31.08.2004

Rangaistusmääräysmenettely - Toimenpiteistä luopuminen

Ehtojen asettaminen toimenpiteistä luopumiselle

Rangaistusvaatimuksen kantelijalle liikennerikkomuksesta antanut poliisimies oli ennen rangaistusvaatimuksen antamista ilmoittanut kantelijalle luopuvansa toimenpiteistä, mikäli kantelija myöntää syyllisyytensä rikkomukseen ja sopii asianomistajan kanssa korvauksista.

Poliisimies kiisti selvityksessään näin menetellessään "käyneensä kauppaa" seuraamuksesta. Poliisimies katsoi ainoastaan esitelleensä kantelijalle käytettävissään olleet vaihtoehdot asian ratkaisuksi.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi päätöksessään, että ehtojen asettamisessa toimenpiteistä luopumiselle tai niiden lieventämiselle voidaan nähdä piirteitä Yhdysvalloissa ja sen oikeusjärjestelmää lähellä olevissa maissa käytössä olevasta niin sanotusta Plea Bargaining-järjestelmästä eli syytteen sopimismenettelystä. Tällaisessa järjestelmässä syyttäjä ja rikoksesta epäilty tekevät sopimuksen, jossa rikoksesta epäilty tiettyä syyttäjän lupaamaa syytteeseen tai rangaistusseuraamukseen liittyvää vastiketta vastaan myöntää häneen kohdistuneen vaatimuksen oikeaksi tai tunnustaa hänelle epäedullisen seikan, joka voi olla lievempi kuin, mitä syyttäjällä muuten olisi perusteita vaatia. Suomen oikeusjärjestelmässä ei ole tällaista menettelyä koskevia säännöksiä ja tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietinnössä (KM 2003:3, s.299) on suhtauduttu kielteisesti syytteestä sopimismenettelyn käyttöön ottamiseen, koska "menettely ei arvolähtökohdiltaan ja käytännön toteutukseltaan sovellu suomalaiseen rikosoikeudenhoitojärjestelmään".

Jossain määrin syytteestä sopimismenettelyyn viittaavia piirteitä on kuitenkin myös voimassa olevassa rikosoikeudenhoitojärjestelmässämme. Rikoksen selvittämisen edistäminen hyväksytään lievennysperusteeksi rangaistusta mitatessa. Tekijän ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto tai muu tekijän toiminta rikoksensa vaikutusten estämiseksi tai poistamiseksi voi olla peruste syyttämättäjättämiselle. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, ettei lain mukaan ole estettä sille, että syyttäjä ilmoittaa jättävänsä syytteen nostamatta, jos asianosaiset pääsevät asiassaan sovintoon, koska "laki ei kiellä syyttäjää ilmoittamasta epäillylle, että rikoksella aiheutettujen vahinkojen korvaaminen tai esimerkiksi rikoksella vältettyjen verojen maksaminen veronkorotuksineen tarjoaa syyttäjälle mahdollisuuden jättää syyte nostamatta". (Tolvanen, Matti: Asianosaisten määräämistoimista rikosprosessissa, Defensor Legis 6/2003, s.1022- 1024).

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mielestä poliisi voi hyväksyttävästi ilmoittaa asianosaisille, että heidän välillä mahdollisesti saavutettava sovinto asiasta ja suoritettavista korvauksista johtaa toimenpiteistä luopumiseen ainoastaan niissä tapauksissa, joissa syyllisyyskysymyksestä ei ole epäselvyyttä tai joissa rikkomuksesta epäilty suoraan tunnustaa syyllisyytensä epäiltyyn rikkomukseen. Jos rikkomuksesta epäilty sen sijaan kokonaan kiistää syyllisyytensä, ei poliisi saa tarjota hänelle mahdollisuutta toimenpiteistä luopumiseen syyllisyyden tunnustamista (ja korvausten maksamista) vastaan. Tällainen menettely ei apulaisoikeuskanslerin sijaisen mielestä ainakaan riidattomasti sovellu voimassa olevaan rikosoikeusjärjestelmäämme ja sitä voidaan periaatteessakin pitää perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta arveluttavana.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi käsityksensä menettelyn virheellisyydestä toimenpiteistä luopumista koskevan säännöksen soveltamisessa poliisimiehen tietoon.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.