10.08.2005

Lain vahvistaminen - Lain voimaantuloajankohdan määrääminen

Ministeriön menettely veripalvelulakia koskevan esittelylistan laatimisessa

1 Tapahtumatiedot

Valtioneuvoston yleisistunnossa 31.3.2005 ja tasavallan presidentin esittelyssä 1.4.2005 on ollut käsiteltävänä sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen veripalvelulaiksi (HE 251/2004 vp; EV 11/2005 vp). Sosiaali- ja terveysministeriöön 10.3.2005 saapuneen eduskunnan vastauksen mukaan veripalvelulain 25 §:n voimaantulosäännöksen perusteella laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2005.

Valtioneuvosto on yleisistunnossaan 31.3.2005 esittänyt, että tasavallan presidentti vahvistaa veripalvelulain. Valtioneuvoston istunnon jälkeen tapahtuneessa tasavallan presidentin esittelyn listatarkastuksessa oikeuskanslerinvirastossa on havaittu, että sosiaali- ja terveysministeriö on esittelylistassaan 1.4.2005 esittänyt, että Tasavallan Presidentti vahvistaisi veripalvelulain ja määräisi lain tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2005.

Oikeuskanslerinvirastoon asian johdosta puhelimitse aamulla 1.4.2005 saatujen tietojen mukaan asiantila oli havaittu myös sosiaali- ja terveysministeriössä ja esittelylistan korjaustoimenpiteisiin oli ryhdytty.

2 Hankittu selvitys

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut 27.4.2005 päivätyn lausunnon. Ylilääkäri Terhi Hermansson on antanut 26.5.2005 päivätyn selvityksen.

2.1 Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto

Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut muun ohessa, että ministeriön osastoilla, joissa säädöksiä valmistellaan runsaasti, esittelijät eivät itse tee esittelylistoja, vaan niiden valmistelu on käytännössä avustavan henkilöstön eli osasto- ja toimistosihteereiden vastuulla. Tällöin esittelijän tehtävänä on kuitenkin aina tarkastaa listat, sillä esittelijä vastaa valmistelemansa ja esittelemänsä asian esittelylistojen oikeellisuudesta.

Valtioneuvoston yleisistunnossa ja tasavallan presidentille esiteltäville asioille hankitaan jakolupa lähettämällä valtioneuvoston yleisistunnon listaluonnos tulosryhmän päällikön, osastopäällikön, kansliapäällikön ja ministerin erityisavustajan kautta ministerille. Tasavallan presidentin esittelylista ei vastaavaa tietä kulje, joten sen oikeellisuus jää siten käytännössä esittelijän ja viime kädessä tasavallan presidentin istunnossa läsnä olevan virkamiehen eli kansliapäällikön vastuulle. Veripalvelulain listan valmistelussa oli kiire eikä esittelijä poikkeuksellisesti tarkistanut tasavallan presidentin esittelyn listaa.

Ministeriön terveysosaston lausunnossa on kuvattu veripalvelulakia koskevan eduskunnan vastauksen valmistelu- ja esittelyprosessi sekä siihen osallistuneet henkilöt. Virhe on johtunut osaston erittäin kiireisestä työskentelyaikataulusta, kahden henkilön vuorottelusta samassa virassa ja aikatauluihin ja listoihin tehdyistä useista muutoksista.

3 Ratkaisu

3.1 Asian arviointia

Perustuslain 79 §:n 3 momentin mukaan laista tulee käydä ilmi, milloin se tulee voimaan. Erityisestä syystä laissa voidaan säätää, että sen voimaantuloajankohdasta säädetään asetuksella.

Lain voimaantuloajankohdan määräämiseen liittyy voimaantulosäännösten problematiikkaa. Oikeuskansleri on päätöksessään 27.3.2002 (dnro 5/50/02) todennut, että asetuksella voimaansaatettavia lakeja lukuun ottamatta lakien voimaantulosta päättämisessä on lainsäädäntökäytännössä erotettavissa kaksi päälinjaa. Ensinnäkin eduskunta voi päättää lain voimaantulosäännöksen sisällöstä siten, että eduskunta määrää myös voimaantulopäivämäärän lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Toinen yleisesti käytetty menettely on, että eduskunta jättää voimaantulosäännöksessä voimaantulopäivämäärän avoimeksi, jolloin voimaantuloajankohdasta päättää tasavallan presidentti perustuslain 77 §:n mukaisen lain vahvistamisen yhteydessä. On myös mahdollista, että lain voimaantulosäännös on eduskunnassa joltakin osin päätetty ja joltakin osin jätetty avoimeksi.

