10.12.2007

Kuuleminen - Huolellisuus - Tuomioistuin - Oikeudenkäyntiasiamies

Käräjäoikeuden menettely asiamieskelpoisuudesta päätettäessä

Käräjäoikeus oli evännyt rikosasian asianomistajan oikeudenkäyntiasiamieheltä oikeuden esiintyä jutussa varaamatta asiamiehelle mahdollisuutta esittää näkemystään käräjäoikeuden ratkaisunsa perusteina viran puolesta huomioon ottamista seikoista ja niiden oikeudellisesta arvioinnista. Käräjäoikeus totesi päätöksessään, että useista talousrikoksista tuomitulta asiamieheltä puuttui laissa oikeudenkäyntiasiamieheltä edellytetty rehellisyys. Lisäksi päätöksessä todettiin, että asiamies oli asetettu konkurssiin ja että konkurssissa oleminen oli este asiamiehenä toimimiselle.

Saadun selvityksen mukaan asiamies ei ollut enää asiaa ratkaistaessa ollut konkurssissa. Käräjäoikeuden päätös oli siten osin perustunut virheelliseen tietoon.

Oikeuskansleri totesi, että ratkaisuperusteen virheellisyys olisi saattanut tulla käräjäoikeuden tietoon, mikäli asiamiehelle olisi tarjottu mahdollisuus lausua asiasta näkemyksensä. Toisaalta se, ettei asiamiehelle ollut annettu mahdollisuutta lausua tuomioistuimen asiaa ratkaistessaan viran puolesta huomioon ottamista seikoista, olisi oikeuskanslerin mielestä ollut omiaan lisäämään tarvetta erityiseen huolellisuuteen kyseisenlaisten tietojen paikkansapitävyydestä varmistautumisessa.

Oikeuskansleri totesi päätöksessään, että oikeus tulla kuulluksi kuuluu perustuslain 21 §:ssä mainittuihin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeisiin.

Oikeuskäytännössä on todettu, että varsinkin silloin, kun tuomioistuimen viran puolesta tekemästä ratkaisusta seuraa asianosaiselle haitallinen taloudellinen tai muu seuraamus, ei tämän kuulematta jättämiselle lähtökohtaisesti ole perusteita. Kuulemisperiaatteeseen on oikeuskirjallisuuden mukaan katsottu kuuluvan oikeus saada esittää käsityksensä myös tuomioistuimessa viran puolesta huomioon otettavista oikeustosiseikoista ja niiden oikeudellisesta arvioinnista.

Oikeuskansleri saattoi asian ratkaisseen käräjätuomarin tietoon käsityksensä, että ottaen huomioon kuulemisperiaatteen keskeisen merkityksen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin osatekijänä olisi tapauksessa ollut oikeudellisesti asianmukaista varata asiamiehelle tilaisuus tulla kuulluksi ennen hänen asiamieskelpoisuuttaan koskeneen kysymyksen ratkaisemista. Lisäksi oikeuskansleri kiinnitti käräjätuomarin huomiota huolellisuuteen tuomioistuimen asiaa ratkaistaessa viran puolesta huomioon ottamien tosiseikkojen paikkansapitävyydestä varmistautumisessa.

Perustuslaki 21 § 2 mom
Oikeudenkäymiskaari 15 luku 2 § 1 mom ja 10 a § 1 mom

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.