02.06.2005

Poliisi - Esitutkinta - Asianomistajan syyteoikeus - Hallintomenettely

Poliisimiesten oikeus sopia epäillyn poliisirikoksen asianomistajan kanssa

Kanteluasian tutkinnassa kävi ilmi, että erään kihlakunnan poliisilaitoksen poliisipäällikkö ja saman poliisilaitoksen tutkinnanjohtajana toiminut rikoskomisario olivat maksaneet kantelijalle rahakorvauksen siitä hyvästä, että tämä rikosjutun asianomistajana luopui vaatimasta korvausta ja rangaistusta kyseisiä poliisimiehiä vastaan. Korvauksen perustana olivat poliisimiesten laiminlyönnit virkatehtävissä, joiden seurauksena esitutkinta oli viivästynyt ja syyteoikeus vanhentunut rikosasiassa, jossa kantelija oli ollut asianomistajana.

Apulaisoikeuskansleri totesi ratkaisussaan, että Suomen lain mukaan asianomistaja voi luopua syyteoikeudestaan tai jättää toteuttamatta oikeutensa vaatia rikokseen syyllistyneelle rangaistusta. Toisaalta sellainen menettely ei ole oikeusjärjestyksemme mukainen, että yksittäinen virkamies tarjoaisi rikoksen asianomistajalle maksua siitä, että tämä luopuisi lain hänelle takaamasta oikeudesta vaatia virkarikokseen syyllistyneelle henkilölle rangaistusta. Tällaisella asianomistajan rangaistusvaatimuksesta luopumisella ei ole vaikutusta virallisen syyttäjän syyteoikeuteen asiassa. Rahan tarjoamista asianomistajalle mainitunlaisessa tarkoituksessa voidaan lisäksi pitää virkamiehelle sopimattomana menettelynä. Sen moitittavuuden aste riippuu virkamiehen asemasta.

Poliisin tehtävänä on poliisilain 1 § 1 momentin mukaan oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisilain 2 §:n 1 momentin mukaan poliisin on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä sovinnollisuutta edistäen. Valtion virkamieslain 14 §:n 2 momentin mukaan virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Esitutkintalain 14 §:n 2 momentin mukaan poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtaa aina virallinen syyttäjä lukuun ottamatta rikesakkoasiana ja rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltäviä asioita. Poliisin tulee aina ilmoittaa tällaisista rikosepäilyistä syyttäjälle, joka johtaa tällöin rikoksen tutkintaa. Näillä erityisjärjestelyillä on haluttu turvata poliisin tekemiksi epäiltyjen rikosten tutkinnan puolueettomuus ja uskottavuus.

Edellä mainituista säännöksistä seuraa, ettei poliisilla ole oikeutta tehdä jutun asianomistajan kanssa mitään "sopimusta" rangaistusvaatimuksesta luopumisesta tilanteessa, jossa kyseisen poliisin epäillään syyllistyneen virkarikokseen.

Poliisin tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää kansalaisten luottamusta poliisia kohtaan. Tämän luottamuksen säilyttäminen edellyttää, että poliisimiehet menettelevät virkatoimissaan tavalla, joka ei anna aihetta epäillä puolueellisuutta. Tilanne, jossa juuri rikosten tutkinnasta vastaavat virkamiehet pyrkivät vaikuttamaan jutun asianomistajaan, jotta tämä luopuisi vaatimasta rangaistusta poliisimiehen mahdollisesti tekemästä virkarikoksesta, saattaa poliisin toiminnan uskottavuuden vakavasti kyseenalaiseksi. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota myös siihen, että maksujärjestelyyn olivat olleet osallisina vastuullisessa asemassa olevat poliisimiehet eli kihlakunnan poliisipäällikkö ja tutkinnanjohtajana toiminut komisario. Menettelyä ei edellä mainituista syistä voinut pitää poliisimiehelle hyväksyttävänä toimintana.

Poliisimiesten menettelyn moitittavuutta arvioidessaan ja toimenpidettä harkitessaan apulaisoikeuskansleri otti huomioon seuraavat näkökohdat. Käytettävissä olevasta selvityksestä ei ollut pääteltävissä, että kyseiset poliisimiehet olisivat tarkoituksellisesti pyrkineet menettelyllään peittelemään mahdollista virkarikostaan. Asianomistajan kanssa tehdyn sopimuksen laajentaminen koskemaan myös rangaistusvaatimuksesta luopumista oli tulkittavissa lähinnä harkitsemattomuudeksi ja ajattelemattomuudeksi tilanteessa, jossa poliisimiehet ovat halunneet tarjota asianomistajalle hyvitystä tälle aiheutuneesta vahingosta. Lisäksi kantelun kohteena ollut asia liittyi osaltaan tapahtumiin, joista kyseiset poliisit olivat jo saaneet moitteen. Itä-Suomen hovioikeus oli tuominnut kyseisille poliisimiehille varoituksen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Poliisien virkatehtävien laiminlyönti oli lisäksi ollut arvioitavana kihlakunnansyyttäjällä, joka oli tehnyt asiassa syyttämättäjättämispäätöksen rikosasiain oikeudenkäynnistä annetun lain 1 luvun 8 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella.

Apulaisoikeuskansleri saattoi käsityksensä poliisipäällikön ja rikoskomisarion menettelyn virheellisyydestä näille tiedoksi. Lisäksi hän lähetti päätöksen tiedoksi Itä-Suomen lääninhallituksen poliisiosastolle ja sisäasiainministeriön poliisiosastolle.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.