16.12.2005

Virkamiesten tasapuolinen kohtelu - Järjestäytymättömät virkamiehet - Järjestelyvaraneuvottelut (kuoppakorotukset)

Virkamiesten tasapuolinen kohtelu palkkausasiassa

Kantelukirjoituksen mukaan työvoimatoimistossa oli maksettu samasta työstä palkkaa toiselle virkamiehelle palkkausluokan A 16 ja toiselle A 13 mukaan. Tämä johtui siitä, että työhallinnon järjestelyvaraneuvotteluissa olivat kuoppakorotukset säännönmukaisesti ohjautuneet ammattiliittoon kuuluville. Kirjoituksessa pyydettiin tutkimaan, oliko virkamiehen pakko kuulua ammattiliittoon, jotta hänen palkkaansa voitiin korottaa, ja olivatko viranomaiset käyttäneet harkintavaltaansa oikein.

Asiassa saadun selvityksen mukaan se, että kuoppakorotukset olivat pääasiallisesti tulleet ammattiliittoihin kuuluville virkamiehille, johtui siitä, että lakiin perustuvan sopimusjärjestelmän mukaan korotuksista oli neuvoteltu ja sovittu valtion edustajien ja asianomaisten liittojen välillä. Neuvottelujärjestelmä ei sellaisenaan ottanut huomioon järjestäytymättömiä virkamiehiä. Tällaisten virkamiesten mahdollisuudet saada kuoppakorotuksia olivat siten olennaisesti heikommat kuin järjestäytyneillä virkamiehillä.

Ratkaisussaan oikeuskansleri on todennut, että työvoimatoimistossa oli samalla kertaa sekä järjestäytyneitä että järjestäytymättömiä virkamiehiä, joilla oli samat pätevyysvaatimukset ja samanlaiset työtehtävät. Kun samanlaisesta työstä oli maksettu erilaista palkkaa kuoppakorotusten johdosta, voitiin perustellusti asettaa kysymyksenalaiseksi, miten virkamiesten tasapuolinen kohtelu ja yhdenvertaisuus oli käytännössä toteutunut, ellei korostusten kohdentamisessa ollut muuta perustetta kuin kuuluminen ammattiliittoon.

Noudatettu menettely oli ollut omiaan heikentämään viranomaisen velvollisuutta noudattaa virkamieslaissa edellytettyä tasapuolisuutta virkamiesten kohtelussa. Tähän velvollisuuteen on virkaehtosopimuksen soveltamisalalla katsottu kuuluvan myös erilaisten harkinnanvaraisten etuuksien jakaminen (mm. kuoppakorotukset). Perustuslaissa (vastaavasti aiemmin hallitusmuodossa) säädetyn yhdenvertaisuuden on katsottu edellyttävän, että etuuksia jaettaessa kuulumista ammattiliittoon ei saa pitää perusteena.

Viranomaistoimintaa arvioidessaan oikeuskansleri on katsonut, että sopimusjärjestelmä ja liittojen vahva asema olivat tosiasiallisesti rajoittaneet työministeriön harkintavaltaa. Asiassa ei ollut tullut esille sellaista, johon laillisuusvalvonnan kannalta olisi ollut perusteita puuttua.

Toisaalta oikeuskansleri on todennut, että työministeriön hallinnonalalla on 1.6.2005 lukien siirrytty uuteen palkkausjärjestelmään. Vanhan järjestelmän mukaiset kuoppakorotusneuvottelut ovat jääneet pois. Uusi palkkausjärjestelmä perustuu tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen suorituksen arviointiin. Sen avulla on mahdollista ainakin osaksi oikaista palkkauksessa olleita vääristymiä. Tämä antanee työhallinnolle myös paremmat mahdollisuudet selviytyä niistä viranomaiselle kuuluvista velvoitteista, joihin sisältyy tavoite toteuttaa oikeudenmukainen palkkaus virkamiesten kesken siitä riippumatta, ovatko nämä järjestäytyneitä tai järjestäytymättömiä.

Oikeuskansleri on saattanut lausumansa työministeriön tietoon.

PeL 6.1 §, 6.2 §
HM 5.1 §, 5.2 §
Valtion virkamieslaki 11 §
Valtion virkaehtosopimuslaki (664/1970) 5.6 § (1670/1995 ja 371/2005)
Koskinen-Kulla: Virkamiesoikeuden perusteet, 3. painos 2001, s.138

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.