30.09.2005

Esitutkinta - Esteellisyys - Kotietsintä

Poliisimiehen esteellisyys, kotietsinnän toimitustodistajan rooli ja kirjallisen kotietsintäluvan tarve

Poliisimies oli asiassa, jossa hänen alaikäinen tyttärensä oli asianomistajana, kirjannut rikosilmoituksen poliisiasiain tietojärjestelmään ja osallistunut rikoksesta epäillyn asunnossa suoritettuun kotietsintään.

Tapahtuma-aikaan voimassa olleen hallintomenettelylain ja sen korvanneen hallintolain mukaan virkamies oli esteellinen, jos hänen lähisukulaisensa oli asianosainen. Esitutkinta ei kuitenkaan lakien soveltamisalaa koskevan sääntelyn mukaan kuulu niiden sääntelyn piiriin.

Rikosilmoitusta kirjattaessa ei pääsääntöisesti vielä ole tehty päätöstä esitutkinnan aloittamisesta. Näin ollen rikosilmoituksen kirjaaminen ei tästä näkökulmasta tarkastellen kuulu esitutkintaan ("esitutkinta suppeassa merkityksessä"). Apulaisoikeuskansleri katsoi kuitenkin rikosilmoituksen kirjaamisen, samoin kuin ilmoituksen johdosta mahdollisesti suoritettavien alustavien toimenpiteiden, kuuluvan esitutkintaan ainakin sen hallintomenettelylaissa ja hallintolaissa tarkoitetussa merkityksessä ("esitutkinta laajassa merkityksessä"). Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu esitutkintapyynnön käsittelyn jäävän hallintolain soveltamisalan ulkopuolelle.

Oikeuskirjallisuudessa esitetyn käsityksen mukaan ainakin hallintolaissa säädetyt hyvän hallinnon perusteet tulevat sovellettaviksi rikosprosessuaalisten pakkokeinojen käyttöön sisältyvässä välittömän julkisen vallan käytössä, vaikka pakkokeinot voivatkin liittyä hallintolain soveltamisalan ulkopuolelle kuuluvaan esitutkintaan. Mainittuihin hyvän hallinnon perusteisiin kuuluu muun ohella viranomaistoiminnan puolueettomuus, jota poliisitoiminnan osalta edellytetään myös poliisilaissa.

Esitutkintalaissa ei ole säädetty muiden poliisimiesten kuin jutun tutkinnanjohtajan ja tutkijan esteellisyydestä. Apulaisoikeuskansleri totesi, että säännöksiä sanamuotonsa mukaisesti tulkiten kerrottu sääntely, jossa yhtäältä hallinnon toimintaa koskevan yleislain esteellisyyssääntely ei lain soveltamisalarajoitusten vuoksi koske esitutkintaa ja jossa toisaalta esitutkintalain esteellisyyssääntely on rajoitettu koskemaan ainoastaan jutun tutkinnanjohtajan ja tutkijan asemassa olevia virkamiehiä, on ongelmallinen.

Hallintomenettelylain esitöissä on todettu hallinnon keskeisiin periaatteisiin kuuluvan vaatimuksen virkamiehen esteettömyydestä (HE 88/1981 vp s. 19). Esteellisyyden sääntelyllä pyritään paitsi estämään epäasiallisten vaikuttimien vaikutusta viranomaistoiminnassa myös vahvistamaan yleistä luottamusta viranomaistoiminnan puolueettomuuteen. Virkamiehen esteellisyyttä koskevan sääntelyn taustalla olevat arvot ja tavoitteet puoltavat apulaisoikeuskanslerin mukaan näkemystä, jonka mukaan virkamieheltä voidaan ilman nimenomaista säännöstäkin edellyttää esteettömyyttä ainakin sellaisissa virkatoimissa, joihin liittyy välittömän julkisen vallan käyttöä. Lisäksi esitutkintaan osallistuvien virkamiesten esteellisyydellä on muutoinkin erityistä merkitystä esitutkinnan puolueettomuutta kohtaan tunnettavan luottamuksen osatekijänä. Sillä voidaan nähdä olevan merkitystä myös oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kannalta.

