9.7.2003

Lounais-Suomen vankilanjohtajan virkaa hakenut rikosseuraamusviraston virkamies oli viranhakemuksessaan ilmoittanut haluavansa tulla nimitetyksi virkaan, jos hänen hakemuksessaan mainitsemat "tehtävän menestyksekkääseen hoitamiseen liittyvät edellytykset toteutuvat." Ensimmäinen edellytys koski apulaisjohtajan viran perustamista Lounais-Suomen vankilaan 1.9.2003 alkaen ja toinen vankilajohtajan palkkausta.

Vankilanjohtajan palkan osalta apulaisoikeuskanslerin sijainen virkanimitysasian valmistelijana toimineelle rikosseuraamusviraston esittelijälle totesi, että viranhakukuulutuksen mukaan viranhakijat voivat esittää palkkatoivomuksensa. Kyseinen hakija oli viran vastaan ottaakseen edellyttänyt, että hänen palkkauksensa olisi vähintään tietyn suuruinen. Ilman työnantajan myötävaikutusta viranhakijalla tai virkaan nimitetylläkään yksin ei ole oikeudellisesti sitovaa mahdollisuutta saada viran palkkausta vahvistetuksi tietylle tasolle. Kyseisen viranhakijan hakemukseensa sisällyttämää palkkausta koskevaa mainintaa voitiin sen sanatarkasta sanamuodosta huolimatta tulkita hakijalle myönteisellä tavalla siten, että kysymys oli hakukuulutuksessa mainitusta palkkatoivomuksesta.

Vankilan apulaisjohtajan viran perustamista koskevan maininnan osalta apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että julkishallinnon virat ovat olemassa lainsäädännössä määrättyjä julkisia ja viraston omia tehtäviä varten. Virkanimityspäätöksessä on kysymys nimitystoimivaltaisen viranomaisen päätöksestä, jonka perusteena on se, ketä viranhakijoista on pidettävä virkaan säädetyt yleiset ja erityiset kelpoisuusvaatimukset ja viranhakukuulutuksessa mahdollisesti julkaistut lisävaatimukset huomioon ottaen ansioituneimpana ja pätevimpänä. Varsinaisia viran vastaanottamista koskevia ehtoja viranhakija tai siihen nimitetty ei voi yksipuolisesti asettaa. Viran vastaanottamista koskevat keskustelut ovat voineet koskea lähinnä viran vastaanottamisajankohtaa ja säännösten rajoissa palkkausta.

Asianomaisen viraston tai laitoksen, tässä tapauksessa Lounais-Suomen vankilan, virkojen määrää tai virkarakennetta koskevat asiat eivät ole sellaisia, joista voitaisiin virkaehtosopimusmenettelyssäkään neuvotella tai sopia, koska kyseessä eivät ole palvelussuhteen ehdot (VEhtoL 2 § 2 mom.). Selvää on, että tällaisia kysymyksiä ei voida yksittäiseen virkanimitysratkaisuunkaan, ei edes laitoksen johtajan nimitysasiaan, liittää. Viran vastaanottamista koskevien yksiselitteisten ehtojen asettaminen voi johtaa jopa siihen, että hakemusta ei voida ottaa lainkaan huomioon. Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa 13.10.1964 nro 1788 kysymys oli kansakoulunopettajan viran täytöstä, jossa hakija oli ehdoksi viran vastaanottamiselle asettanut, että myös hänen aviopuolisonsa valittiin koulun toiseen avoinna olleeseen virkaan. Viranhakemusta ei otettu lainkaan huomioon. Kyseisen hakijan viranhakemuksessaan esittämät vankilanjohtajan apulaisjohtajan viran perustamista koskeneet edellytykset olivat jossakin määrin yleisluontoisempia. Vankilan apulaisjohtajan viran perustamista koskevan asian arviointi ei myöskään tulisi arvioitavaksi välittömästi virkanimityspäätökseen liittyen. Voitiin katsoa, että kysymys apulaisjohtajan viran perustamisesta koski yleisemmin hakijan näkemyksiä laitoksen henkilöstöhallinnollisista kehittämistarpeista.

Viranhakemuksessaan kyseinen viranhakija oli kuitenkin esittänyt näkemyksiään henkilönä tunnistetun Turun vankilan virkamiehen asemasta ja tehtävistä johtajan virkanimityksen jälkeen. Kysymys oli lisäksi avoinna ollutta vankilanjohtajan virkaa niin ikään hakeneesta henkilöstä. Vankilanjohtajan sijaisuusjärjestelyt ja muut vastaavat vankilan henkilöstön toimenkuvia ja työn sisältöä koskevat ehdot tai edellytykset eivät voi mitenkään kuulua vankilanjohtajan viran täyttöä koskevan asian yhteyteen. Asia ei tule virkanimitysratkaisun yhteydessä välittömästi arvioitavaksi eikä siitä voida virkanimityspäätöksen yhteydessä mitään lausua. Tällaisten ehtojen tai edellytysten esittäminen hakemuksen yhteydessä voi kuitenkin antaa virheellisen kuvan virantäyttöprosessin perusteista ja heijastua vankilan toimintaan. Virkanimityspäätöksen lopputuloksesta riippuen viranhakemukseen kirjattu lausuma voisi konkreettisella tavalla koskea kahta vankilan virkamiestä: vankilan uutta johtajaa ja hänen alaisenaan olevaa vankilan virkamiestä.

Hallintomenettelylakia asiakasmyönteisesti soveltaen rikosseuraamusvirastolle ohjeena ilmoitettiin, että viranhakemus voitiin ottaa huomioon, jos hakija kirjallisesti ilmoitti, että hän poisti hakemuksestaan virantäyttöasiaan kuulumattomat kolme kappaletta. Oikeudelliseksi perusteeksi menettelylle voitiin hallintomenettelylain tulkinnalla katsoa asiakirjassa olevan puutteen poistamista koskeva hallintomenettelylain 9 § (asiakirjan muodossa oleva jokin muu puutteellisuus). Viranhakijalle tuli samalla ilmoittaa, että ellei näin menetelty, viranhakemus jätettiin huomioon ottamatta.