8.8.2008

Edunvalvoja - Kuuleminen - Maistraatit

Maistraatin kuuleminen edunvalvonta-asiassa

Maistraatti oli hakenut henkilölle edunvalvojan määräämistä hänen vastustuksestaan huolimatta. Käräjäoikeus oli maistraatin hakemuksesta poiketen määrännyt pääkäsittelyssä edunvalvojaksi tämän tyttären.

Pääkäsittelyyn oli kutsuttu kaikki asiaan osalliset, lukuun ottamatta hakijaa eli maistraattia. Käräjäoikeus ei ollut perustellut sitä, miksi hakijaa ei ollut kutsuttu asian istuntokäsittelyyn. Henkikirjoittajan mukaan maistraatin olisi tullut saada lausua tyttären määräämisestä edunvalvojaksi huolimatta siitä, oliko maistraatti ollut asiassa hakijana tai holhoustoimilain 75 §:n tarkoittamana lausunnon antajana.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen viittasi ratkaisussaan muun muassa oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 4 §:ään, jonka mukaan jos kysymys on 2 luvun 1 §:n 5 kohdassa mainitusta holhouslaissa tarkoitetusta hakemusasiasta, joka on riitainen, asian käsittelyä on jatkettava riita-asian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä.

Holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 8 luku sisältää oikeudenkäyntiä koskevia säännöksiä. Holhoustoimilain menettelysäännöksiä sovelletaan ensisijaisesti verrattuna oikeudenkäymiskaaren säännöksiä.

Holhoustoimilain 75 §:n 1 momentin mukaan holhousviranomaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi edunvalvojan määräämistä tai toimintakelpoisuuden rajoittamista koskevassa asiassa, jos holhousviranomaisen mielipide ei käy ilmi hakemuksen asiakirjoista. Saman pykälän 2 momentin mukaan holhousviranomaisen kuuleminen voidaan kuitenkin jättää toimittamatta edunvalvojan määräämistä koskevassa asiassa, jos kuuleminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi.

Nyt puheena olevassa tapauksessa käräjäoikeus oli määrännyt edunvalvojaksi toisen henkilön kuin mitä maistraatin hakemuksessa oli haettu ja jonka kelpoisuutta maistraatti ei ollut tutkinut. Maistraatille ei ollut annettu edes tilaisuutta lausua mielipidettään käräjäoikeuden edunvalvojaksi määräämästä henkilöstä.

Edunvalvojan määräämisessä on kysymys henkilön oikeusturvaan olennaisesti kuuluvasta asiasta. Tuomioistuimessa kaikkien osapuolten asianmukainen kuuleminen ja menettelysäännösten noudattaminen on tärkeää, jotta edunvalvontaan haettavan henkilön oikeusturva toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Maistraatin kuulemisen tärkeyttä on perusteltu maistraatin roolilla julkisen intressin valvojana. Holhoustoimilain 75 § ei myöskään anna käräjäoikeudelle juurikaan harkintavaltaa tilanteessa, jossa maistraatin mielipide ei selviä hakemusasiakirjoista, millainen tilanne on, jos edunvalvojaksi tuomioistuinkäsittelyn aikana esitetäänkin toista henkilöä kuin maistraatin hakemuksessa mainittua.

Mainittu säännös on suhteellisen yksiselitteinen. Poikkeuksena maistraatin kuulemisesta säännös on tarkoitettu lähinnä niihin tilanteisiin, jolloin kuuleminen olisi epätarkoituksenmukaista. Hallituksen esityksen (HE 146/1998 vp) s. 65-66 mukaan kuulemista ei tarvittaisi esimerkiksi silloin kun haettava edunvalvojan määräys koskee yksittäistä asiaa tai oikeustointa. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa hakemus edunvalvojan määräämiseksi sisälsi kuitenkin edunvalvojan määräyksen yleisesti henkilön taloudellisten asioiden hoitamista varten. Asiassa olisi näin ollen tullut kuulla maistraattia holhoustoimesta annetun lain 75 §:n 1 momentin mukaisesti.

Koska kyseessä oli oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:n 5 kohdassa tarkoitettu holhouslain mukainen hakemusasia, joka oli muodostunut riitaiseksi, asian käsittelyä olisi tullut jatkaa riita-asian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä. Näin ollen asian hakemuksellaan vireille pannut maistraatti olisi tullut kutsua asiassa järjestettyyn pääkäsittelyyn.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen huomautti käräjätuomaria hänen menettelynsä lainvastaisuudesta.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.