10.11.2008

Oleskelulupa - Hakemusasia - Direktiivi

EY-oleskeluluvan hakeminen

Pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskeluluvasta annetun direktiivin saattaminen osaksi Suomen lainsäädäntöä oli viivästynyt. Kantelija halusi toukokuussa 2006 saattaa vireille EY-oleskelulupaa koskevan hakemuksen paikkakuntansa poliisilaitoksella, mutta hakemusta ei ollut otettu vastaan. Poliisilaitokselta kysyttiin neuvoa sisäasiainministeriöstä (SM), josta ilmoitettiin, ettei kyseistä lupaa voinut vielä hakea ja saada, koska ulkomaalaislaissa ei vielä tuolloin ollut asiaa koskevia säännöksiä. Tämän jälkeen kantelija jätti hakemuksensa, jonka saatteessa hän ilmoitti paikallispoliisin kieltäytyneen ottamasta hakemusta vastaan, SM:n kirjaamoon. Hakemus siirrettiin Ulkomaalaisvirastolle (UVI; nyk. Maahanmuuttovirasto), josta hakemusasiakirjat palautettiin kantelijalle ilmoituksin, että mikäli hakija pysyvästä oleskeluluvastaan huolimatta haluaa hakea oleskelulupaa, tulee hakemus toimittaa paikallispoliisille.

Lain ja hyvän hallinnon mukaisena viranomaismenettelynä ei apulaisoikeuskanslerin mukaan voida pitää sitä, että hakijan vaatiessa asiansa käsittelyä hänen hakemustaan ei oteta vastaan, vaan se palautetaan hänelle ilman minkäänlaista kirjallista tai suullistakaan päätöstä. Hakemus olisi ollut mahdollista vastaanottaa ja tehdä tutkimatta jättämispäätös. Hakemuksen vireillepanon tarkoituksenmukaisuuden arviointi ei ole viranomaisen tehtävä. Hakemuksen käsittelyvelvoitteen, päätöksen perusteluvelvollisuuden ja muutoksenhakuohjauksen antamisvelvoitteen tarkoituksena on turvata oikeus saattaa asia riippumattoman tuomioistuimen arvioitavaksi. Viranomaisen lainmukaisena tehtävänä on antaa hakijalle neuvontaa ja tarvittaessa selostaa hänelle hakemuksen käsittelyä.

Apulaisoikeuskansleri ei päätöksensä mukaan voinut katsoa, että poliisilaitoksella olisi tässä jossain määrin tulkinnanvaraisessa ja oikeudellisesti epäselvässäkin tilanteessa menetelty moitittavalla tavalla, vaikka hakemus oli sitä käsiteltäväksi ottamatta palautettu hakijalle. Saadusta selvityksestä ilmenipyrkimys asiakkaan hyvään palveluun ja erityisesti se, että poliisi menetteli SM:stä saamansa ohjeistuksen mukaisesti.

Ulkomaalaisviraston menettelyä palauttaa hakemusasiakirjat kantelijalle ei päätöksen mukaan voitu pitää hyvän hallinnon vaatimusten mukaisena, kun hakemuksen saatekirjeessä oli nimenomaan mainittu paikallispoliisin kieltäytyneen hakemuksen vastaanottamisesta. Hakemus olisi ollut perusteltua siirtää viran puolesta poliisilaitokselle käsiteltäväksi. Päätöksessä esitetyt näkökohdat asian siirtämisvelvollisuudesta ja valituskelpoisen hallintopäätöksen tekemisen merkityksestä lähetettiin Maahanmuuttovirastolle tiedoksi ja huomioon otettavaksi.

Sisäasiainministeriön alaiselleen hallinnolle antama ohjeistus direktiivin täytäntöönpanon viivästymisen vuoksi oli jäänyt riittämättömäksi. Kun kanteluasiaa selvitettäessä SM:n lausunnosta puuttui Ulkomaalaisvirastolta hankittu selvitys, jota ei löytynyt myöskään sitä erikseen kysyttäessä, ministeriön huomiota kiinnitettiin sille toimitettujen viranomaisasiakirjojen huolelliseen käsittelyyn ja säilyttämiseen. Lisäksi ministeriön huomiota kiinnitettiin huolellisuuteen oikeuskanslerille toimitettaviin selvityksiin vastaamisessa, koska ministeriö sivuutti selvityspyyntöön vastatessaan aiemmin oikeusministeriön lainvalmisteluosaston eurooppaoikeuden yksiköltä hankkimansa lausunnon mm. kyseisen direktiivin välittömästä oikeusvaikutuksesta.

Perustuslain 21 §
Hallintolain 8 §, 20 §, 21 §, 43 §
(Direktiivi 2003/109/EY)

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.