17.4.2008

Poliisi - Esitutkinta - Viipyminen

Esitutkinnan viipyminen

Kantelija arvosteli poliisilaitosta viivyttelystä esitutkinnassa. Kantelun tekoaikana, jolloin oli kulunut vuosi ja neljä kuukautta rikosilmoituksen teosta, kantelija ei ollut kuullut mitään tutkimusten edistymisestä tai edes aloittamisesta. Asian vireilläolo poliisilaitoksessa päättyi sittemmin noin kahden ja puolen vuoden kuluttua ilmoituksen tekohetkestä tutkinnanjohtajan tekemään esitutkintapäätökseen, jonka mukaan ilmoitettu asia ei ollut rikos. Perustelut olivat kuitenkin hyvin niukat. Rikosilmoitus koski epäiltyä kuntaviranomaisten syyllistymistä heitteillepanoon.

Poliisilaitos perusteli tutkinnan myöhäistä aloittamista muun muassa viittaamalla poliisilaissa säädettyyn poliisin oikeuteen priorisoida tehtäviään ja siihen, että kysymys oli sellaisesta epäillystä rikoksesta, jonka syyteoikeus vanhentui vasta viidessä vuodessa.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, ettei hengen tai terveyden vaarantamista koskevan rikoksen esitutkinnan aloittamista vasta puolentoista vuoden kuluttua ilmoituksen tekemisestä voitu pitää asianmukaisena menettelynä. Poliisin priorisointioikeutta koskevan poliisilain säännöksen esitöissäkin todetaan, että kansalaisilla on oikeus odottaa, että tärkeisiin perusoikeuksiin ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta olennaisiin seikkoihin, kuten hengen ja terveyden sekä yhteiskunnan toimivuuden suojelemiseen liittyvät tehtävät asetetaan toteutusjärjestyksessä etusijalle.

Apulaisoikeuskansleri katsoi edelleen, että esitutkintapäätökseen kirjatut perustelut esitutkinnan lopettamiselle olivat niin ylimalkaiset, että ulkopuoliselle saattoi syntyä epäily, että poliisin tutkimukset olivat jääneet varsin pinnallisiksi. Perustelut eivät täyttäneet ainakaan niitä vaatimuksia, joita korkeatasoisen tutkinnanlopettamispäätöksen perusteluille voidaan asettaa.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että asianomistajan oikeusturvan toteutumisen kannalta on tärkeää, että hän saa mahdollisimman seikkaperäistä tietoa siitä, mihin poliisin arvio rikostunnusmerkistön puuttumisesta perustuu, jotta hän voisi harkita, kannattaako hänen mahdollisesti ryhtyä omalla vastuullaan ajamaan rikossyytettä tuomioistuimessa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain suoman oikeuden perusteella.

Huomioon ottaen asiassa ilmi tulleet seikat, erityisesti sen, että asianomistajalla oli vielä mahdollisuus ajaa itsenäisesti syytettä, apulaisoikeuskansleri katsoi laillisuusvalvonnallisesti riittäväksi toimenpiteeksi kiinnittää poliisilaitoksen huomion esitutkinnan joutuisuuden turvaamiseen yleisesti sekä erityisesti asioissa, joissa suojattavana oikeushyvänä on henki ja terveys taikka yhteiskunnan toimivuus.

Erikseen apulaisoikeuskansleri kiinnitti tutkinnanjohtajan huomion esitutkinnan lopettamispäätösten asianmukaiseen perustelemiseen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.