10.05.2005

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Työtuomioistuin - Esitys

Apulaisoikeuskanslerin esitys työtuomioistuinlain muuttamisesta

Apulaisoikeuskansleri teki oikeusministeriölle 10.5.2005 esityksen työtuomioistuinlain muuttamisesta siten, että ainakin työtuomioistuimen presidentin ja mahdollisesti myös työtuomioistuinneuvoksen nimityksen osalta määräaikaisuudesta luovuttaisiin.

Apulaisoikeuskansleri totesi esityksen perusteluissa muun ohella seuraavasti: "Tuomioistuinten riippumattomuus on yksi oikeusvaltion kulmakivistä. Perustuslain 3 §:n 3 momentti säätää: "Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus." Sillä seikalla, minkälainen on tuomareiden nimittämisjärjestelmä ja miten tuomareiden virassapysymisoikeus on lainsäädännössä järjestetty, on kiinteä yhteys tuomioistuinten riippumattomuuteen. Vaikka määräaikainen tuomarinimitys ei vielä sellaisenaan vaaranna tuomioistuimen riippumattomuutta, voi tilanne olla toinen, jos tuomioistuimen kaikki tuomarit on nimitetty määräajaksi. Näin on asia työtuomioistuimen kohdalla. Kaikki sanotun tuomioistuimen tuomarit, mukaan lukien presidentti ja työtuomioistuinneuvos, jotka toimivat työtuomioistuimen istunnoissa puheenjohtajina, ovat määräajaksi eli kolmeksi vuodeksi virkaansa nimitettyjä."

Apulaisoikeuskanslerin mielestä on kysymyksenalaista, täyttääkö Suomen lainsäädäntö tältä osin ne vaatimukset, jotka oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä määrittävät kansainväliset oikeudelliset sopimusasiakirjat asettavat tuomioistuimen riippumattomuudelle ja puolueettomuudelle.

Perusteluna apulaisoikeuskansleri viittasi YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 14 artiklan 1 kohtaan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohtaan ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vähimmäisedellytyksiä koskevaan ratkaisukäytäntöön. Esimerkiksi Suomea koskevassa Pabla Ky -tapauksessa (annettu 22.06.2004) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi, että harkittaessa tuomioistuimen riippumattomuutta Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan kannalta huomiota täytyi kiinnittää muun muassa sen jäsenten nimittämistapaan ja heidän virkakauteensa sekä takeisiin ulkopuolista painostusta vastaan ja vielä siihen, antoiko tuomioistuin riippumattomuuden vaikutelman.

Työtuomioistuimen presidentin viran osalta asia on apulaisoikeuskanslerin käsityksen mukaan arvostelulle altis, kun asiaa arvioidaan Suomen kansainvälisten sopimusvelvoitteiden tuomioistuimen riippumattomuudelle asettamien vaatimusten näkökulmasta. Puheenjohtaja-asemansa vuoksi työtuomioistuinneuvoksen virka on tässä suhteessa rinnastettavissa presidentin virkaan. Muiden jäsenten, mukaan lukien työmarkkinajärjestöjen ehdottamien tuomareiden nimittämismenettelyn osalta apulaisoikeuskansleri ei nähnyt vastaavia tuomioistuimen riippumattomuuteen vaikuttavia ongelmia.

Työtuomioistuimen riippumattomuuden merkitystä on omiaan korostamaan, että sen tuomioista ei ole normaalia valitusmahdollisuutta.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota myös siihen, että Tanskassa vuonna 1997 ja Norjassa vuonna 2003 toteutetuilla lainmuutoksilla on luovuttu työtuomioistuimen puheenjohtajana toimivien tuomareiden nimitysten määräaikaisuudesta. Sanottujen lainuudistusten perusteluissa oli nimenomaisesti viitattu Euroopan ihmisoikeussopimuksen tuomioistuinten riippumattomuudelle asettamiin vaatimuksiin.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.