17.08.2004

Kieli - Syyttäjä

Syyttämättäjättämispäätöksen laatiminen ruotsin kielellä

Kantelija oli arvostellut asiassa sitä, että kihlakunnansyyttäjä oli laatinut syyttämättäjättämispäätökset suomeksi vaikka hän itse oli ruotsinkielinen. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen käsityksen mukaan asiassa oli kyse kahdesta eri syyttämättäjättämispäätöksestä ja siten kahdesta eri asiasta, joissa kantelija oli ensimmäisessä asiassa ollut asianomistaja ja toisessa epäilty. Ensimmäisessä asiassa ollut epäilty oli puolestaan ollut asianomistaja toisessa asiassa. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen käsityksen mukaan kihlakunnansyyttäjän on tullut kielilain (1.6.1922/148) säännökset huomioon ottaen laatia syyttämättäjättämispäätös ensimmäisessä asiassa suomeksi mutta toisessa asiassa päätös olisi tullut laatia ruotsiksi.

Ottaen huomioon sen, että kantelijalle oli hänen tekemän pyynnön jälkeen toimitettu käännös mainituista syyttämättäjättämispäätöksistä, apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi riittäväksi kiinnittää kihlakunnansyyttäjän huomiota mainittuun virheelliseen menettelyyn syyttämättäjättämispäätöksen kielen osalta.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.