02.09.2009

Lausunto - Hallituksen esitys - Merenkulku

Hallituksen esitys luotsauslain muuttamisesta

Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi oikeuskanslerin lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi luotsauslain muuttamiseksi. Esityksellä luotsauslakiin lisättäisiin säännökset, joilla luotsinkäyttövapautusten saantia helpotettaisiin ottamalla englannin kieli linjaluotsin¬tutkintokieleksi suomen ja ruotsin kielen rinnalle. Luotsauslakia myös täsmennettäisiin lain soveltamisen yhteydessä havaittujen tulkinnanvaraisuuksien poistamiseksi sekä lakiin tehtäisiin muun muassa virastouudistuksen edellyttämät muutokset. Oikeuskanslerilta pyydettiin lausuntoa erityisesti ehdotettuihin muutoksiin liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä sekä säätämisjärjestyksestä.

Oikeuskansleri esitti 28.11.2007 antamassaan päätöksessä (878/1/07) liikenne- ja viestintäministeriön harkittavaksi, olisiko lainsäädäntöä aiheellista tarkistaa niin, että siitä selkeämmin ilmenisi lainsäätäjän tarkoitus, jonka mukaan luotsaustoiminnan harjoittamista ei ole ollut tarkoitus ulottaa Luotsausliikelaitosta laajemmalle.

Hallituksen esityksessä laiksi luotsauslain muuttamiseksi todetaan, että oikeuskanslerin päätöksen johdosta liikenne- ja viestintäministeriö asetti joulukuussa 2007 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus luotsauslakiin tarvittavista muutoksista, mikäli luotsaus päätetään pitää Luotsausliikelaitoksen yksinoikeutena sekä arvio siitä, mitä asiakokonaisuuksia tulisi selvittää, jos luotsauspalvelut päätettäisiin avata kilpailulle. Työryhmä sai esityksen mukaan lisäksi tehtäväkseen selvittää vaihtoehtoja luotsauksen avaamiseksi kilpailulle sekä eri vaihtoehtojen käyttökelpoisuutta ja vaikutuksia turvallisuuteen, hintaan, palvelutasoon, poikkeusolojen luotsaukseen, riskienhallintaan ja vahingonkorvausvastuuseen.

Liikenne- ja viestintäministeriö katsoi hallituksen esityksen mukaan työryhmän loppuraportin jälkeen kesäkuussa 2009, että luotsaus olisi perusteltua säilyttää Luotsausliikelaitoksen yksinomaisena tehtävänä. Hallituksen esityksen mukaan englannin kieli hyväksyttäisiin linjaluotsauskieleksi suomen ja ruotsin rinnalle, jolloin linjaluotsauksen osuus luotsausmarkkinoista nousisi arvion mukaan lähelle 70 prosenttia. Virastouudistuksen yhteydessä luotsaukseen liittyvä Merenkulkulaitokselle luotsauslaissa säädetty toimivalta ja tehtävät siirtyisivät Liikenteen turvallisuusvirastolle. Luotsausliikelaitos on tarkoitus yhtiöittää 1.1.2010 lukien, ja perustettavan yhtiön yhteiskunnallinen ohjaus järjestettäisiin esityksen mukaan toimialalainsäädännön kautta luotsauslaissa.

Oikeuskansleri totesi lausunnossaan, että esityksessä ei ole pohdittu eri vaihtoehtoja, joita olisi tarjolla luotsaustoiminnan säilyttämiselle Luotsausliikelaitoksen yksinoikeutena. Esityksessä on päädytty ilman minkäänlaisia perusteluita ainoastaan toteamaan, että rangaistussäännöstä esitetään muutettavaksi siten, että muiden kuin lain 4 §:ssä tarkoitetun luotsauspalvelujen tarjoajan luotsauspalvelujen tarjoaminen tai luotsaustoiminnan harjoittaminen säädettäisiin rangaistavaksi.

Lainsäätäjän liikkumavaraa kriminalisointien säätämisessä on perustuslakivaliokunnan käytännössä pidetty lähtökohtaisesti varsin väljänä, joskin siihen on todettu johtuvan rajoituksia sekä perustuslaista että Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista. Perustuslain asettamat rajoitukset johtuvat keskeisesti perusoikeuksista, joiden käyttämiseen liittyvien rangaistussäännösten tulee täyttää perusoikeuksien rajoittamiseen kohdistuvat edellytykset, kuten vaatimukset sääntelyn hyväksyttävyydestä ja oikeasuhtaisuudesta (PeVL 17/2006 vp, s. 2). Osa lainsäätäjään kohdistuvista rajoituksista johtuu perustuslain 8 §:ssä säädetystä rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta, joka sisältää muun ohella vaatimuksen sääntelyn täsmällisyydestä. Sen mukaan kunkin rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava laissa riittävällä täsmällisyydellä siten, että säännöksen sanamuodon perusteella on ennakoitavissa, onko jokin toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa (PeVL 17/2006 vp, s. 3). Suhteellisuusvaatimus puolestaan edellyttää sen arvioimista, onko kriminalisointi välttämätön sen taustalla olevan oikeushyvän suojaamiseksi.

Luotsauslain muuttamista koskevan hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa tulisi tehdä kokoavasti selkoa etenkin yllä mainituista perustuslain kannalta merkityksellisistä säännöksistä samoin kuin siitä, millä perusteilla niiden katsotaan olevan perustuslain kanssa sopusoinnussa. Perustuslakivaliokunnan käytäntö tulisi ottaa lakia valmisteltaessa asianmukaisesti huomioon, ja siitä olisi tässä jaksossa tehtävä selkoa ainakin viittausmaininnoilla kunkin asian kannalta tärkeimpiin valiokunnan lausuntoihin. Koska lopullinen lakiehdotus saattaa sisältää perustuslain kannalta tulkinnanvaraisia seikkoja etenkin elinkeinovapauden rajoittamisesta, oikeuskansleri esitti harkittavaksi, tulisiko esitykseen ottaa lausuma sen saattamisesta perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.

Suunnitellun säädöshankkeen sisällöllisestä lopputuloksesta oikeuskansleri totesi, että kysymys on viime kädessä yhteiskuntapoliittisesta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, johon hänellä ei ole lausuttavaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi myöhemmin kommentteja saatujen lausuntojen perusteella muutetusta esitysluonnoksesta. Oikeuskansleri totesi, että uudessa luonnoksessa oli otettu huomioon aiemmin annetussa lausunnossa esitettyjä seikkoja. Etenkin esityksen säätämisjärjestysosioon oli tehty lisäyksiä. Esitys antoi tässä muodossa sisällöllisesti paremman pohjan eduskunnassa käytävää lainsäädäntökeskustelua ja päätöksentekoa varten.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.