27.09.2004

Oikeudenkäynnin julkisuus

Salassa pidettävien tietojen käsittely oikeudenkäynnissä ja tuomiossa

Oikeustoimittajat ry katsoi kantelussaan käräjäoikeuden menetelleen virheellisesti määrätessään laitonta uhkausta koskevassa asiassa oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 5b §:n 2 momentin perusteella koko asian käsiteltäväksi yleisön läsnä olematta ja koko oikeudenkäyntiaineiston salassapidettäväksi. Oikeustoimittajat ry:n mielestä säännöksen perusteella on mahdollista suojata vain oikeudenkäynnissä esille tulevia yksittäisiä tietoja, ei määrätä koko käsittelyä pidettäväksi yleisön läsnä olematta. Asian olisi Oikeustoimittajat ry:n mielestä myös voinut hyvin käsitellä julkisesti niin, etteivät salassapidettävät asianomistajan puhelinnumeroa ja asuinpaikkaa koskevat tiedot olisi tulleet ilmi.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 5b §:n 2 momentin mukaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 31 kohdassa tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja ei saa käsitellä julkisessa istunnossa eikä ottaa julkiseen ratkaisuun, jollei siihen ole erityisen painavaa syytä. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 31 kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat asiakirjat, jotka sisältävät tiedon henkilön ilmoittamasta salaisesta puhelinnumerosta sekä tiedon henkilön kotikunnasta ja hänen siellä olevasta asuinpaikastaan tai tilapäisestä asuinpaikastaan samoin kuin puhelinnumerosta ja muista yhteystiedoista, jos henkilö on pyytänyt tiedon salassapitoa ja hänellä on perusteltu syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi.

Puheenjohtajana asiassa toiminut käräjätuomari perusteli selvityksessään menettelyään sillä, että käsittelyssä kuultiin vastaajaa todistelutarkoituksessa ja että selvittäviä asioita oli tässä yhteydessä muun muassa se, miten uhkaus saatettiin asianomistajan tietoon ja että "oli ennalta arvattavaa, että varsinkaan viimeksi mainittua asiaa ei voida istunnossa käsitellä suullisesti niin, ettei asianomistajan asuinpaikka tule istunnossa mahdollisesti olevan yleisön tietoon, vaikkakaan vastaajalle esitettävät yksittäiset kysymykset eivät olleet etukäteen oikeuden tiedossa".

Oikeuskansleri totesi kannanotossaan, että oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 5b §:n tarkoituksena on säännellä ainoastaan sitä, miten eräitä salassa pidettäviä tietoja on käsiteltävä oikeudenkäynnissä, ei koko oikeudenkäynnin julkisuutta, mistä säädetään lain 5 §:ssä. Selvän rajan vetäminen näiden kahden säännöksen välille on kuitenkin joissakin tapauksissa vaikeaa. Oikeuskanslerin mielestä 5b §:n soveltaminen voi eräissä poikkeustapauksissa johtaa hyväksyttävästi käsittelyn julkisuuden osalta samaan lopputulokseen kuin harkinnanvaraista suljettua käsittelyä koskevan 5 §:n soveltaminen eli käytännössä koko käsittelyn toimittamiseen yleisön läsnä olematta. Oikeudenkäynnin kohteena olevan rikoksen tunnusmerkistötekijät voivat joissakin yksittäistapauksissa liittyä hyvin kiinteästi esimerkiksi 5b §:n suojaamiin salassa pidettäviin puhelin- ja osoitetietoihin. Näissä tilanteissa voi olla hyvin vaikea käytännössä ennakoida oikeudenkäynnin kulkua niin hyvin, etteivät salassa pidettävät tiedot tulisi "yllättäen" jossain vaiheessa esille. Oikeuskanslerin mielestä käräjäoikeus on tässä tapauksessa esittänyt asianmukaiset perusteet sille, että koko käsittely käräjäoikeudessa oli määrätty 5b §:n nojalla toimitettavaksi yleisön läsnä olematta, vaikka tällaista menettelyä onkin sinänsä pidettävä hyvin poikkeuksellisena.

Sen sijaan siltä osin kun myös asiassa annettava tuomio on tuomiolauselmaa lukuun ottamatta määrätty salassa pidettäväksi, on käräjäoikeuden menettely oikeuskanslerin mielestä jossain määrin ongelmallinen. Tuomion kirjoittamiseen ei liity samanlaista "yllätystekijää" kuin asian käsittelyyn istunnossa. Lain 5 b §:n 2 momentin suojaamat puhelin- ja osoitetiedot olisi oikeuskanslerin mielestä pystytty melko helposti erottamaan ja määräämään tuomio vain niiltä osin salassa pidettäväksi.

Oikeuskansleri saattoi oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 5b §:n soveltamisen osalta esittämänsä näkökohdat käräjäoikeuden tietoon.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.