Ottaen huomioon, että rikosilmoituksen kirjaaminen on virkatehtävä ja että rikosilmoituksen kirjoitustavalla saattaa olla vaikutusta siihen, mihin toimenpiteisiin ilmoituksen johdosta ryhdytään, tulisi apulaisoikeuskanslerin mielestä välttää asetelmaa, joka edes periaatteessa voi heittää epäilyksen poliisitoiminnan puolueettomuutta kohtaan.

Rikosprosessuaalisilla pakkokeinoilla puututaan perus- ja ihmisoikeuksina suojeltuihin oikeushyviin. Tästä syystä pakkokeinoa käytettäessä vaatimukset virkatoiminnan puolueettomuudelle ovat erityisen korkeat. Poliisimiehen olisi siten apulaisoikeuskanslerin mukaan tullut pidättyä asiassa osallistumasta kotietsinnän suorittamiseen.

Poliisimies oli asiassa antamassaan selvityksessä ilmoittanut, ettei hän kotietsinnästä laaditusta pöytäkirjasta poiketen ollut etsinnän suorittaja vaan todistaja. Selvitysten perusteella poliisimies oli kuitenkin toiminut kotietsinnän yhteydessä aktiivisesti etsinnän tarkoituksen toteuttamiseksi. Apulaisoikeuskansleri totesi, että mikäli poliisimies todella oli mieltänyt olleensa kotietsinnässä saapuvilla toimitusmiehen kutsumana todistajana, hänen olisi tullut pidättyä osallistumasta aktiivisesti etsinnän toimittamiseen.

Pakkokeinolaissa on pidetty pääsääntönä, että kotietsintää aloitettaessa on esitettävä kirjallinen etsintämääräys. Sisäasiainministeriön poliisiosaston mukaan myös poliisimiesten koulutuksessa ja työnohjauksessa on korostettu sitä, että kotietsinnän tulee pääsääntöisesti perustua toimivaltaisen virkamiehen antamaan kirjalliseen määräykseen ja että suullista määräystä voidaan käyttää vain niin kiireellisissä tapauksissa, ettei kirjallisen määräyksen antamiseen ole aikaa. Tapauksessa kotietsinnän toimittamiseen oli ollut toimivaltaisen virkamiehen antama suullinen määräys. Etsinnässä, joka oli toimitettu rikosilmoituksen kirjaamista seuraavana päivänä, ei ollut kysymys edellä kerrotusta kiiretilanteesta.

Apulaisoikeuskansleri saattoi poliisimiehen tietoon näkemyksensä, että poliisimiehen on syytä pidättyä kirjaamasta rikosilmoitusta ja osallistumasta kotietsintään asiassa, jossa hänen lähisukulaisensa on asianosainen, ja että kotietsinnän toimitustodistajan tulee pidättyä osallistumasta itse etsinnän toimittamiseen. Lisäksi hän saattoi poliisilaitoksen tietoon käsityksensä kirjallisen kotietsintämääräyksen esittämisen pääsääntöisyydestä.

Apulaisoikeuskansleri piti perusteltuna sisäasiainministeriön poliisiosaston ilmoittamaa tarvetta harkita esteellisyyttä rikosilmoituksen kirjaamisessa koskevan ohjeen laatimista. Tapaus herätti hänen mielestään kuitenkin myös pidemmälle menevän kysymyksen, onko esitutkintalain esteellisyyssäännöstö nykyisellään riittävän selkeä ja kattaako pelkästään tutkinnanjohtajan ja tutkijan esteellisyyttä koskeva sääntely kaikki ne tilanteet, joissa kysymys esitutkintaa osallistuvan poliisimiehen puolueettomuudesta saattaa perustellusti nousta esille. Tämän johdosta apulaisoikeuskansleri saattoi lisäksi arvioitavaksi, olisiko sisäasiainministeriön yhdessä oikeusministeriön kanssa aihetta harkita esitutkintaan, ja mahdollisesti rikosprosessuaalisten pakkokeinojen käyttöön, osallistuvan poliisimiehen esteellisyyttä koskevan säännöstön tarkistamistarvetta.

Poliisilaki 2 §
Esitutkintalaki 16 §
Pakkokeinolaki 5 luku 4 § 1 mom
Pakkokeinolaki 5 luku 5 § 1 mom

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.