21.08.2003

Takavarikko - Pakkokeino - Katteeton lupaus

Rikoskomisarioiden menettely anastetun omaisuuden palauttamisessa

Rikoskomisario oli takavarikon kumoamisen yhteydessä rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 11 §:ään viitaten päättänyt palauttaa panttilainakonttorissa pantattuna olleen henkilöauton pantinhaltijan tahdon vastaisesti henkilölle, jolta sen epäiltiin joutuneen pois mainitussa lainkohdassa tarkoitetun rikoksen kautta.

Apulaisoikeuskansleri totesi kannanotossaan, että takavarikosta päätettäessä on ensisijaisesti sovellettava pakkokeinolain säännöksiä. Koska pantinhaltija oli vastustanut auton luovuttamista, olisi rikoskomisarion pitänyt soveltaa pakkokeinolain 4 luvun 17 §:n 1 momentin määräystä, jonka mukaan esinettä, jonka useammat ovat vaatineet itselleen on takavarikon kumoamisesta huolimatta pidettävä edelleen poliisin hallussa, kunnes riita paremmasta oikeudesta on ratkaistu.

Samassa asiassa oli toinen rikoskomisario, saadakseen pantinhaltijaa luovuttamaan lukitussa autotallissa olleen auton poliisin haltuun antanut auton luovuttamisesta neuvottelevalle konstaapelille ohjeen myöntyä panttilainakonttorin johtajan pyyntöön, että poliisi ei tulisi luovuttamaan autoa kenellekään ennen rikosoikeudenkäyntiä. Sittemmin poliisi kuitenkin lupauksensa vastaisesti luovutti auton ennen oikeudenkäyntiä henkilölle, jolta sen epäiltiin joutuneen pois rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 11 §:ssä mainitun rikoksen kautta.

Apulaisoikeuskansleri totesi kannanotossaan, että tällainen menettely ei ole oikeudellisesti hyväksyttävää. Oikeusvaltiossa on tärkeätä, että kansalaiset voivat luottaa viranomaisiin. Olisi kestämätöntä, jos syntyisi sellainen käsitys, ettei viranomaisen sanaan voi luottaa. Tämän vuoksi katteettomien tai edes epävarmojen lupausten antamista poliisitaktisena keinona tulisi välttää. Apulaisoikeuskanslerin käsityksen mukaan rikoskomisario oli käsiteltävänä olevassa tapauksessa menetellyt virheellisesti. Teon moitittavuutta arvioidessaan apulaisoikeuskansleri otti kuitenkin huomioon, että rikoskomisario oli olosuhteiden pakosta joutunut tekemään ratkaisunsa puhelimessa nopeasti ja hyvin niukkojen tietojen perusteella. Näin ollen apulaisoikeuskansleri arvioi asian käytettävissään olevan selvityksen perusteella siten, rikoskomisarion menettelyssä on ollut kysymys lähinnä harkitsemattomuudesta.

Apulaisoikeuskansleri saattoi käsityksensä rikoskomisarioiden menettelystä heidän tietoonsa.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.