31.01.2005

Esitutkinta - Tiedottaminen

Esitutkinnasta tiedottaminen

Poliisipäällikkö oli tiedottanut käynnistämästään pelastustoimen laiminlyöntiä koskeneesta esitutkinnasta. Rikoksesta epäilty oli tullut tietoiseksi häneen kohdistuneesta epäilystä television uutislähetyksestä, jossa oli näytetty kuvaa arvioidussa vaarassa olleen naisen asuintalosta ja jossa poliisipäällikkö oli todennut rikoksesta epäiltävän talossa säännöllisesti käynyttä henkilöä.

Poliisipäällikkö oli asiasta tiedottaessaan yksilöinyt rikoksesta epäillyn tarkimmillaan kyseessä olleen naisen luona säännöllisesti käyneeksi ammatinharjoittajaksi. Apulaisoikeuskansleri totesi, ettei poliisipäällikön käyttämä yksilöinti yleisesti ottaen ollut sellainen, että kovinkaan moni sen perusteella saattoi päätellä, keneen rikosepäily kohdistui, mutta että mainittu yksilöinti lisäsi kuitenkin tapahtumapaikkana olleen kylän pienehkö koko huomioon ottaen rikosepäilyn kohdistettavuutta. Ainakin jotkut kyläläiset olivat asiaa koskeneiden pohjatietojensa turvin kyenneet uutisoinnin perusteella yksilöimään poliisipäällikön tarkoittaman epäillyn, mikä oli ollut omiaan aiheuttamaan epäillylle vahinkoa ja haittaa.

Esitutkintalain 49 §:n mukaan esitutkinnasta tulee tiedottaa siten, ettei kenellekään tarpeettomasti aiheuteta vahinkoa ja haittaa. Apulaisoikeuskanslerin näkemyksen mukaan asiassa ei ollut tarvetta rikoksesta epäillyn yksilöimiseen. Pelkkä pyrkimys rajata epäilyn ulkopuolelle muut mahdolliset kyseessä olleen naisen luona vierailleet henkilöt ei ollut riittävä peruste epäillyn yksilöimiselle ottaen huomioon näin yksilöidyksi tulleelle henkilölle aiheutuneen haitan. Mainitun naisen yksityiselämän suoja huomioon ottaen ei apulaisoikeuskanslerin mielestä ollut perusteltua antaa julkisuuteen myöskään tätä yksilöineitä tietoja.

Esitutkintalain 11 §:n mukaan asianosaisella on oikeus saada tietoonsa, mitä esitutkinnassa on käynyt ilmi, niin pian kuin siitä ei voi aiheutua haittaa rikoksen selvittämiselle. Sisäasiainministeriön ohjeessa "Poliisin ulkoinen tiedottaminen" on ohjeistettu, että poliisin tulisi tiedottamisajankohtaa harkitessaan lähteä siitä, että asianosaiset saavat tiedon asiasta ennen kuin se saatetaan julkisuuteen. Selvityksen mukaan poliisipäällikkö ei ollut ryhtynyt asiassa mihinkään toimenpiteisiin ilmoittaakseen epäillylle häntä koskeneen esitutkinnan aloittamisesta. Poliisin tiedotusohje ei aseta ehdotonta velvollisuutta ilmoittaa asiasta asianosaisille ennen asian saattamista julkisuuteen. Ottaen kuitenkin huomioon, ettei epäilty ollut lainkaan tietoinen häneen kohdistuvasta vieläpä verraten poikkeuksellisesta ja siten ilmeisen yllätyksellisestä rikosepäilystä ja että poliisipäällikkö on antaessaan asiassa haastattelun muun muassa valtakunnallista televisiouutislähetystä varten tiennyt asian saavan laajaa julkisuutta, olisi poliisipäällikön ollut asianmukaista ilmoittaa epäillylle käynnistämästään esitutkinnasta ennen asiasta tiedottamista.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti poliisipäällikön huomiota siihen, että esitutkinnasta tiedotettaessa on harkittaessa asianosaisia yksilöivien tietojen antamista julkisuuteen otettava huomioon hienotunteisuusperiaatteen ja vähimmän haitan periaatteen asettamat vaatimukset. Etenkin silloin, kun poliisin tiedottaman asian voidaan olettaa saavan laajaa julkisuutta, tulee poliisin lisäksi pyrkiä huolehtimaan siitä, että asianosainen saa itseään koskevasta asiasta tiedon ennen kuin siitä tiedotetaan tiedotusvälineille.

Esitutkintalaki 11 § ja 49 § 1 mom

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.