9.5.2006

Potilas - Potilaan asema ja oikeudet - Johtajaylilääkärin päätös

Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin päätös potilaalle annettavasta hoidosta

Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri oli päättänyt seuraavista toimenpiteistä kantelijan tapauksessa: 1) Ennalta suunniteltavia tutkimuksia ja hoitoja ei käynnistetä eikä toteuteta. 2) Välttämättömien päivystysluonteisten tutkimusten ja hoitojen yhteydessä turvamies on jatkuvasti lähietäisyydellä. 3) Sairaalan (yliopistollinen keskussairaala) henkilökunnan ei tule keskustella puhelimitse kantelijan kanssa. Lisäksi johtajaylilääkäri oli päättänyt esittää sairaanhoitopiirin johtajalle, että sairaanhoitopiiri hankkii ulkopuolisen asianajajan selvittämään, mihin oikeudellisiin toimenpiteisiin sairaanhoitopiiri voi ryhtyä kantelijaa vastaan.

Johtajaylilääkärin antaman selvityksen mukaan kantelijalle oli toteutettu kaikki tarpeelliset tutkimukset hänen sairautensa hoitamiseksi, mutta tämä oli kieltäytynyt useampaan kertaan hänelle suunnitelluista leikkaustoimenpiteistä. Johtajaylilääkärin mukaan sairaalan niukkoja resursseja ei voida varata sellaisten potilaiden hoitoon, jotka toistuvasti kieltäytyvät viime tipassa hoidosta ja estävät näin muiden hoidon tarpeessa olevien potilaiden hoitoon pääsyn. Kohdan 2 osalta johtajaylilääkäri totesi, että kantelija oli toistuvasti käyttäytynyt sairaalan eri yksiköissä uhkaavasti ja että henkilökunnan turvallisuuden varmistamiseksi turvamiehen on oltava jatkuvasti lähietäisyydellä, mikäli kantelija joudutaan välttämättömien päivystysluonteisten tutkimusten ja hoitojen vuoksi ottamaan sairaalan päivystyspoliklinikalle tai osastolle. Päätöksen 3. kohdan osalta selvityksestä ilmeni kantelijan häirinneen toistuvasti sairaalan henkilökuntaa kesken kiireisten työpäivien ja vapaa-aikana.

Länsi-Suomen lääninhallitus totesi apulaisoikeuskanslerille antamassaan lausunnossa, että sairaanhoitopiirin hallintosäännön mukaan johtajaylilääkäri johtaa kuntayhtymän sairaanhoitotoimintaa johtavien lääkäreiden esimiehenä, jolloin hänellä on määrätty hallintovalta. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaan lääkäri päättää potilaan hoidosta. Tällä on yleensä ymmärretty hoitavaa lääkäriä, esimerkiksi osastonlääkäriä tai hänen esimiestään, jolla on hoitopäätöksen tekoon riittävät tiedot potilaan terveydentilasta. Lääninhallituksen mukaan johtajaylilääkärin päätöksessä on selkeästi kysymys yksittäisen potilaan hoidosta, mutta se on toisaalta tehty myös sairaalan toiminnan turvaamiseksi yleisesti.

Apulaisoikeuskansleri viittasi ratkaisussaan perustuslain 19 §:n sekä potilaslain, ammattihenkilölain ja erikoissairaanhoitolain säännöksiin. Hän katsoi, että käytettävissä olleen selvityksen perusteella ei ollut käynyt ilmi, että johtajaylilääkärin päätös olisi sellaisenaan estänyt kantelijaa saamasta hänen terveydentilansa edellyttämää hoitoa hänen sitä tarvitessaan. Erityisesti päätöksen kohdat 1 ja 3 oli kuitenkin muotoiltu siten, että ne oli mahdollista tulkita potilaan oikeuksia kaventaviksi. Päätös antoi aihetta myös sen perusteiden pohdintaan.

Apulaisoikeuskanslerin käsityksen mukaan oli kyseenalaista, antavatko erikoissairaanhoitolain 32 ja 33 §:n 1 momentti toimivallan tämänkaltaisen potilaan sairaanhoitoa koskevan, tulevaisuudessa annettavaa hoitoa ja puhelimessa keskustelun kieltämistä koskevan päätöksen tekemiseen. Päätös oli kritiikille altis myös siksi, että sanatarkasti otettuna se johtaa ristiriitaan ammattihenkilölain 22 §:n säännösten ja ammattihenkilölain 15 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien kanssa.

Tilannetta, joka oli johtanut tarkasteltavana olevaan johtajaylilääkärin päätökseen antamiseen, voitiin apulaisoikeuskanslerin käsityksen mukaan sinänsä pitää perustellusti ongelmallisena.

Apulaisoikeuskansleri saattoi päätöksestä ja sen perusteista toteamansa sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin tietoon.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.