17.8.2006

Esitutkinnan viipyminen - Poliisin tekemäksi epäilty rikos - Viipyminen asian käsittelyssä

Esitutkinnan viivytyksettömyys

Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta oli kestänyt vuoden ja kahdeksan kuukautta. Saadun selvityksen mukaan esitutkinnan aikana ei ollut suoritettu muita varsinaisia tutkintatoimia kuin kuulusteltu rikoksesta epäillyt kaksi poliisimiestä.

Ottaen huomioon tutkintatoimenpiteiden vähäisyyden esitutkintaa ei ollut asiassa toimitettu esitutkintalain 6 §:ssä edellytetyllä tavalla ilman aiheetonta viivytystä. Apulaisoikeuskansleri totesi päätöksessään esitutkinnan viipymisen olevan paitsi ongelmallista asianosaisten oikeusturvan kannalta myös omiaan heikentämään poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinnassa yleistä luottamusta kyseisenlaisten asioiden tutkinnan asianmukaisuuteen.

Asian tutkijoilla oli ollut muita työtehtäviä, joita he olivat priorisoineet kysymyksessä olevan tutkinnan edelle. Lisäksi asia oli vielä varsinaisten tutkintatoimenpiteiden jälkeen odottanut runsaat kymmenen kuukautta tutkinnanjohtajan lääninhallituksen poliisiosastolta pyytämän lausunnon valmistumista. Viimeksi mainittua ei voitu pitää asianmukaisena jo siitäkään syystä, että lausuntopyynnössä pyydetty rikostutkinnan kohteena olleen epäiltyjen poliisimiesten toiminnan oikeudellinen arviointi kuului pikemmin asian tutkinnanjohtajan ja syyttäjän kuin lääninhallituksen poliisiosaston tehtäviin. Vastauksessaan poliisiosasto oli ilmoittanut, ettei se pystynyt lausuntopyynnössä annetuilla tiedoilla antamaan pyydettyä lausuntoa ja ettei asian arviointi kuulunut sille.

Lääninhallituksen poliisiosasto ei kyennyt apulaisoikeuskanslerin mielestä oikeudellisesti hyväksyttävällä tavalla perustelemaan, miksi se oli reagoinut saamaansa lausuntopyyntöön vasta runsaat kymmenen kuukautta sen esittämisen jälkeen. Selvityksessä esiin tulleen perusteella poliisiosaston oli täytynyt olla tietoinen siitä, että poliisirikostutkinta odotti sen vastausta. Apulaisoikeuskanslerin mielestä oli ristiriitaista, että kun poliisin lääninjohdon tehtäviin kuuluu paikallispoliisin esitutkintojen viivytyksettömyyden valvonta osana sille säädettyä poliisitoiminnan valvontatehtävää ja kun se on poliisin tekemäksi epäiltyjen rikosten tutkinnasta annetussa ohjeistuksessa velvoitettu huolehtimaan tutkinnan toimittamiseen tarvittavien poliisimiesten saatavuudesta niin, ettei tutkinnan aloittaminen viivästy, oli tutkinnan olennaisin viivästys tapauksessa ainakin välillisesti ollut seurausta poliisin lääninjohdon oman toiminnan hitaudesta.

Tutkintaa oli asiassa ollut omiaan hidastamaan myös se, että sekä jutun tutkinnanjohtaja että tutkija olivat vaihtuneet kesken esitutkinnan. Selvityksen mukaan tutkijalle ei ollut välittynyt tieto asiaan määrätystä uudesta tutkinnanjohtajasta eikä tutkinnanjohtajalle uudesta tutkijasta, mikä oli ristiriidassa poliisirikostutkinnasta annetussa ohjeistuksessa tutkinnanjohtajalta ja tutkijalta keskinäisessä yhteydenpidossaan edellytetyn aktiivisuuden kanssa.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kihlakunnan poliisilaitoksen ja syyttäjänviraston huomiota velvollisuuteen toimittaa esitutkinta ilman aiheetonta viivytystä. Lisäksi hän kiinnitti lääninhallituksen poliisiosaston huomiota sen toiminnasta päätöksessään esittämiinsä näkökohtiin. Apulaisoikeuskansleri lähetti päätöksensä tiedoksi valtakunnansyyttäjälle ja sisäasiainministeriön poliisiosastolle.

Esitutkintalaki 6 §

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.