattomuusvirhe. Virantoimituksessa huolimattomuudesta tehty virhe voi olla rangaistavaa rikoslain 40 luvun 10 §:ssä (604/2002) tarkoitettuna tuottamuksellisena virkarikoksena. Rikosvastuu edellyttää, ettei teko, sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat huomioon ottaen, ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Virheen moitittavuuden arvioinnissa on muun muassa otettava huomioon virheestä aiheutuneet seuraukset.

Vähäisyyden arvioinnille ei ole lainsäädännössä tai lain esitöissä esitetty kriteerejä. Asia on aina arvioitava tapauskohtaisesti. Vähäisenä pidettävien tekojen sulkeminen tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön ulkopuolelle toteutettiin lailla 792/1989. Lakivaliokunnan lainmuutosta koskevassa mietinnössä n:o 7 1989 vp. todetaan, että hallituksen esityksen mukaan vähäisenä pidettäisiin lähinnä menettelytapaan liittyviä virheitä. Lakivaliokunnan mietinnössä todetaan lisäksi:

“Viranomaisten tulee kuitenkin noudattaa tarkkaa harkintaa tuomioistuinmenettelyn käynnistämisessä tuottamuksellisten virkarikosten takia varsinkin silloin, kun on käytettävissä muitakin seuraamusmuotoja.”

Vanhentuneen rikoksen tuomitseminen tapahtuu aina tuomitun vahingoksi, ja virhettä on itsessään pidettävä luonteeltaan vakavana. Rangaistuksen tuomitseminen teosta, josta ei rangaistusta lain mukaan enää voi seurata on omiaan heikentämään luottamusta oikeudenhoitoa kohtaan. Arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon myös virheen syntytapa ja virheen aiheuttamat tosiasialliset seuraukset. On muun muassa arvioitava sitä, miten vakavaa huolimattomuutta virhe ilmentää.

Vanhentuneena tuomitun teon osalta vastaaja on ollut syytteessä teon törkeästä tekomuodosta, jonka syyteoikeus ei ollut vanhentunut kun haaste oli annettu vastaajalle tiedoksi. Virhe on tapahtunut, kun oikeus on päätösneuvottelussa katsonut teon täyttävän syytettä lievemmän tekomuodon tunnusmerkistön eikä vanhentumista ole enää tämän lievemmän tekomuodon osalta huomattu erikseen arvioida.

Virheestä ei ole, hovioikeuden tuomion lopputulos huomioon ottaen, ollut vastaajan kannalta haitallisia täytäntöönpanoseuraamuksia.

Katson, että puheenjohtajan virhettä on edellä kerrotuilla perusteilla, myös lakivaliokunnan edellä lainattu lausuma huomioon ottaen, pidettävä tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön tarkoittamalla tavalla vähäisenä.

Lautamiesten vastuu

Käräjäoikeuden tuomiosta vastaavat lainoppinut tuomari ja lautamiehet yhdessä. Lähtökohtaisesti rikosoikeudellisen vastuun samoin kuin muunkin vastuun perustavat säännökset soveltuvat samalla tavoin niin lakimiestuomariin kuin lautamiehiinkin. Laissa ei ole lautamiehen vastuuta koskevia erityissäännöksiä.

Tässä tapauksessa kyse on ollut syyteoikeuden vanhentumista koskevien sääntöjen soveltamisesta. Eri käräjäoikeuksista saamieni tietojen perusteella haastamisajankohta ei kuulu lautamiehelle oikeuden istunnossa säännönmukaisesti annettaviin tietoihin. Vanhentumiskysymys ei puheenjohtajan selityksen mukaan ole ollut esillä päätösneuvottelussa. Käytettävissä olevasta aineistosta ei ole tullut esiin seikkoja, joitten perusteella voisin katsoa että lautamiehillä olisi jostakin syystä ollut vastuun perustavaa aihetta nimenomaisesti kiinnittää huomiota kyseisten teon rikosoikeudelliseen vanhentumiskysymykseen. Vastuu virheestä kuuluu näin muodoin yksin oikeuden lainoppineelle puheenjohtajalle.

Johtopäätökset ja toimenpiteet

Edellä kerrotuilla perusteilla annan käräjätuomari A:lle valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 6 §:n 1 mukaisen huomautuksen tuomiossa olleen virheen perusteella.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.