24.9.2007

Käräjäoikeus oli velvoittanut rikosasian vastaajan korvaamaan asianomistajalle pahoinpitelystä aiheutuneesta kivusta ja särystä kohtuulliseksi harkitsemansa 200 euroa, vaikka vastaaja oli myöntänyt asianomistajan 300 euron suuruisen vaatimuksen perusteeltaan ja määrältään oikeaksi. Käräjäoikeus oli perustellut ratkaisuaan ilmoittamalla, että se oli ottanut huomioon asianomistajan kertomuksen hänelle aiheutuneesta muutaman päivän kestäneestä kivusta.

Rikosperusteiset yksityisoikeudelliset vaatimukset ovat dispositiivisia. Niihin sovelletaan määräämisperiaatetta, johon kuuluu, ettei tuomioistuin saa antaa asianosaiselle oikeussuojaa laajemmalti kuin tämä on vaatinut.

Saadun selvityksen mukaan käräjäoikeus ei ollut tapauksessa arvioinut vahingon määrää vastaajan myöntämästä poikkeavalla tavalla, vaan se oli kohtuullistanut tuomittavan korvauksen määrää. Asianomistajan korvausvaatimuksen myöntänyt vastaaja ei kuitenkaan ollut vaatinut korvauksen sovittelemista eikä vedonnut käräjäoikeuden korvauksen alentamisen perusteena olleeseen asianomistajalle aiheutuneen kivun määrään. Oikeuskansleri totesi päätöksessään käräjäoikeuden menetelleen asiassa oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 2 momentin vastaisesti perustaessaan ratkaisunsa seikkaan, johon vastaaja ei ollut vedonnut.

Asianomistajalla ei vahingonkorvausasioissa sovellettavan määräämisperiaatteen vuoksi ollut asiassa aihetta oma-aloitteisesti ottaa kantaa korvauksen määrän sovitteluperusteiden olemassaoloon. Saadun selvityksen perusteella puheenjohtajana toiminut käräjätuomari ei ilmeisesti kuitenkaan ollut ottanut asian pääkäsittelyssä esille mahdollisuutta käräjäoikeuden poikkeuksellisesti omasta aloitteestaan suorittamaan vahingonkorvauksen kohtuullistamiseen. Asianomistajalle ei siten ollut tarjottu mahdollisuutta esittää siitä näkemystään.

Oikeus tulla kuulluksi kuuluu perustuslain 21 §:n 2 momentissa mainittuihin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeisiin. Oikeuskansleri piti asianmukaisena, että asianosaisille varattaisiin oikeudenkäynnissä mahdollisuus lausua näkemyksensä kysymyksessä olevan kaltaisesta poikkeuksellisesta lainsoveltamisesta. Menettely, jossa käräjäoikeus saattaa yllättäen viran puolesta kohtuullistaa vahingonkorvauksen määrää tarjoamatta asianosaisille mahdollisuutta lausua kyseisenlaisesta ratkaisumahdollisuudesta, johtaa käytännössä sellaiseen epätarkoituksenmukaisena pidettävään tilanteeseen, että korvausta vaatineen asianomistajan on vastaajan myöntämisestä huolimatta tarpeen aina varmuuden varalta oma-aloitteisesti osoittaa käräjäoikeudelle, ettei sovitteluperusteita ole olemassa.

Asiassa annetun tuomion perusteluista ei käynyt ilmi, millä perusteella käräjäoikeus oli arvioinut voivansa viran puolesta kohtuullistaa korvauksen määrää, eikä myöskään se, mihin säännökseen tai muuhun oikeusohjeeseen kohtuullistaminen perustui. Perustelusta ei käynyt selkeästi ilmi edes se, että kyse oli ollut korvauksen kohtuullistamisesta, eikä käräjäoikeus ollut tuomiossaan todennut kohtuullistamisen pohjana olevan normaalin vahingonkorvausvastuun eli täyden korvauksen määrää.

Oikeus saada asiassaan perusteltu päätös kuuluu myös edellä mainittuihin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeisiin. Lain mukaan tuomion perusteluista on käytävä ilmi, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu.

Käräjäoikeus ei ollut tapauksessa riittävästi perustellut vahingonkorvausratkaisuaan ottaen huomioon, että käräjäoikeus oli perusteluitta poikennut sekä asianosaisten määräämisperiaatteesta että tahallisesti aiheutetun vahingon osalta oikeuskäytännössä vahvana pääsääntönä pidetystä täyden korvauksen periaatteesta. Ratkaisun perusteluista ei käynyt laissa edellytetyllä tavalla ilmi, mihin oikeudelliseen päättelyyn se perustui.

Oikeuskansleri kiinnitti asian puheenjohtajana toimineen käräjätuomarin huomiota asianosaisten määräämisperiaatteen huomioon ottamiseen rikosperusteista korvausvaatimusta ratkaistaessa, asianosaisten kuulemisperiaatteen huomioon ottamiseen aineellisessa prosessinjohdossa ja velvollisuuteen ilmoittaa tuomion perusteluissa ratkaisuun johtanut oikeudellinen päättely. Hän saattoi asianosaisten määräämisperiaatteen huomioon ottamisesta esittämänsä näkemyksen myös asian ratkaisemiseen osallistuneiden lautamiesten tietoon.

Perustuslaki 21 § 2 mom
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 6 luku 5 § 2 mom ja 11 luku 4 § 1 mom
Oikeudenkäymiskaari 24 luku 3 § 1 ja 2 mom
Vahingonkorvauslaki 2 luku 1 § 2 mom