24.02.2006

Purkuesitys - Rikosten syyksilukeminen

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Vastaaja oli käräjäoikeuden lainvoimaisella tuomiolla tuomittu järjestyslain 9 §:n 2 momentin ja 17 §:n 2 momentin nojalla vaarallisia esineitä koskevien säännösten rikkomisesta sakkorangaistukseen. Tuomion mukaan vastaaja oli syyllistynyt rikokseen tuomalla maahan laittomasti teleskooppipatukan.

Järjestyslain 9 §:n 2 momentissa rajoitetaan teleskooppipatukan hallussapitoa yleisellä paikalla ja kauppaa. Lain 17 §:n 1 momentissa on säädetty, että joka tahallaan järjestyslain 9 §:n vastaisesti tuo maahan tai valmistaa vaarallisen esineen tai pitää sellaista kaupan, on tuomittava vaarallisia esineitä koskevien säännösten rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Pykälän 2 momentin mukaan myös yritys on rangaistava.

Apulaisoikeuskanslerin tulkinnan mukaan käräjäoikeuden asiassa vastaajan syyksi lukemaa teleskooppipatukan maahantuontia ei ollut säädetty rangaistavaksi. Järjestyslain 9 §:n 1 momentissa on tyhjentävästi lueteltu lain tarkoittamat vaaralliset esineet, joiden maahantuonti on kielletty.

Perustuslain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Käräjäoikeuden kysymyksessä oleva tuomio oli lainkohdassa tarkoitetun rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteenvastainen.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan käräjäoikeudesta tilattujen asiakirjojen perusteella näytti lisäksi todennäköiseltä, että asian käsittelystä poissa ollut vastaaja oli tuomittu oikeudellisesti olennaisesti erilaisen teonkuvauksen perusteella kuin mihin hänet oli haastettu vastaamaan. Haastehakemuksen mukaan syyttäjä oli vaatinut vastaajan tuomitsemista sillä perusteella, että tämä oli yleisellä paikalla pitänyt teleskooppipatukkaa laittomasti hallussaan. Käräjäoikeuden tuomion mukaan toinen syyttäjä oli istunnossa vaatinut vastaajalle rangaistusta käräjäoikeuden sittemmin vastaajan syyksi lukeman teonkuvauksen perusteella.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan yleinen etu vaati hakemaan asiassa tuomion purkua. Asiassa oli kysymys keskeisen perusoikeuden toteutumisesta. Yleisen edun kannalta asiassa oli lisäksi huomionarvoista tarve torjua virheellisen soveltamiskäytännön syntyminen.

Apulaisoikeuskansleri esitti kerrotuilla perusteilla korkeimmalle oikeudelle, että se oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 4 kohdan nojalla purkaisi käräjäoikeuden tuomion.

Korkein oikeus purki 10.10.2006 käräjäoikeuden tuomion.

Järjestyslaki 9 § ja 17 §
PL 8 § 1 mom
RL 3 luku 1 § 1 mom
OK 31 luku 8 § 4 kohta

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.