19.3.2007

Julkisuuslaki - Rikosilmoitus

Jäljennöksen antaminen tutkintailmoituksesta

Kantelija oli tehnyt poliisilaitoksella lapsensa huostaanottoa koskeneen rikosilmoituksen. Ilmoituksen vastaanottanut vanhempi konstaapeli oli kieltäytynyt antamasta kantelijalle tämän pyytämää jäljennöstä ilmoituksen johdosta kirjaamastaan tutkintailmoituksesta sillä perusteella, että poliisin kirjaamat tutkintailmoitukset ovat vain asianosaisjulkisia eikä kantelija enää ollut lapsensa huoltaja.

Sisäasiainministeriön poliisiosasto totesi asiasta antamassaan lausunnossa, että jäljennös tutkintailmoituksesta olisi voitu asianosaisjulkisuuden perusteella luovuttaa kantelijalle, koska huoltajuusasia siihen liittyvine tutkintoineen on koskenut myös kantelijan etuja ja oikeuksia huostaanotetun lapsen isänä. Ilmoitusjäljennöksen luovuttamisesta ei todennäköisesti olisi aiheutunut haittaa myöskään asian selvittämiselle, koska kantelijan tiedossa rikosilmoituksen tekijänä jo olivat asiat, jotka tutkintailmoitukseen tuli merkitä.

Apulaisoikeuskansleri yhtyi sisäasiainministeriön poliisiosaston lausuntoon mainitulta osin. Hän totesi, että viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 17 §:n nojalla viranomainen on asiakirjan antamisesta päättäessään velvollinen huolehtimaan siitä, ettei tietojen saamista lain 1 §:ssä säädetty julkisuusperiaate ja 3 §:ssä säädetty lain tarkoitus huomioon ottaen rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista. Mainitussa 3 §:ssä lain tarkoituksena todetaan olevan muun ohella se, että yksilöllä on mahdollisuus valvoa julkisen vallan käyttöä sekä valvoa oikeuksiaan ja etujaan. Mikäli kantelijalle olisi annettu jäljennös hänen ilmoituksensa perusteella kirjatusta tutkintailmoituksesta, olisi kantelijan ollut mahdollista tarkistaa, että tutkintapyyntö oli kirjattu hänen tarkoittamallaan tavalla.

Ilmoitusjäljennöksen luovuttamisesta kieltäytynyt vanhempi konstaapeli ei ollut selvityksessään ottanut kantaa siihen, millä perusteella tutkintailmoitus oli salassa pidettävä. Hän oli todennut ainoastaan yleistäen poliisin tutkintailmoitusten olevan asianosaisjulkisia.

Apulaisoikeuskansleri totesi, ettei rikosilmoitus ole asiassa annetuissa lausunnoissa viitatun viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla poikkeuksetta salassa pidettävä. Rikosilmoituksia ei siten voida kategorisesti pitää salassa pidettävinä, vaan ilmoituksen julkisuus tulee arvioida tapauskohtaisesti sen sisällön perusteella.

Sisäasiainministeriön poliisiosasto mainitsi lausunnossaan, että kysymyksessä oleva tutkintailmoitus oli tullut julkiseksi, kun asian esitutkinta oli päätetty lopettaa. Apulaisoikeuskansleri totesi lausunnon johdosta, että rikosilmoituksen julkisuutta arvioitaessa on mainitun 3 kohdan ohella otettava huomioon myös mahdolliset muut ilmoituksen sisältämiä tietoja koskevat salassapitoperusteet. Tästä seuraa muun ohella, ettei rikosilmoitus välttämättä ole 3 kohtaan perustuvan salassapidettävyyden lakattua kaikin osin julkinen. Kysymyksessä ollut tutkintailmoitus sisälsi tiedon kantelijan lapsen huostaanotosta ja sijoittamisesta vastaanottokotiin. Mainitunlaisten tietojen julkisuutta on apulaisoikeuskanslerin mielestä syytä arvioida myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan perusteella.

Asiakirjan antamisesta kieltäytynyt vanhempi konstaapeli ei ollut viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:n 3 momentissa edellytetyin tavoin ilmoittanut kantelijalle kieltäytymisensä syytä eikä antanut tälle tietoa siitä, että asia voitiin saattaa viranomaisen ratkaistavaksi. Apulaisoikeuskanslerin mukaan mainitun momentin 1 kohdassa säädetty velvollisuus ilmoittaa kieltäytymisen syy edellyttää, että kieltäytyessään luovuttamasta asiakirjaa sen salassapidettävyyteen vedoten virkamies ilmoittaa, minkä lainkohdan, viranomaisen lain nojalla antaman määräyksen tai laissa säädetyn vaitiolovelvollisuuden perusteella asiakirja on salassa pidettävä.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti tutkintailmoitusjäljennöksen antamisesta kieltäytyneen vanhemman konstaapelin huomiota velvollisuuteen kieltäydyttäessä antamasta viranomaisen asiakirjasta pyydettyä tietoa ilmoittaa pyytäjälle kieltäytymisen syy ja antaa tieto siitä, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi. Lisäksi hän saattoi poliisin kirjaaman tutkintailmoituksen julkisuuden arvioinnista ratkaisussaan esittämänsä näkemykset vanhemman konstaapelin tietoon.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.