19.2.2008

Oikeuskansleri - Lausunto

Käräjäoikeuden kokoonpanosäännösten uudistamista koskeva mietintö

Työryhmä totesi mietinnössään, että tuomioistuimia kohtaan tunnettavan luottamuksen ylläpitämisessä lautamiesjärjestelmällä on sellaista itseisarvoa, että järjestelmää ei ollut syytä kokonaan lakkauttaa. Luottamuksen ylläpitäminen tuomioistuinlaitokseen ei työryhmän mukaan kuitenkaan edellyttänyt sitä, että lautamiehet osallistuisivat käräjäoikeuden ratkaisukokoonpanoon nykyisessä laajuudessaan. Työryhmä katsoi, että kokoonpanosäännösten uudistaminen edellytti sen sijaan yhden tuomarin kokoonpanon toimivaltuuksien laajentamista.

Oikeuskanslerilla ei sinänsä ollut huomautettavaa näihin komitean esittämiin näkemyksiin. Hän esitti mietinnön johdosta kuitenkin seuraavia huomioita.

Voimassa olleen lain mukaan yhden tuomarin kokoonpano oli mahdollinen sellaisissa rikosasioissa, joissa syytteen mukaan oli mahdollista seurata enintään yhden vuoden kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Tällöin ei voitu tuomita muuta tai ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa. Työryhmän ehdotuksen mukaan yhden tuomarin kokoonpanon käyttöalaa olisi laajennettu kaikkiin sellaisiin rikoksiin, joista syytteen mukaan oli mahdollista seurata enintään kahden vuoden vankeusrangaistus sekä tiettyihin muihin nimeltä mainittuihin rikoksiin. Mainitussa kokoonpanossa tosiasiassa tuomittavia rangaistuksia ei olisi rajoitettu, mikäli kokoonpano muodostui käräjätuomarista tai laamannista. Ehdotus tarkoitti käytännössä sitä, että yhden tuomarin kokoonpanossa olisi mahdollista tuomita jopa seitsemän vuoden yhteinen vankeusrangaistus, kun voimassa olleen lain mukaan voitiin tuomita vain sakkoa.

Oikeuskansleri piti näin merkittävää muutosta suurena. Selvää on, että rikosasian vastaajalle erityisen suuri merkitys on rangaistusasteikolla ja etenkin konkreettisesti tulossa olevalla seuraamuksella. Tuomioistuimen kokoonpanon keventäminen työryhmän ehdottamalla tavalla herätti oikeuskanslerin mielestä siinä määrin kysymyksiä, että jos siihen haluttiin päätyä, asiaa pitäisi jatkovalmistelussa pohtia enemmän.

Lautamiesten oikeudellisen vastuun osalta oikeuskansleri halusi tuoda esille seuraavia huomioita. Hän totesi jo aikaisemmassa yhteydessä tarkastelleensa lautamiesten oikeudellista vastuuta koskevia kysymyksiä (artikkelissa "Oikeuskansleri tuomioistuinten valvojana" teoksessa "Oikeudenkäyntejä ja tuomioistuimia - Juhlakirja Juha Lappalainen 60 vuotta" (2007), s. 167-198). Lautamiesten oikeudellisen vastuun perusteet ovat epämääräiset ja sääntelyn selkeyttäminen olisi tältä osin perusteltua. Myös lautamiesten oikeusturva puoltaisi sääntelyn selkeyttämistä, eikä epämääräisyys vastuukysymyksessä ole asianmukaista oikeudenhoidon uskottavuudenkaan kannalta. Lautamiehillä on samanlainen ratkaisuvalta kuin ammattituomareilla ja periaatteessa samanlainen virkavastuukin ratkaisun laillisuudesta, mutta vakiintuneen käytännön mukaan lautamiehen vastuu ei kuitenkaan ole yhtä laaja kuin lakimiestuomarilla. Valta ja vastuu eivät ole suhteessa toisiinsa.

Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan lautamiesten oikeudellisen vastuun näkökulmasta oli problemaattista, että lautamiehet ehdotuksen mukaan osallistuisivat nimenomaan vakavimpien rikosasioiden käsittelyyn. On myös otettava huomioon, että vakavat rikosasiat ovat sekä asianosaisten oikeusturvan kannalta että yhteiskunnallisestikin merkittäviä ja niissä vaatimukset oikeudellisen argumentaation vakuuttavuudelle korostuvat. Tuomioistuimet joutuvatkin yhä useammissa rikosasioissa ottamaan kantaa sekä monimutkaisiin näyttö- että oikeuskysymyksiin.

Asianosaisten oikeusturvan ja tuomioistuimiin kohdistuvan yleisen luottamuksenkin kannalta oikeuskansleri piti tämän vuoksi kannatettavana työryhmän ehdotusta, että käräjäoikeus voisi käsitellä rikosasian myös kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossa, jos sitä asian laadun tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna. Tätä kokoonpanon käytön edellytysten osalta varsin avointa säännöstä voitiin tosin pitää jossain määrin ongelmallisena. Säännös jättäisi tuomioistuimelle huomattavan paljon harkinnanvaraa kokoonpanon käytön suhteen. Mahdollista siten olisi, että sen käyttö tästä syystä ei muodostuisi niin laajaksi kuin olisi perusteltua ja että sen käyttö ei tulisi olemaan yhdenmukaista eri käräjäoikeuksissa.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.