Finlex ®

Maa - ja metsätalousministeriö - Yleinen kalatalousetu - Valvonta - Kalanistutusvelvoite

Kalan istutusvelvoitteen toteuttamisesta ja istutusten tuloksellisuudesta

Kantelun mukan siikasaaliit Perämerellä olivat pienentyneet. Kalastajien havaintojen mukaan velvoiteistutuspoikasten heikon laadun vuoksi vain pienestä osasta istutuspoikasia kasvaa pyyntikokoisia kaloja. Hyväksyessään siianistutusvelvoitteiden toteuttamissuunnitelmat ja suoritetut istutukset maa- ja metsätalousministeriö on ottanut huomioon hintatason yleisen nousun edellyttämällä, että siikaistukkaiden keskimääräinen koko pysyy samana tai nousee jonkin verran. Ministeriö on yrittänyt kasvattaa istukkaiden kokoa hyläten pienikokoisimpia istukaseriä. Ministeriön mielestä velvoitepäätökset eivät anna mahdollisuutta asettaa lisävelvoitteita siten, että velvoitteiden toteuttamisen rahamääräinen arvo kasvaa yli päätöksissä määrättyjen velvoitteiden toteuttamisen arvon ilman, että luvansaajat hyväksyvät muutokset. Päätösvalta kuuluu tältä osin ympäristölupavirastolle.

Tutkittuaan asian Iijoen merellisen vaikutusalueen siikakannan säilyttämiseksi tehtyjen istutusten osalta oikeuskansleri on päätöksessään todennut, että puheena oleva istutusvelvoite oli asetettu mainitun alueen kalakannan säilyttämiseksi. Lukuun ottamatta vesioikeuden päätökseen sisältyviä lausumia siikaistukkaiden ja muiden kalalajien istukkaiden hankkimisesta ja istuttamisesta aiheutuvista yksikkökustannuksista sekä istutusvelvoitteen kokonaiskustannuksista verrattuna istutuksista kalastamalla saatavaan tuottoon, velvoitteen täyttämisestä aiheutuvia kustannuksia ei ole nimenomaisesti kytketty tiettyyn rahalliseen enimmäismäärään. Oikeuskanslerin mielestä ministeriöllä olisi istutussuunnitelmista saatujen kokemusten ja istutusten tuloksellisuudesta tehtyjen havaintojen johdosta perusteita istutussuunnitelmia käsitellessään arvioida, onko luvansaaja kohtuullisessa määrin ottanut huomioon sille velvoitteen asianmukaisesta täyttämisestä johtuvat vaatimukset, ja tältä pohjalta edelleen harkita, olisiko ministeriöllä mahdollisuus myös vaatia entistä parempikuntoisia yksikesäisiä istukkaita, ilman että vaatimus tarkoittaisi velvoitteen muuttamista. Tähän näyttää liittyvän myös kysymys siianpoikasten kuntokertoimesta ja sen valinnasta.

Edelleen oikeuskansleri on todennut, että istutusvelvoite on yli 20 vuotta vanha. Olosuhteet ovat sen asettamisen jälkeen saattaneet muuttua. Lisää asiaan kuuluvaa tietoa on saatu ja saadaan jatkuvasti. Tämä johtanee aikanaan siihen, että asetettu istutusvelvoite on esitettävä tarkistettavaksi vesilain 2 luvun 22 §:n mukaisesti. Tätä saattaa vaatia myös luvansaajan etu.

Saadun selvityksen perusteella oikeuskansleri on todennut, että asiaan liittyy vielä monia epävarmuustekijöitä, joita ministeriö on pyrkinyt asiantuntijavoimin pitemmällä aikavälillä selvittämään ja hankkimaan tietoja, joilla istutusten onnistumista voitaisiin yleisesti, ja myös Iijoen osalta parantaa. Asiassa saadun selvityksen huomioon ottaen ei oikeuskanslerin mielestä voida katsoa käyneen ilmi, että ministeriö tähänastisella menettelyllään olisi laiminlyönyt sille asiassa kuuluvia velvollisuuksiaan siten, että oikeuskanslerilla olisi perusteita puuttua asiaan.

Oikeuskansleri on ilmoittanut pitävänsä tärkeänä, että ministeriö seuraa tarkoin istutusvelvoitteen toteuttamista ja istutusten tuloksellisuutta sekä tilanteen vaatiessa ryhtyy tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin. Seuraavan kerran tähän näyttäisi olevan mahdollisuus nykyisen kalanistutusjakson päättyessä kuluvan vuoden lopussa ja valmistauduttaessa uuteen jakson alkamiseen. Oikeuskansleri on pyytänyt ministeriötä 31.12.2003 mennessä ilmoittamaan, millaisiin toimenpiteisiin se on asiassa ryhtynyt tai aikoo ryhtyä.