29.01.2009

Käräjäoikeus - Esteellisyys - Prosessinjohto

Käräjätuomarin menettely rikosasiassa

Käräjätuomari oli toiminut puheenjohtajana käräjäoikeudessa käsitellyn rikosasian vangitsemisistunnossa ja saman asian pääkäsittelyssä. Vangitsemisistunnossa rikoksesta epäiltyä avustanut asianajaja oli avustanut pääkäsittelyssä asianomistajaa. Käräjätuomari ei ollut puuttunut asianajajan menettelyyn.

Oikeudenkäyntiasiamieheltä ja -avustajalta vaadittavasta erityisestä kelpoisuudesta (esteettömyydestä) tietyssä asiassa säädetään oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 3 momentissa. Lainkohdan mukaan asiamiehenä tai avustajana ei saa toimia muun muassa se, joka on asian aikaisemmassa vaiheessa ollut vastapuolen asiamiehenä tai avustajana.

Oikeudenkäyntiavustajan erityiset kelpoisuusehdot ovat luonteeltaan ehdottomia: tuomioistuimen tulee jo viran puolesta kontrolloida, että asianosaisen avustajaksi ilmoittautunut täyttää kelpoisuusehdot. Jos jonkin kelpoisuusehdon havaitaan puuttuvan, tuomioistuimen on evättävä avustajalta esiintymisoikeus jutussa.

Käräjätuomari esitti antamassaan selityksessä syitä sille, ettei hän ollut havainnut asianajajan esteellisyyttä. Oikeuskansleri piti näitä syitä sinänsä merkityksellisinä. Etenkin se, ettei vastaaja ollut tehnyt asianajajan erityistä kelpoisuutta koskevaa prosessiväitettä eikä asiassa ollut ilmennyt asianajajan esteellisyyden muutoinkaan nousseen missään vaiheessa nimenomaisesti esille asian pääkäsittelyssä, tekivät käräjätuomarin menettelyn jossain määrin ymmärrettäväksi.

Toisaalta asiassa oli otettava huomioon, että käräjätuomari toimi puheenjohtajana sekä vangitsemisistunnossa että asian pääkäsittelyssä. Hänellä oli siten ollut mahdollisuus itse tehdä havaintoja siitä, että pääkäsittelyssä asianomistajaa avustanut asianajaja oli saman asian vangitsemisistunnossa toiminut rikoksesta epäillyn avustajana. Kyse ei siten ollut siitä, että käräjätuomarin olisi erikseen pitänyt ryhtyä oma-aloitteisiin tutkimuksiin tai muutoin selvittämään asiaa voidakseen todeta asianajajan erityistä kelpoisuutta koskevan ehdottoman prosessinedellytyksen puutteen käsillä olon, vaan hän olisi voinut todeta kyseisen puutteen omien havaintojensa perusteella. Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan tuomarilta edellytettävää huolellisuutta noudattamalla asianajajan esteellisyys olisi ollut havaittavissa. Asiassa oli myös otettava huomioon, että tapauksessa oli ollut kyse muun ohella tapon yritystä koskevan rikosasian käsittelystä, eli syytteessä oli vaadittu rangaistusta varsin vakavasta rikoksesta, jolloin asianosaisten oikeusturvaan oli tullut kiinnittää erityistä huomiota.

Oikeuskansleri katsoi käräjätuomarin menetelleen virheellisesti. Käräjätuomarin olisi tullut havaita asianajajan esteellisyys ja evätä esteellisen asianajajan oikeus toimia asianomistajan avustajana pääkäsittelyssä. Oikeuskansleri saattoi käräjätuomarin tietoon käsityksensä tämän menettelyn virheellisyydestä.

Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 3 momentti

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.