21.5.2007

Verotarkastus - Verotarkastajien menettely - Verojohtajan menettely

Veroviranomaisten menettely verotarkastusta toimitettaessa

Kantelija oli kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan verotarkastajien, apulaisverojohtajan ja verojohtajan menettelyn yhtiön verovuosia 2003 ja 2004 kokevan verotarkastuksen toimenpiteiden osalta. Erityisesti kantelija oli kantelukirjoituksessaan arvostellut tarkastuskertomuksen useita virheellisyyksiä ja verotarkastajien kirjanpitoon liittyvää ammattitaitoa. Kantelukirjoituksessa oli arvosteltu vielä sitä, että verojohtaja oli hyväksynyt verotarkastajien tarkastuskertomuksen, vaikka siihen kantelijan mukaan oli sisältynyt lukuisia puutteita ja virheitä.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi päätöksessään, että Verohallituksen, Verotuskeskuksen ja Verotarkastusyksikön lausunnoista kävi ilmi, että yhtiön verotarkastusta koskevassa asiassa ei ole menetelty asianmukaisesti. Tarkastajien tekemissä kassatilin saldon laskelmissa on ollut virheitä kuten alkusaldon puuttuminen ja pankkisaldon käyttäminen. Myös myyntikatteen laskelmissa on ollut puutteellisuuksia. Toisessa alustavassa tarkastuskertomuksessa on korjattu ostojen perusteella arvoidun myynnin määrää.

Lausunnoista kävi edelleen ilmi, että jos kassatilin alkusaldo olisi otettu huomioon, ei yhtiön kassatili olisi ollut negatiivinen. Kirjanpidon ulkopuoliselle pankkitilille tehtyjä omia panoja ei verovirasto jälkiverotuksia toimittaessaan voinut pitää osoituksena puuttuvasta myynnistä, kun otettiin huomioon yksityistilin mukaiset ja käteisenä tehdyt yrittäjän yksityisotot. Myöskään asiakasluettelon puuttumisen ei ole voitu katsoa osoittavan videovuokraustulon myynnin epäluotettavuutta. Pelkästään katetuottolaskelma ei ollut riittävä peruste arvioverotuksen toimittamiseen.

Vaikka tarkastuskertomus on vasta esitys verotuksen muuttamiseen, apulaisoikeuskanslerin sijaisen mielestä tulisi kiinnittää huomioa siihen, että verotarkastuskertomus on huolellisesti tehty ja hyvin perusteltu.

Hyvän verotarkastustavan mukaan aineiston tarkastamisen jälkeen pidetään mahdollisuuksien mukaan aina loppukeskustelu. Perustelut arvioveroesitykselle kerrotaan mahdollisuuksien mukaan jo loppukeskustelussa.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, kuten Verotarkastusyksikkö lausunnossaan, että nyt kysymyksessä olevassa asiassa asianmukaisena ei voitu pitää sitä, että asiassa ei ollut pidetty hyvää verotarkastustapaa koskevan ohjeen edellyttämää loppukeskustelua. Hyväksyttävänä syynä ei voitu pitää sitä, että syntyneissä olosuhteissa verotarkastajat pitivät keskustelun pitämistä hankalana. Verotoimiston, viimekädessä verojohtajan, olisi tullut huolehtia siitä, että olosuhteet saadaan sellaisiksi, että loppukeskustelu voidaan pitää.

Verotarkastajien menettely verotarkastusasiassa ei ollut ollut verotarkastusta koskevien säännösten ja hyvää verotarkastustapaa koskevan ohjeen mukaista. Tämän vuoksi apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti verotarkastajien huomiota siihen, että verotarkastuskertomus tehdään huolellisesti ja perustellaan hyvin ja verotarkastuksessa noudatetaan muutoinkin hyvää verotarkastustapaa.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että verotarkastajan esimies hyväksyy verotarkastuskertomuksen. Hyväksymisen yhteydessä tulee nimenomaan kiinnittää huomiota siihen, että tarkastuskertomus on huolellisesti laadittu ja tehdyt ehdotukset ovat perusteltuja. Apulakisoikeuskanslerin sijainen katsoi, kuten Verohallitus, että verotarkastajien esimiesten olisi tullut valvoa tarkemmin erityisesti verotarkastajien verotarkastuskertomukseen sisältyvien verotusehdotusten perustelujen laatua, kun jo aikaisemmin oli ilmennyt, että yhtiötä koskevassa alustavassa tarkastuskertomuksessa oli oleellisia virheitä ja puutteita, jotka edellyttivät uuden alustavan tarkastuskertomuksen laatimista.

Apulaisverojohtajan menettely tältä osin ei ole ollut hänelle kuuluvan valvontavelvollisuuden mukaista. Tämän vuoksi apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti apulaisverojohtajan huomiota siihen, että verotarkastajien esimiehen tulee valvontavelvollisuutensa vuoksi kiinnittää huomiota siihen, että tarkastuskertomus on huolellisesti laadittu ja tehdyt ehdotukset ovat perusteltuja.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että verovelvollisen yhteydenoton johdosta esimiesten tiedossa oli myöskin, ettei yhtiön edustaja luottanut verotarkastajien ammattitaitoon alustavassa verotarkastuskertomuksessa todettujen virheiden ja puutteiden johdosta.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että vaikka verotarkastusta ei olekaan syytä kevein perustein keskeyttää tai tarkastajaa vaihtaa, olisi kysymyksessä olevassa asiassa verojohtajan ollut syytä ryhtyä toimenpiteisiin, joilla luottamus olisi voitu tarkastajiin palauttaa, esimerkiksi vahvistamalla tarkastajien ryhmää veroviraston tarkastusyksikön kokeneella tarkastajalla.

Verojohtajan ei ole ollut hänelle verojohtajana kuuluvan valvontavelvollisuuden mukaista. Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että hänen olisi verojohtajana ollut valvottava myös verotarkastustoimintaa ja tarkastuskertomukseen sisältyvien veroehdotusten perustelujen laatua, erityisesti silloin, kun verovelvollisen taholta oli tuotu ilmi, että alustavassa tarkastuskertomuksessa oli oleellisia puutteita ja virheitä, jotka edellyttivät uuden alustavan tarkastuskertomuksen laatimista. Verojohtajan olisi tullut myös aktiivisemmin vaikuttaa siihen, että verovelvollisen luottamus verotarkastajiin olisi saatu palautettua. Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti verojohtajan huomiota hänelle verojohtajana kuuluvan valvontavelvollisuuden asianmukaiseen käyttämiseen.

Yhtiö oli jättänyt verovuotta 2004 koskevan veroilmoituksensa säädetyssä ajassa verotoimistolle. Veroilmoitus oli annettu verotarkastajille, mutta verotarkastaja ei ollut muistanut ilmoittaa asiasta verovalmistelua suorittavalle virkailijalle. Tämän johdosta yhtiön edustajalle oli keväällä 2004 lähetetty aiheeton veroilmoituksen karhukirje.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että verotarkastajan menettely tältä osin on ollut huolimatonta ja on ollut omiaan aiheuttamaan harmia yhtiölle ja sen edustajalle. Tämän vuoksi apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti verotarkastajan huomiota huolellisuuteen virkatehtävien hoidossa.

Verotusmenettelystä annettu laki 14 ja 21 §
Verotusmenettelystä annettu asetus 2, 3 ja 4 §
Verohallituksen hyvää verotarkastustapaa koskeva ohje

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.