2.6.2006

Haasteen antaminen - Syyteoikeuden vanhentuminen - Viivästyminen

Haasteen antamisen viivytyksettömyys

Apulaisvaltakunnansyyttäjän apulaisoikeuskanslerille tiedoksi lähettämästä syyttäjien toimintaa koskeneesta kanteluratkaisusta kävi ilmi käräjäoikeuden jättäneen neljää vastaajaa koskeneen rikosasian sillensä syyttäjän peruutettua syytteensä asian vanhentumisen vuoksi. Lisäksi käräjäoikeus oli toisessa asiassa hylännyt yhteen vastaajaan kohdistetun rangaistusvaatimuksen syyteoikeuden vanhentumisen vuoksi.

Syyteoikeus asioissa oli vanhentunut niiden ollessa käräjäoikeuden käsiteltävinä. Apulaisoikeuskansleri otti tutkittavakseen omana aloitteena, oliko käräjäoikeus ryhtynyt tapauksissa viipymättä tarvittaviin toimiin vastaajien haastamiseksi.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 luvun 8 §:n mukaan tuomioistuimen on rikosasiassa annettava haaste viipymättä sen jälkeen, kun syyttäjä on toimittanut haastehakemuksen käräjäoikeudelle. Säännöksen perusteella tuomarin virkavelvollisuuksiin kuuluu omalta osaltaan pyrkiä huolehtimaan siitä, että hänen käsiteltäväkseen tullutta rikosasiaa koskeva haaste annetaan vastaajalle tiedoksi niin, ettei rikoksen syyteoikeus pääse vanhentumaan.

Tapauksissa vastaajien tekemiksi epäiltyjä tekoja ei syyteoikeuden vanhentumisen vuoksi ollut voitu käsitellä oikeusjärjestyksen mukaisesti. Asianomistajien kannalta kysymys oli näin ollen siitä, ettei heidän perustuslain 21 §:ssä turvattu oikeutensa saada asiansa tuomioistuimen ratkaistavaksi toteutunut. Se, että haasteen antamisessa tapahtuneen aiheettomana pidettävän viipymisen takia rikosasiaa ei voida käsitellä lain tarkoittamalla tavalla, on myös omiaan heikentämään luottamusta oikeudenhoidon toimivuuteen.

Ensiksi mainitussa asiassa aikaa asian vireille tulosta syyteoikeuden vanhentumiseen oli ollut kolme ja puoli kuukautta. Hankitun selvityksen mukaan käräjätuomari ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin vastaajien haastamiseksi ennen rikosten vanhentumista. Se, että asia oli vielä vanhentumisensa jälkeen siirretty käräjätuomarilta toisen käräjäoikeuden osaston käsiteltäväksi, viittasi lisäksi siihen, ettei käräjätuomari edes ollut kiinnittänyt huomiota syyteoikeuden vanhenemisajankohtaan. Apulaisoikeuskansleri antoi käräjätuomarille huomautuksen rikosasian vanhentumiseen johtaneen vastaajien haasteiden antamisen laiminlyönnin vuoksi.

Toisessa asiassa aikaa asian vireille tulosta syyteoikeuden vanhentumiseen oli ollut neljä ja puoli kuukautta. Hankitun selvityksen mukaan asiaa käsitellyt käräjätuomari oli antanut vastaajien haasteet tiedoksiannettaviksi vajaa kolme viikkoa ennen rikosten vanhentumista. Toista asian vastaajista ei ollut ennätetty haastaa riittävän ajoissa. Apulaisoikeuskansleri totesi, että käräjätuomari ei ollut varannut haasteiden tiedoksiantamista varten haastamisen joutuisuuteen tyypillisesti liittyvän epävarmuuden huomioon ottaen riittävästi aikaa, vaikka hänellä olisi asiassa ollut siihen mahdollisuus. Apulaisoikeuskansleri saattoi käräjätuomarin tietoon käsityksensä, että haasteiden tiedoksiantamiseen on pyrittävä varaamaan aikaa siten, ettei käräjäoikeuden käsiteltäviksi saatettujen rikosasioiden syyteoikeus käräjäoikeuskäsittelyn viiveiden vuoksi ennätä vanhentua.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 5 luku 8 §
Laki valtioneuvoston oikeuskanslerista 6 § 1 mom
Perustuslaki 21 §

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.