12.12.2008

Rikosasian asianomistaja ja häntä rikosasiassa ohjein avustanut varatuomari arvostelivat käräjätuomarin menettelyä. Käräjätuomari oli käsitellyt käräjäoikeudessa rikosasian, jossa oli pidetty suullinen pääkäsittely. Asianomistaja oli esiintynyt pääkäsittelyssä henkilökohtaisesti ilman avustajaa.

Kantelijat arvostelivat käräjätuomaria sen vuoksi, että tämä oli kutsunut ainoastaan vastaajan istuntosaliin jutun ollessa päätösharkinnassa.

Käräjätuomarin selvityksen mukaan vastaajan pääkäsittelyn alussa ilmoittamien tulotietojen ja sakkolaskurista ilmenevien tulotietojen välillä oli ollut ristiriitaa ja käräjätuomari oli vielä ennen päätöksen antamista halunnut tarkistaa asian kutsumalla vastaajan saliin ja vielä kerran kysymällä tältä tulotiedot ennen päiväsakon rahamäärän vahvistamista.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan tilanteen oli kuitenkin tulkittava tarkoittaneen kyseisen rikosasian käsittelyn jatkamista. Näin ollen myös niin syyttäjällä, asianomistajalla kuin yleisöllä olisi tullut olla mahdollisuus seurata asian käsittelyä. Pyytämällä vain vastaajan istuntosaliin käräjätuomari ei toisaalta suoranaisesti ollut kieltänyt muiden henkilöiden tuloa istuntosaliin. Jutun sisäänhuuto on kuitenkin toimenpide, jolla tuomioistuin kuuluttaa eli antaa suullisen tiedon siitä, kuka voi mennä istuntosaliin. Näin ollen oli ymmärrettävää, että kantelija oli katsonut, ettei hän voinut mennä kyseisessä tilanteessa istuntosaliin.

Asianosaisille on kuulemisperiaatteen edellyttämällä tavalla varattava tosiasiallinen tilaisuus tutustua ja ottaa kantaa prosessiaineistoon, esittää omat näkemyksensä ja todisteensa sekä vastata toistensa esityksiin. Koko sen aineiston, johon ratkaisu saatetaan perustaa, tulee siis olla asianosaisten arvioitavissa. Tuomioistuimen käsitys siitä, onko aineistolla merkitystä asiassa, ei ole kuulemisen kannalta ratkaisevaa, vaan asianosaisten on saatava tilaisuus kommentoida kaikkea heidän mielestään relevanttia aineistoa.

Apulaisoikeuskansleri tähdensi myös että tuomarin tulisi toteuttaessaan prosessinjohtoa pyrkiä siihen, että asianosaiset myös kokevat prosessinjohdon oikeudenmukaiseksi ja puolueettomaksi. Osapuolten tasa-arvoisuuden kannalta on lähtökohtaisesti ongelmallista kutsua rikosasiassa vain vastaaja istuntosaliin jutun ollessa päätösharkinnassa. Istuntosalin ulkopuolelle jäävä osapuoli voi tällaisessa tilanteessa epäillä menettelyn oikeudenmukaisuutta, koska hän ei pääse näkemään ja kuulemaan mitä istuntosalissa tosiasiassa tapahtuu. Käsillä olevassa tapauksessa tällaisen epäilyn mahdollisuus oli korostunut, sillä vastaajana asiassa oli saman käräjäoikeuden lautamies.

Asiassa ei tullut ilmi, että käräjätuomarin menettely olisi johtanut kantelijan osalta konkreettisiin oikeudenmenetyksiin. Käräjätuomarin mainitsema ristiriita tulotiedoissa pyritään yleensä käytännössä selvittämään puheenjohtajan ja vastaajan välillä, joten apulaisoikeuskanslerin mukaan voitiin katsoa, että käräjätuomarin ajatus kutsua sisään vain vastaaja oli ollut ymmärrettävä. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että käräjätuomarin selvityksessä mainitsema syy hänen menettelylleen ei kuitenkaan ollut oikeudellisesti hyväksyttävissä.

Kantelijat arvostelivat samassa asiassa käräjätuomaria sen vuoksi, että tämä oli tuomion antamisen jälkeen lähettänyt varatuomarille sähköpostiviestin, jossa hän oli muun ohella todennut, että varatuomari ei ”viitsinyt tulla paikalle” istuntoon.

Valtion virkamieslain 14 §:n 2 momentin mukaan virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Apulaisoikeuskansleri totesi, että mainittu säännös asettaa vaatimuksia muun muassa käräjätuomarin käyttäytymiselle ja myös kielenkäytölle, jonka tulee ilmentää virkamieheltä edellytettyä asiallista käyttäytymistä. Säännös asettaa siten myös vaatimuksia virka-asioissa lähetettävissä sähköpostiviesteissä käytettävälle kielenkäytölle.

Asianomistajan esittämä vaatimus oikeusavun myöntämisestä ja hänen pyytämänsä varatuomarin määräämisestä hänen avustajakseen oli käsillä olevassa rikosasiassa hylätty. Tätä taustaa vasten ja ottaen erityisesti huomioon, että asianomistajalla oli oman harkintansa mukaisesti saanut päättää halusiko hän käyttää avustajaa oikeuden istunnossa, apulaisoikeuskansleri katsoi, että käräjätuomarin sananvalintaa ”viitsinyt tulla paikalle” voitiin pitää sävyltään epäasiallisena.

Apulaisoikeuskansleri saattoi käräjätuomarin tietoon näkemyksensä istuntosaliin kutsumisessa sekä näkemyksensä virkamiehen velvollisuudesta käyttäytyä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.