22.10.2008

Hovioikeus - Viipyminen

Hovioikeuden tuomion antaminen määräajassa

Hovioikeus oli rikosasiassa toimittamansa pääkäsittelyn jälkeen ilmoittanut asianosaisille, että tuomio asiassa annetaan 30 päivän kuluessa ellei estettä ole. Tuomio annettiin noin kolme ja puoli kuukautta päätöksenteon jälkeen. Apulaisoikeuskansleri totesi käsityksenään, että tuomion antaminen oli jossain määrin viipynyt.

Apulaisoikeuskansleri totesi ratkaisussaan, että perusteluvelvollisuuden huolellinen noudattaminen on keskeinen osa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista sekä tuomioistuinjärjestelmämme oikeutuksen ja uskottavuuden kannalta välttämätöntä. Toisaalta asianosaisten oikeusturva ja joutuisa, keskitetty, suullinen sekä välitön oikeudenkäynti edellyttää, että asian kokonaiskäsittelyaika ei aiheettomasti pitkity ja päätösneuvottelut pidetään laissa säädetyin tavoin välittömästi pääkäsittelyn päätyttyä tai viimeistäänkin seuraavana arkipäivänä oikeudenkäynnin tapahtumien ollessa tuoreena muistissa. Apulaisoikeuskansleri totesi yleisellä tasolla, että menettelyä, jossa päätösneuvottelut tosiasiallisesti jatkuisivat niin sanotun konseptikierron aikana jopa usean kuukauden ajan pääkäsittelyn päättymisen jälkeen ei voida pitää asiaan liittyvän oikeudenkäymiskaaren säännöksen mukaisena. Apulaisoikeuskansleri totesi edelleen, että kantelijan tapauksessa laissa lähtökohdaksi säädetty 30 päivän määräaika tuomion antamiselle oli ylitetty huomattavasti, mikä ainoastaan osittain selittyi sillä, että kyse oli ollut verrattain vaativia tosiasia- ja oikeuskysymyksiä sisältävästä asiakokonaisuudesta.

Hovioikeuden asiassa antamaan selvitykseen liittyen apulaisoikeuskansleri totesi, ettei tuomion antamisen viipymistä voi lähtökohtaisesti perustella viraston sisäisillä työjärjestelyihin liittyvillä seikoilla ja että kantelun kohteena olleessa tapauksessa ratkaisukokoonpanoon kuuluneen henkilön lyhyt sairasloma ei voinut vaikuttaa merkittävästi asiaan.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että vaikka laki ei suoraan velvoita tuomioistuinta ilmoittamaan asianosaisille, mikäli 30 päivän määräaika tuomioistuimen ennakko-olettaman vastaisesti ylittyy niin, kyseisessä tapauksessa tuomion antaminen oli siinä määrin viivästynyt asianosaisille ilmoitetusta ajankohdasta, että olisi ollut perusteltua tiedottaa asianosaisille viipymisestä ja arvioidusta uudesta tuomion antamisajankohdasta. Apulaisoikeuskansleri perusteli näkemystään perustuslain ja virkamieslain asian viivytyksetöntä ja asianmukaista käsittelyä koskevilla säännöksillä sekä sillä, että vaikka hallintolain 4 §:ssä lainkäyttö on nimenomaisesti suljettu hallintolain soveltamisalan ulkopuolelle, niin mainitussa laissa säädetty palveluperiaate voi tulla tuomioistuimessa sovellettavaksi niissä tilanteissa, joissa lainkäyttöä koskevista säädöksistä itsestään ei seuraa mitään nimenomaista ja yksilöityä toimintavelvoitetta. Apulaisoikeuskanslerin käsityksen mukaan palveluperiaate voidaan liittää perustuslaissa asetettuun asianmukaisen käsittelyn vaatimukseen.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Itä-Suomen hovioikeuden huomiota oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 17 §:n 2 momentissa säädetyn määräajan noudattamiseen tuomioita annettaessa tuoden esiin myös kantansa palveluperiaatteen merkityksestä asiassa.

Perustuslaki 21 §
Oikeudenkäymiskaari 24 luku 17 §

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.