29.4.2008

Kantelijaa oli kuultu pahoinpitelyä koskevassa esitutkinnassa rikoksesta epäillyn asemassa. Kuulustelusta oli laadittu pöytäkirja. Pöytäkirjaan kirjatussa kantelijan kertomuksessa esiin tuotuun tapahtumainkulkuun oli mahdollista tulkita sisältyneen myös väitteitä vastapuolen syyllistymisestä asianomistajarikoksen tunnusmerkistön täyttäviin tekoihin.

Asiassa ei käynyt ilmi, että kantelija olisi esittänyt esitutkinnan yhteydessä asianomistajarikosta koskevaa tutkintapyyntöä. Asiassa oli myös jäänyt selvittämättä se, oliko kuulustelun toimittanut vanhempi konstaapeli kertonut kantelijalle, että asianomistajarikoksen tutkimisen edellytyksenä on asianomistajan esittämä tutkintapyyntö.

Vanhemman konstaapelin ei voitu osoittaa menetelleen asiassa lainvastaisesti. Oikeuskansleri totesi kuitenkin yleisenä periaatteena, että asianmukaiseen poliisitoimintaan kuuluu, että jos asianomistaja saattaa poliisin tietoon asianomistajarikoksen tunnusmerkistön mahdollisesti täyttävän tapahtuman, poliisi pyrkii selvittämään, haluaako asianomistaja esittää asiassa syyttämispyynnön. Oikeuskansleri saattoi esittämänsä käsityksen kantelijaa kuulustelleen vanhemman konstaapelin tietoon.

Kantelija arvosteli samassa asiassa poliisin tekemää esitutkintapäätöstä.

Kantelijan tekemän tutkintapyynnön johdosta poliisi oli tehnyt esitutkintapäätöksen, jonka mukaan tutkinta oli päätetty, eikä sitä aloitettu uudelleen. Päätöksen perusteluissa todettiin muun ohella, että tutkintapyynnössä esiin tuotu rikosasia oli jo kertaalleen tutkittu.

Asiassa saadun selvityksen perusteella tutkintapyynnössä yksilöityjä asianomistajarikoksia ei kuitenkaan ollut aiemmin tutkittu ja niitä koskeva syyteoikeus oli vanhentunut tutkintapyynnön tekemisen ja siten myös esitutkintapäätöksen laatimisen ajankohtana.

Oikeus saada asiassa perusteltu päätös kuuluu perustuslaissa mainittuihin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeisiin. Esitutkintapäätösten osalta keskeisenä voidaan pitää asianosaisten tarvetta tietää, miksi esitutkintaa ei asiassa toimiteta tai miksi se lopetetaan. Päätöksen perustelut lisäävät luottamusta viranomaisen toimintaan ja mahdollistavat ratkaisujen ulkoisen kontrolloitavuuden. Niillä on merkitystä myös ratkaisijan oman itsekontrollin kannalta, sillä perusteluja kirjoittaessaan ratkaisija joutuu pohtimaan päätöksensä oikeudellista kestävyyttä.

Oikeuskansleri totesi, ettei asiassa poliisilta tutkintaa pyytänyt kantelija saanut poliisin tekemän päätöksen perusteella yksiselitteistä ja kaikilta osin kattavaa vastausta siihen, miksi esitutkintaa ei asiassa toimitettu. Oikeuskansleri saattoi esittämänsä käsityksen esitutkintapäätöksen perusteluista päätöksen tehneen ylikomisarion tietoon.

Perustuslain 21 §:n 2 momentti