13.2.2007

Kouluterveydenhuolto - Kansanterveyslaki

Kouluterveydenhuollon toteutuminen

Apulaisoikeuskanslerin toukokuussa 2006 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimeen suorittamalla tarkastuskäynnillä saatujen tietojen perusteella kaupungin kouluterveydenhuollon mitoitukset näyttivät alittavan merkittävästi sosiaali- ja terveysministeriön kouluterveydenhuollon laatusuosituksen (STM:n oppaita 2004:8) mukaiset suositukset. Tarkastushavaintojen mukaan Helsingin kaupungilla oli terveydenhoitajia 1 th/720 oppilasta kohden (suositus 1/600), lääkäreitä 1 tkl/6050 oppilasta (suositus 1/2100). Tarkastuksella esitettyjen tilastotietojen mukaan tilanne näytti olevan samansuuntainen myös kymmenessä suurimmassa kaupungissa - eräin paikoin suosituksen mitoituksiin nähden jopa selkeästi pahempi.

Tarkastushavaintojen johdosta apulaisoikeuskansleri pyysi sosiaali- ja terveysministeriötä esittämään tarpeelliseksi katsomaansa selvitykseen perustuvan näkemyksensä siitä, miten kouluterveydenhuolto tällä hetkellä toteutuu, miten laatusuositusta käytännössä noudatetaan ja onko kouluterveydenhuollon laatusuosituksen noudattamisessa ja kouluterveydenhuollon järjestämisen ja toteutumisen valvonnassa mahdollisesti puutteita.

Sosiaali- ja terveysministeriö totesi lausunnossaan lääninhallituksista saatujen tietojen perusteella yhteenvetona, että kouluterveydenhuollon laatusuositukset eivät toteudu kokonaisuudessaan minkään läänin alueella. Selvitysten mukaan erot eivät ole suuria läänien välillä, vaan ne löytyvät kuntien väliltä. Ministeriö tukeutui lausunnossaan myös Valtiontalouden tarkastusviraston kertomukseen 136/2006 (Kouluterveydenhuollon laatusuositus - suosituksen ohjausvaikutukset kuntien toimintaan) sekä Stakesin terveyskeskuskyselyn aineistoon (mm. erillisraportti Kouluterveydenhuolto, syksy 2005).

Saatujen selvitysten mukaan palveluiden saatavuus on jakautunut epätasaisesti läänien sisällä. Oppilasmäärät ovat liian suuria sekä terveydenhoitajilla että lääkäreillä, jolloin kouluterveydenhuollon toteuttaminen ohjeiden ja suositusten mukaisesti ei onnistu. Suurin puute kouluissa on koululääkäreistä. Lääninhallitusten lausunnoista käy ilmi, että ennaltaehkäisevä työ ja terveyden edistäminen eivät ole kuntien prioriteeteissa kärkisijoilla.

Sekä lääninhallitusten että sosiaali- ja terveysministeriön lausuntojen mukaan laatusuositusten ohjaava vaikutus kouluterveydenhuoltoon on puutteellista. Käytettävissä olevista selvityksistä oli myös pääteltävissä, että suosituksia ei mahdollisesti koeta kaikilta osin perustelluiksi. Esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusviraston raportissa todettiin suositukseen ja siihen liittyviin minimimitoituksiin suhtauduttavan kriittisesti. Koska suositukset eivät ole juridisesti sitovia, esimerkiksi kuntapäättäjien erilaiset näkemykset ja arviot siitä, minkälainen toiminnan taso on tarpeellinen tai realistinen, saattavat johtaa suositusten noudattamatta jättämiseen tai soveltamiseen suosituksesta poikkeavalla tavalla. Erot kuntien välillä johtavat siten oppilaiden epäyhdenvertaiseen asemaan palveluiden saannissa.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan kaiken kaikkiaan voitiin todeta, että koska kouluterveydenhuollon suositusluontoinen ohjaus ja informaatio-ohjaus yleisemminkin näkyy jääneen tavoiteltavilta vaikutuksiltaan riittämättömäksi, tarvitaan ilmeisesti normatiivisesti velvoittavampaa ohjauskeinoa, jotta terveyspalveluiden taso ja saatavuus yhdenvertaisuuden edellyttämällä tavalla voidaan nykyistä paremmin turvata. Myös lääninhallitukset ovat hyvin yhdensuuntaisesti todenneet informaatio-ohjauksen keinojen riittämättömyyden. Samoin Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksesta ilmenee, että sitovampaa ohjausta on toivottu, jotta "päätöksenteossa päästäisiin jatkuvasta resurssikiistelystä ja pystyttäisiin keskittymään palveluiden mahdollisimman tehokkaaseen järjestämiseen". Apulaisoikeuskanslerin mukaan yleisemmin tarkastellen herää kysymys, missä määrin tämän päätöksen selvityksistä ilmenevät havainnot informaatio-ohjauksen vähäisestä vaikutuksesta kouluterveydenhuoltoa koskevaan päätöksentekoon ja käytännön toteutukseen ovat yleistettävissä informaatio-ohjauksen tehokkuuteen laajemminkin. Tähän seikkaan on syytä kiinnittää huomiota erityisesti silloin kun kysymys on perusoikeuksien toteutumista koskevasta yhdenvertaisuutta edistämään pyrkivästä ohjeistuksesta.

Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti lausunnossaan päätyneensä siihen, että vuoden 2007 aikana valmistellaan kouluterveydenhuollon palveluita koskeva asetus, koska kunnat eivät ole järjestäneet kouluterveydenhuollon palveluja kouluterveydenhuollosta annetun ohjeistuksen mukaisesti. Ministeriö katsoi lausunnossaan, että kouluterveydenhuollon asianmukaista toteutumista varten tarvitaan sitovaa säännöstöä, jonka noudattamista lääninhallitukset valvovat.

Apulaisoikeuskansleri totesi pitävänsä sosiaali- ja terveysministeriön johtopäätöstä laillisuusvalvonnallisestikin oikeansuuntaisena ja saattoi päätöksessään esittämänsä näkökohdat ministeriön tietoon.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.