Lain voimaantuloajankohdan määrääminen on merkittävä osa perustuslaissa säädeltyä lainsäädäntöprosessia, vaikka se voi näyttäytyä lakiteknisenä toimenpiteenä. Eduskunnan päättämän voimaantuloajankohdan muuttaminen lain vahvistamisvaiheessa ei ole mahdollista, koska kysymys on lainsäädäntövaltaa käyttävän eduskunnan tahdonilmaisusta, johon tasavallan presidentillä ei ole oikeutta puuttua. Kysymys on myös oikeudellisesti merkityksellinen perustuslain mukaista lainsäädäntövaltaa käyttävän eduskunnan ja toimeenpanovaltaa käyttävän valtioneuvoston toimivallan kannalta.

Saadun selvityksen mukaan tasavallan presidentin esittelylistan valmisteluun osallistui kolme henkilöä, jotka oli perehdytetty esittelymenettelyyn ja jotka pyrkivät noudattamaan sitä koskevaa ohjeistusta. Asian esittelijä on korostanut tekemänsä työn määrää ja tästä johtuvaa tehtävien välttämätöntä delegointia virkamiesten kesken. Tasavallan presidentin esittelypäivänä hän ei ole ollut paikalla.

Oikeuskanslerinviraston havaintojen perusteella voidaan todeta, että istuntoihin tulevien asioiden lukumäärä ja usein kiireinen aikataulu edellyttävät esittelylistojen laatimisessa delegointia. Ottaen huomioon valtioneuvoston yleisistunnon ja tasavallan presidentin päätöksenteon taso ja asema perustuslaissa säädettyjen valtiollisten tehtävien jaossa, delegoinnissa on kuitenkin otettava huomioon seuraavia seikkoja.

Perustuslain 118 §:n 2 momentin perusteella esittelijä vastaa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole pöytäkirjaan lausunut eriävää mielipidettään. Jos asian valmistelusta vastuullinen esittelijä delegoi listan kirjoittamisen valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmän teknisen soveltamisen osalta, lista on sisällöllisesti aina esittelijän tarkastettava ennen jakamista. Tämä koskee myös tasavallan presidentin esittelyyn jaettavaa listaa. Jos listojen tarkastaminen joudutaan delegoimaan esimerkiksi vuosiloman tai virkamatkan vuoksi, on delegoinnissa huolehdittava, että tarkastus suoritetaan materiaalisesti asianmukaisesti ja sen tekee henkilö, jolla on valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) sekä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) edellyttämä hallinto- ja valtiosääntöoikeudellinen pätevyys.

4 Johtopäätökset

Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut selvityksessään, että ministeriön johtoryhmässä on 5.4.2005 sovittu, että osastoilla kiinnitetään jatkossa entistäkin tarkemmin huomiota valtioneuvoston yleisistunnon ja tasavallan presidentin esittelylistojen sekä liitteiden laadintaan, huolelliseen tarkastukseen ja muuhun laadunvalvontaan.

Koska ministeriössä on ryhdytty asian johdosta toimenpiteisiin ja kun ministeriössä oli havaittu tasavallan presidentin veripalvelulain vahvistamista koskevan esittelylistan virheellisyys jo ennen yhteydenottoa oikeuskanslerinvirastosta sekä ryhdytty listan korjaustoimenpiteisiin, asia ei anna oikeuskanslerin puolelta aihetta muuhun kuin että hän kiinnitti ministeriön johdon ja veripalvelulain vahvistamisasian esittelystä vastanneen sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehen huomiota lain vahvistamisasioissa noudatettavaan menettelyyn.

Muihin toimenpiteisiin asia ei ole antanut oikeuskanslerin puolelta aihetta.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.