17.02.2005

Kääntäminen

Ratkaisun kääntäminen

Kantelija oli arvostellut sitä, ettei hän saanut korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä lapsen huostaanottoa koskeneeseen valitukseensa äidinkielelleen käännettynä.

Valituskirjelmässä korkeimmalle hallinto-oikeudelle oli niin ikään arvosteltu muun muassa sitä, että sosiaaliviranomaiset olivat asian alkuvaiheessa toimittaneet asiakirjoja kielitaidottomalle valittajalle suomen kielellä. Valittajaa oli kuultu hallinto-oikeuden suullisessa käsittelyssä todistelutarkoituksessa. Hallinto-oikeuden suullisessa käsittelyssä oli vastoin selvityksessä esitettyä ollut paikalla myös tulkki. Korkeimman hallinto-oikeuden esittelijän puhelimitse antaman lisäselvityksen mukaan hänen aikaisempi lausumansa siitä, ettei hallinto-oikeuden suullisessa käsittelyssä ollut tulkkia, perustui ilmeiseen väärinkäsitykseen.

Oikeuskansleri on ratkaisussaan todennut, että hallintolainkäyttölain 77 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoituksena on taata henkilölle samat mahdollisuudet saada tulkitsemis- ja käännösapua lainkäyttöasteessa kuin saman asian hallintomenettelyvaiheessa. Siinä taas tulkitsemisvelvollisuuden yhtenä edellytyksenä on ollut hallintomenettelylain 22 §:n 1 momentin (ja nyttemmin on hallintolain 26 §:n 1 momentin) mukaan, että asia voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta.

Hallintolainkäyttölain 77 §:n 1 momentin säännöksen sanamuoto huomioon ottaen myös korkeimman hallinto-oikeuden olisi omalta osaltaan tullut huolehtia siitä, että valittaja olisi saanut tiedon ratkaisusta kielellä, jota hän ymmärtää. Pelkästään siitä, että kirjeenvaihto korkeimmassa hallinto-oikeudessa on käyty suomen kielellä, ei voida vielä päätellä, ettei asiakirjoista havaittavalla tavalla kotimaisia kieliä taitamattomalla asianosaisella ole tarvetta saada tietoa ratkaisusta muulla kuin suomen kielellä. Kääntämisen tarpeellisuutta harkittaessa merkitystä on myös sillä, että hallinto-oikeuden suullisessa käsittelyssä oli vastoin korkeimman hallinto-oikeuden esittelijän käsitystä ollut paikalla myös tulkki. Sen harkitseminen, milloin käännöksen toimittaminen on tarpeellista, kuuluu kuitenkin viime kädessä riippumattomalle tuomioistuimelle.

Oikeuskansleri saattoi ratkaisun kääntämisestä lausumansa esittelijän tietoon. Samalla oikeuskansleri totesi, että selvitystä annettaessa tulee varmistaa ilmoitettavien tietojen oikeellisuus.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.